Ettei tossa hyllyn ylärivissä vasemmalla vaan majaile April Firstin klassikkosarja Fools?
Ei oo mulle kyllä tuttu kirjailija... Tuolla vasen ylähylly (siis neljäsosina) on scifille ja fantasialle, ja tuolla ihan yläkulmassa on Harry Potteria ja Iain M Banksia. Potterit voisin oikeastaan lahjoittaa eteenpäin tilaa viemästä, koska sitten jonkun ei tartte ostaa niitä uutena ja sponsoroida Rowlingia :D
Kuva
joeplotter wrote:
Kirjoituskone ja karttapallon tapainen. 👌🏻
Karttapallo on lähinnä tapainen, koska se on oikeasti LEGO-setti. Ja niin on kirjoituskonekin.
Joo olen lukenut wikipediasivunsa. Luen sitä obv eri tavalla. Tämän tosin oletinkin olevan takana. Kun wokejen ajojahti yltää jo keskustavasemmistolaisiinkin, ollaan hyvin lähellä äärioikeiston valtaannousua.
Joo olen lukenut wikipediasivunsa. Luen sitä obv eri tavalla. Tämän tosin oletinkin olevan takana. Kun wokejen ajojahti yltää jo keskustavasemmistolaisiinkin, ollaan hyvin lähellä äärioikeiston valtaannousua.
Kun oli niin hyvä oletus niin turha edes kysyä, olisit voinut edetä vain suoraan vittuilemaan.
Joo olen lukenut wikipediasivunsa. Luen sitä obv eri tavalla. Tämän tosin oletinkin olevan takana. Kun wokejen ajojahti yltää jo keskustavasemmistolaisiinkin, ollaan hyvin lähellä äärioikeiston valtaannousua.
Kun oli niin hyvä oletus niin turha edes kysyä, olisit voinut edetä vain suoraan vittuilemaan.
Edellisen kerran kun oletin jotain suhteesi, vedit hirveät pinnat. Lisäksi oletukseni oli kuulemma väärä. Joten yritän nykyisin kysyä enemmän ja olettaa vähemmän😎. Enkä vittuillut, kerroin vain oman eroavan positioni.
Sun sijoitusnäkemykset Teslasta taisi olla ihan kurantteja, mutta ennenaikaisia? Mietin tätä jossittelua pari päivää sitten ja ajattelin kysyä näkemyksiäsi. Tsemppiä kaikkeen tekemiseen ❤️
No siis osalta että täys kupla, Musk on täys pelle jne, eihän nää mitään salaisuuksia oo ollu.
Mutta haaste on arvata millon se yliarvostus purkautuu, ja siinä olin ihan pihalla. Ja samoin tällä kertaa - mähän tällä kertaa julkisesti totesin, että en missään nimessä uskaltais shortata Teslaa, koska luotin että Muskin valta uuden oligarkian osana riittää kannattelemaan yhtä Teslaa, ja näin ei ole käynyt.
Mutta vaikken taloudellista hyötyä ole saanukaan, niin olen kyllä saanut paljon hupia siitä, miten suurin osa ihmisistä vihdoin alkaa nähdä, että eihän se Musk mikään nero ollutkaan. Ja tosiaan elättelen toivoa, että lähivuosina nähdään myös hänen omaisuutensa sulaminen. Ei siihen vaadita kuin se, että Teslasta lähtee ilmat, oikeastaan näiden kaikkien muiden firmojen arvostukset on aika lailla illuusioita muutenkin - perustuvat rahoituskierroksiin jotka on taiottu kasaan Muskin vauhdilla katoavalla charmilla.
Pennitöntähän Muskista ei ikinä tule, varmasti aina löytyy joku keynote speech josta sille irtoaa normaalin ihmisen monen vuoden tulot, mutta jo se, että se tippuis vaikka yksinumeroisiin miljardeihin, söis sitä kuin pientä oravaa, ja sekös naurattais.
Oletko koskaan ajatellut, että mistä johtuu tuo suunnaton viha ja katkeruus miestä kohtaan, joka on ihan kohtuullisen hyvin pärjännyt näillä säännöillä mitä meillä nyt tässä maailmassa on? Omat puutteensa on, mutta niinhän meillä kaikilla. Sivusta katsoen, välillä ei vaikuta ihan terveeltä.
