Olet täällä

Artikkelit

Kolme markkinasoturia: "Viime vuoden laskumarkkinasta huolimatta, osakkeiden riskilisä on siis – oikeutetusti tai ei – laskenut."

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Vuodenvaihteen näkemyksiään antoivat sijoittaja ja sijoituskirjailija Heikki Keskiväli, Asuntopehtoorin perustaja ja yrittäjä Miika Vuorensola sekä asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja Olavi Kurola.


 

Heikki Keskiväli, sijoittaja, sijoituskirjailija (Tähtäimessä osakkeet). 

Sijoittajien salkut ovat laskeneet viimeisten 12 kuukauden aikana keskimäärin kymmeniä prosentteja. Mitä jos sanoisin, etteivät arvostustasot ole muuttuneet vuoden aikana? Osakkaiden riskilisä on ainakin tätä mieltä.

Indeksejä seuraaville on tuttua seurata niiden arvostuksen mittarina tuttua ja turvallista P/E-lukua. Alhainen tai korkea P/E on kuitenkin suhteellista, sillä P/E 20 voi olla halpa yhtenä vuotena ja kallis toisena. Eron näiden kahden välillä määrittää vallitseva korkotaso sekä sen pohjalta laskettu osakkeiden riskilisä (equity risk premium, eli ERP). Esimerkiksi, P/E 20 tarkoittaa viiden prosentin (1/20) tulostuottoa. Jos pitkistä koroista on saatavilla prosentin tuottoa, on osakkeiden riskilisä neljä prosenttia (5%-1%), ja jos saatavilla on kolmen prosentin tuottoa, riskilisä on kaksi prosenttia (5%-3%). Osakkeista vaaditaan tyypillisesti korkeampaa tuottoa, koska ne koetaan valtionvelkakirjoja riskisemmiksi.

Vuosi sitten tulostuotto oli 4,2 prosenttia, velkakirjat 1,9 prosentissa ja riskilisä 2,3 prosentissa. Kolmannen vuosineljänneksen toteutunein GAAP-tuloksin laskettuna tulostuotto kirjoitushetken SP500-indeksiluvulla 3999 on 4,7 prosenttia samalla 10-vuotisten velkakirjojen tarjotessa 3,5 prosentin tuottoa. Osakkeiden riskilisä on tällä hetkellä siis 1,2 prosenttia.

Viime vuoden laskumarkkinasta huolimatta, osakkeiden riskilisä on siis – oikeutetusti tai ei – laskenut.


 

Miika Vuorensola, Yrittäjä, DI, LKV (Asuntopehtoori)

Vuosi on vaihtunut ja asuntosijoittaja kääntää taas Exceliinsä uuden välilehden. Tänä vuonna seuraan kahta asiaa mielenkiinnolla:

1. Vuokrien ja

2. korkojen kehittymistä.

Viime vuonna korot ja hoitovastikkeet nousivat reippaasti, mikä söi asuntosijoittamisen kannattavuutta. Suurin haaste asuntosijoittajalle tällä hetkellä on heikentynyt kassavirta. Asunto saattaa vaatia 100-200 €/kk rahaa pyöriäkseen.

Silti, fiksusti ostettu yksiö Tampereelta tuottaa yhä noin 7-8 % omalle pääomalle.

En usko vastikkeiden laskevan, mutta korot saattavat. Vuokrien nousuun sen sijaan uskon vahvasti. Vuokralaisen kulut eivät ole nousseet läheskään samassa tahdissa kuin omistusasujan, joten nostovaraa on. Esimerkiksi yksiössä asuvan sähkölasku on saattanut nousta 20 €/kk -> 40 €/kk. Prosentuaalisesti paljon mutta absoluuttisesti vähän.

Lisäksi nyt kun rakentaminen vähenee, tulee vuokriin nousupainetta, mikäli kaupunki on muuttovoittoinen. Tosin tämä on hidas prosessi ja ottaa muutaman vuoden.

Suursijoittajat nostavat vuokria, mutta on mielenkiintoista nähdä minkä verran piensijoittajat seuraavat perässä. Painetta nostoon ainakin on.


 

Olavi Kurola, sijoitusalan ammattilainen, pitkäaikainen sijoittaja, asiakkuusmarkkinoinnin ja digitaalisen myynnin johtaja finanssialalla

Vuosi 2022 vapautti sijoitusmarkkinoiden mannerlaatat ikävästä pinteestä, ja palautti sekä korko- että osakemarkkinat lähemmäs tavanomaisempia eteenpäin katsovia tuottomahdollisuuksia. Ulkoisten shokkien vaikuttamana ja keskuspankkien toimiessa siirtymä aiheutti samanaikaisia järistyksiä riskiomaisuusluokissa.

Korkojen noustessa voimakkaasti negatiivinen tuotto oli lyhyessä ajassa poikkeuksellisen suurta yksinkertaisimmin hajautetuissa allokaatiostrategioissa. Lopulta tämä oli odotettavaa, mutta ajankohtaa ei tiennyt kukaan. Vuonna 2023 odotan jälkijäristyksiä ja laineita dynamiikaltaan hitaammin uuteen tasapainoon hakeutuvilta markkinoilta.

Seuraan mielenkiinnolla reaaliomaisuusluokan, listaamattomien yhtiöiden, hedge-rahastojen ja muiden vaihtoehtoisten sijoitusten voittajia. Sijoituskohteiden ja managereiden erot ovat suuria, joten markkinoiden edelleen kalibroituessa laadukkaita kohteita voi saada hankittua poikkeuksellisesti edullisemmin. Toisaalta laaduttomissa valinnoissa ongelmat kärjistyvät. Osa saattaa edelleen uida laskuvedessä ilman uimahousuja.

Osakemarkkinoiden osalta en odota vuoden tarjoavan rajuja tuottolukuja kumpaankaan suuntaan. Sijoittajilla on tapana ylikorostetusti ekstrapoloida epätavallisia tapahtumia sellaisiin törmätessään. Olen valmistautunut tavanomaisiin kuukausittaisiin osakeostoihin ja rahastomerkintöihin. Seuraan vielä sivusta teknologiaa ja kehittyviä talouksia, mutta houkutus poimintaan on kasvanut arvostustasojen laskettua. Aasian tuotanto- ja alihankintaketjut ovat liikkeessä, mutta tulevat asettumaan jälleen uomiinsa. Korona pyyhkii avautuvan Kiinan yli vapauttaen lopulta tuotantorajoitteet.

Lämpöä ja valoa voi koittaa myös Eurooppaan odotettua leudomman talven ja täydempien kaasuvarastojen myötä. Inflaatio taittuu eikä taantuma realisoidu pahimpien skenaarioiden mukaisena. Voisiko yhdenlainen positiivinen geopoliittinen musta joutsen syntyä Venäjän odotettua nopeammasta tappiosta? Arvostukset eivät kuitenkaan ole ylitsevuotavan matalia ja tummiakin pilviä voi nousta taivaalle esimerkiksi julkisten velkaongelmien myötä, joten tavanomaista korkeampaan henkilökohtaiseen ahneuteen en näe vielä perusteita optimistisuudestani huolimatta.


Keskustele ja toivo vieraita

Uusin osavuosikatsauskalenteri
Liity Sijoitustiedon jäseneksi