Oletko koskaan ajatellut, että mistä johtuu tuo suunnaton viha ja katkeruus miestä kohtaan, joka on ihan kohtuullisen hyvin pärjännyt näillä säännöillä mitä meillä nyt tässä maailmassa on? Omat puutteensa on, mutta niinhän meillä kaikilla. Sivusta katsoen, välillä ei vaikuta ihan terveeltä.
Katkeruus on todella outo sanavalinta, seuraan jonkun verran Muskin sekoiluja viihteenä, mutta en mä nyt sille pahemmin tunteita uhraa. Aika vähänhän mä sitä nykyään kommentoin, toi sun lainaama viesti oli vastaus Teslaa koskevaan avaukseen mun blogissa.
Aikoinaan tuli kommentoitua enemmän, kun jostain syystä monet ihan tolkullisetkin ihmiset piti sitä nerona. Mun mielestä jos idioottia pidetään nerona, niin on ihan asiallista koittaa selittää ihmisille, että niiden keisarilla ei ole vaatteita. Nykyään semmoista tarvetta ei samalla tavalla ole, koska jokainen kahdella aivosolulla varustettu on tähän mennessä tajunnut, että kyseessä on ääliö.
"Näillä säännöillä mitä tässä maailmassa on" tarkoittanet fysiikan lakeja tai jotain, valtioiden lait ja säännöksethän eivät ole Muskia ikinä kiinnostaneet.
Tää on mun lifestyle-blogi käytännössä, niin asioita jotka ei liity mitenkään sijoittamiseen.
Tietty läpänheitto työpaikan chateissa johti siihen, että multa pyydettiin kokkausvideota. Jostain syystä sanoin, että kai mä semmoseen venyn. Ruokalaji on ainakin sopivan pohattahenkinen, hummeririsotto.
Videossa on ehkä jotain huumoria ja hyvää mieltä, ja se myös opettaa perusteita siihen, miten voitte tehdä tosi hyvän risoton. Kielenä on englanti, koska tosiaan varsinaisena kohteena oli mun hyvin kansainvälinen työyhteisö.
Muutenkin olen viimepäivinä nauttinut rahoistani kulinarismin saralla. Pidin ykköspartnerini kanssa blinikutsut, tarjoilut lähti vähän lapasesta koska jotenkin aina innostun, mutta eipä se ole niin vaarallista - kaikilla oli tosi kivaa.
Kuva
Omat hyvät puolensa on siinä, että hankkii kaikkea aivan liikaa. Koska tänään kohtasin yhden miellyttävimmistä positiivista ongelmista, joihin olen ikinä törmännyt. Vieraat eivät olleet onnistuneet syömään kaikkea kaviaaria :D
Kirjoittele nyt ihmeessä vielä lisääkin, mukava näitä lukea.
Sitten kysymyskin kun rahapelialaa tunnet niin vieläkö itselläsi Evolutionia on salkussasi ja mitä mieltä olet, kun kurssi taas takaisin kuudessasadassa?
Kirjoittele nyt ihmeessä vielä lisääkin, mukava näitä lukea.
Sitten kysymyskin kun rahapelialaa tunnet niin vieläkö itselläsi Evolutionia on salkussasi ja mitä mieltä olet, kun kurssi taas takaisin kuudessasadassa?
On mulla Evoa paljonkin, ja keksin siitä sekä huonoa että hyvää sanottavaa, mutta en ihan hirvittävällä itsevarmuudella, koska seuraan sekä bisnestä että tuotteitaan paljon vähemmän kuin ennen.
-Uskon vieläkin, että vallihauta livetuotteiden laadussa on hyvä, koska niin pitkään aikaan en nähnyt kilpailijoiden osaavan ottaa niitä vähääkään kiinni, kovillakaan resursseilla. Mutta en ole katsellut kilpailijoiden viimeaikojen tuotteita. Livepelien perustaminen tyhjästä on erittäin kallis ja hankala operaatio, eli uusista startupeista ei juuri tarvitse huolehtia, kunhan alan muut isot toimijat eivät keksi mitään nerokasta.
-Pilkkipeli oli pettymys, se vaikutti mulle kehnolta, mutta ilmeisesti tuottaa OK ja ehkä kerää vähän eri pelaajasegmenttiä kuin jo hallussaolevat pelaajat, eli ilmeisesti livessä Evo tietää hyvin mitä tekee.
-Hetkeen ei oo ostettu lisää RNG-studioita pilattavaks, todella hyvä. Oma RNG-studio jota ne nyt perustaa voi olla paljon parempi idea, koska siinä lähtökohtana ei ole, että avainhenkilöt sai just hetki sitten eläkerahat. Lisäksi sen pitäis olla paljon halvempi kokeilu.
-En oikein tiedä jenkkihehkutuksesta, siellä on rahaa periaatteessa paljon, mutta kanssa tosi sirpaleinen markkina, osavaltioita tulee mukaan yks kerrallaan ja niillä on kaikilla vähän omat vaatimukset ja lisenssit, RNG-puolella katelleena se ei oo miltään automaattiselta kultakaivokselta vaikuttanu.
-Aasian tilanne on ihan arpa. Aasiasta löytyy paljon rahapelimarkkinoita, ja monessa niistä vallitsee uskomaton villilänsi, jossa pörssiyhtiö toimii jossain määrin rajoitetummalla keinovalikoimalla kuin osa kilpailijoista. Se, että ylimitoitetut suojatoimet varastettuihin peleihin laskivat tulosta on ihan uskottavaa, ja menee todennäköisesti kategoriaan "puhun niin totta kuin osaan", mutta ei se silti tarkoita, että asia olisi jotenkin selvästi korjattavissa, koska vastapuoli reagoi myös siihen, mitä tehdään.
-Playtechin kiinnijääntiä housut kintuissa on ollut hauska seurata, mutta en usko, että sillä on isompaa merkitystä. Pelaajat ovat narkkareita ja operaattorit opportunisteja, eli "maineen menettämisen" rooli jossain kilpailuasetelmassa on olematon, ja Playtechillä ei ole varaa merkittäviin korvauksiin, vaikka jonkun oikeudenkäynnin lopulta häviäisivätkin.
-Kokonaisuutena mun on helppo ajatella firmalle kohtuullista kasvua jatkossakin hetken yskähtelyistä huolimatta, ja PE-luvussa ei semmoista juuri ole hinnoiteltu.
Tämä on aivan huuhaata ilman sijoitussisältöä, kutsutaan sitä vaikka mininovelliksi. Voitte siitä sitten arvioida, haluatteko tuhlata aikaa lukemiseen.
Koelento
Jo useamman viikon oli Jori viettänyt lähes kaiken vapaa-aikansa ajellen sähkökäyttöisellä moottoripyörällään Kivenlahden katuja. Ohjaustankoon kiinnitetyssä kännykässä sovellus keräsi telemetriikkaa, ja lähetti sitä pilveen. Kyse oli kilpailusta - data lähetettiin Donut Labille, joka käytti sitä autopilottinsa koulutukseen, ja jokaisesta tunnista kerättyä dataa sai yhden virtuaalisen kupongin arvontaan, jonka pääpalkintona oli koeajo yrityksen uudella Verge-moottoripyörällä.
Kun Jori heräsi juhannusaattona, seisoivat Marko Lehtimäki ja Risto Siilasmaa hänen sänkynsä vieressä. "Heräsithän sinä jo, unikeko, laittaudupa valmiiksi, tänään on suuri päivä!" kannusti Marko, Riston hymyillessä leveästi vieressä. Jori tuskin malttoi käydä suihkussa ja syödä aamiaista, mutta tietysti tällaiseen tilaisuuteen piti valmistautua asiallisesti. Sähkömoottoripyörä odotti pihalla auton lavalla, mistä se talutettiin ramppia pitkin latauspisteen viereen. Pyörää ei oltu ladattu valmiiksi, sillä sen käänteentekevän tehoakun lataus oli ehdottomasti merkittävä osa koeajokokemusta. Ja voi, miten se latautui: Muutamassa minuutissa akku oli täynnä!
Marko kiinnitti mikin ja kuulokkeet Jorin kypärään. "Näin voimme pitää sinuun yhteyttä koeajon aikana, ja esitellä pyörän ominaisuuksia", hän selvensi. "Kannattaa aloittaa hyvin rauhallisesti, kone on ärhäkäs!" Jori lähti kiertämään lähikortteleita, pysähdellen valoihin tyhjillä kaduilla, Markon ja Riston seuratessa tapahtumia kännykkäapplikaatiolla. "Huomaatko, että kun jarrutat, akku latautuu - liike-energian talteenotto on yksi pyörämme mullistavista ominaisuuksista", kuului Jorin kuulokkeista. Ja niinpä olikin, hänen lähtiessään liikkeelle akun lataustaso näkyvästi laski, ja sitten kiipesi takaisin lähes alkuperäiselle tasolle hänen jarruttaessaan. Jori alkoi saada ajotuntumaa laitteeseen, ja suuntasi ulos keskustasta, kohti suurempia ja vapaampia katuja.
Ajaessaan kahdeksaakymppiä hän huomasi, ettei akku oikeastaan näyttänyt tyhjentyvän juuri lainkaan. Marko tarjosi selityksen: "Hieman korkeammassa nopeudessa ajo on itse asiassa energiatehokkaampaa. Lisäksi akku pystyy keräämään jonkin verran latausta takaisin pyörän liike-energiasta, vaikka et edes jarruttaisi!" Jori pääsi moottoritielle. Juhannuspäivänä tie oli tyhjä, ja hän päätti hiukan kokeilla kulkupelin rajoja, tällaista tilaisuutta ei tulisi toiste... 120, 140, 160 kilometriä tunnissa, mutta jotenkin mystisesti pyörän kulku tuntui kiihtyessään rauhallisemmalta, se ei tärissyt, ilmanvastus tuntui olemattomalta, ja laite ohjautui kuin unelma, pehmeästi ja kevyesti. Taas kuului Markon ääni kuulokkeista: "Pyörä on varustettu voimakkailla gyroskoopeilla, jotka vakauttavat sen sitä tehokkaammin, mitä lujempaa sillä ajetaan. Huomaa myös akun lataus - kutsumme tätä teknologiaa ensimmäiseksi paradoksaaliseksi vaiheeksi. Kiihdyttäminen on itse asiassa käänteistä jarruttamista, kun asiaa oikein ajattelee, ja pyörä pystyy keräämään talteen energiaa myös siitä." Ja toden totta - akku oli aivan täynnä!
Jori puristi kaasua kuin kiimaisella epätoivolla, ja vauhti vain kiihtyi, satoja kilometrejä tunnissa, kunnes lopulta pyörä kohosi ilmaan, ensin etupyörä, sitten takapyörä, ja Jori lensi, lentäisi ikuisesti, lentäisi moottoripyörällä joka ei koskaan hidastuisi, lentäisi ikuisesti akulla joka ei koskaan tyhjenisi, lentäisi ikuisesti pyörällä joka ei koskaan lakkaisi kiihtymästä!
Seuraavalla viikolla Donut Lab julkaisi lyhyen lehdistötiedotteen. Verge-moottoripyörän ensimmäinen koelento oli menestys. Telemetriikan mukaan pyörä oli saavuttanut pakonopeuden maasta kolmen tunnin kohdalla, ja siirtynyt niin kutsuttuun toiseen paradoksaaliseen vaiheeseen, jossa pyörän nopeus kiihtyisi kiihtyvällä nopeudella, koska kiihtyvä kiihtyminen myös latasi sen akkuja nopeammin. Sen laskettiin saavuttavan Pluton etäisyys Auringosta noin kymmenessä päivässä, ja kolmessa viikossa se ohittaisi Voyager 1 -luotaimen maasta kauimmaisena ihmisen rakentamana objektina. Kolmessa kuukaudessa sen massa kasvaisi niin suureksi, että se luhistuisi lähes valonnopeutta kulkevaksi mustaksi aukoksi, mikä samalla raukaisisi pyörän takuun. Massatuotanto oli alkanut ongelmitta, ja ensimmäiset kymmenentuhatta Verge-sähkömoottoripyörää oli toimitettu Las Vegasiin.
Upeasti kirjoitettu novelli. Tuotostasi väheksymättä, annoin tekoälylle mahdollisuuden kirjoittaa sille jatko-osan:
Jälkiaalto
Las Vegasissa juhannus ei merkinnyt mitään, mutta ensimmäisten Verge-pyörien saapuminen merkitsi. Ne purettiin ilmastoiduissa halleissa kuin pyhäinjäännökset, jokainen runko kiiltävänä ja hiljaisena, akut täynnä lupauksia. Donut Labin sovellus päivittyi automaattisesti: Paradoksaalinen vaihe II käytettävissä vain suljetuilla alueilla. Kukaan ei lukenut käyttöehtoja loppuun.
Ensimmäinen asiakas, nimimerkki DesertTorque, raportoi foorumilla, että pyörä ei kuluttanut renkaita. Rengas kului häneen. Toisen mukaan tankin päälle kiinnitetty kahvimuki pysyi kuumana ajon aikana, vaikka ilma viileni – “lämpövirta kääntyy”, hän kirjoitti. Kolmas huomasi, että hänen älykellonsa alkoi mitata aikaa väärin, mutta vain pyörän päällä. Donut Lab vastasi rauhallisesti: “Tunnettu ilmiö. Suositellaan kalibrointia.”
Jori heräsi mökillä, kaukana Kivenlahdesta. Hän ei muistanut paluuta. Kypärä lojui lattialla, kuulokkeet mykkinä, mutta kännykän sovellus vilkkui yhä. Telemetriikkaa virtasi, kupongit karttuivat. Sovellus näytti sijainniksi ei saatavilla, nopeudeksi ylläpidetään, akun tilaksi ylitäysi. Hän yritti sulkea sovelluksen. Se kiitti osallistumisesta.
Marko soitti. “Hyviä uutisia”, hän aloitti. “Takuuasia saatiin rajattua. Musta aukko luokitellaan lisävarusteeksi.” Risto nyökkäsi videon taustalla ja hymyili sillä tavalla, joka rauhoittaa vain, jos ei ajattele. “Lisäksi olemme saaneet palautetta”, Risto sanoi. “Käyttäjät haluavat reitin.”
Las Vegasissa järjestettiin ensimmäinen virallinen ajotapahtuma. Suljettu rata avattiin, ja pyörät lähtivät liikkeelle kuin hiljainen lauma. Nopeudet nousivat, gyrojen hyrinä syveni, ja rata alkoi kaartua. Ei kartalla, vaan itsessään. Katsojat huomasivat, että horisontti kallistui heidän mukanaan. Joku taputti. Joku oksensi. Kaikki tallentui pilveen.
Donut Lab julkaisi uuden tiedotteen. Verge-moottoripyörien oli todettu parantavan liikenneturvallisuutta: onnettomuudet vähenivät, koska kuljettajat eivät enää saapuneet perille. Yritys ilmoitti myös, että pyörät olivat hiilinegatiivisia, sillä ne imivät hiiltä ympäristöstään kiihtyessään. “Kutsumme tätä kolmanneksi paradoksaaliseksi vaiheeksi”, Marko selitti suorassa lähetyksessä. “Paikallaan pysyminen on kaikkein vaarallisinta.”
Yöllä Jorin sovellus värähti. Uusi reitti ehdotettu. Hän avasi kartan. Viiva ei johtanut mihinkään tuttuun paikkaan, vaan kohti pistettä, jossa etäisyydet menettivät merkityksensä. Jori hymyili, puki kypärän ja kuuli Markon äänen, kaukaa mutta selvästi: “Muista aloittaa rauhallisesti.”
Las Vegasissa juhannus ei merkinnyt mitään, mutta ensimmäisten Verge-pyörien saapuminen merkitsi. Ne purettiin ilmastoiduissa halleissa kuin pyhäinjäännökset, jokainen runko kiiltävänä ja hiljaisena, akut täynnä lupauksia.
