Sijoitusnäkökulmasta voi olla viisainta tätä menoa allokoida ja siirtää painoa eurooppalaisiin asetehtaisiin.
Ongelmana on eurooppalaisten alan firmojen korkea hinta tällä hetkellä. Sijoitushorisontti vaikuttaa myös. Jos katsoo pitkällä tähtäimellä niin lähiaikoina voi olla Yhdysvalloissa ostopaikkoja edessä koska hallinnon touhut aiheuttavat epävarmuutta mutta aseita ostetaan aina jatkossakin. Itselläni on tämän takia laaja hajautus eri asefirmoihin eri maihin ja olisi laajempikin jos Israelista, Japanista ja Etelä-Koreasta voisi tavallinen pulliainen helpommin ostaa osakkeita. Syömähammas ovat silti isot yhdysvaltalaiset asefirmat.
Tietenkin jos en olisi niin militaristi niin voisi myös pohtia sijoittamista enemmän indeksiin tällä hetkellä. Velkavipu mietityttää myös asefirmojen kanssa. Koska meidät suomalaiset on peloiteltu velalla sijoittamisen pahuudesta ja eivätkä pankit juuri kilpaile sijoituslainoilla niin asiaa on vaikea rationaalisesti analysoida. Itsellä on aseteollisuuden salkun kanssa 10% vipua jonkin verran alle neljän prosentin korolla ja asefirmojen osakkeet vakuutena. Ei tuokaan varmaan mikään optimiratkaisu ole. Hieman pitkään vain katseli pankkitäti viimeksikin kun selvisi minkä alan osakkeita sijoituslainan vakuudeksi tuli.
Oma sijoitusratkaisu tähän hetkeen olikin mallasviskin tilaaminen Hollannista Huovisen hengessä:
Japaniin pääsee helposti: Mandatum, Degiro ja IB kaikki sallivat. Huonompaan Koreaan on esteenä ilmeisesti viime joulukuuhun asti ollut paikallinen sääntely joka vaati ulkkissijoittajilta sertifikaattia, ja kukaan ei ole vielä viitsinyt avata markkinaa oletettavasti kysynnän puutteessa. Israeliin näyttää pääsevän IB:llä.
Lainan suhteen olen itse osinkosijoittaja, jolloin velkasijoittamisen kannattavuus on helppo laskea: kun netto-osinkoprosentti ylittää velan koron, sitä kannattaa aina tehdä (plus riskiä varten marginaali). Asefirmat näyttävät maksavan joko huonoa tai ei lainkaan osinkoa, jolloin velkasijoittajan tulisi osata myydä kalliilla ja kattaa korot muista tuloista. Tai harrastaa covered calleja, mikä ei sekään ole huono vaihtoehto: aina ikävän uutisen tullessa ja osakkeiden kiriessä myy sellainen kovaan hintaan.
Aseteollisuuden on nelinkertaistettava tuotantonsa jenkkien valmistautuessa taistelemaan Kiinan kanssa - Pentagon
Sotaministeriö on herännyt unesta, laskenut patruunansa ja huomannut ase- ja ammusvarastonsa aivan riittämättömiksi. Niinpä Pentagon on yllyttämässä ohjusvalmistajia moninkertaistamaan tuotantoaan.
"The push to speed production of the critical weapons in the highest demand has played out through a series of high-level meetings between Pentagon leaders and senior representatives from several U.S. missile makers, according to people familiar with the matter." (WSJ)
Asiassa on pantu pystyyn ammustuotannon kiihdyttämisneuvosto apulaissotaministeri Steve Feinbergin johdolla istumaan viikottain asiassa johtavien ohjustoimittajien kanssa. Porukkaan ovat liittyneet myös markkinatulokkaat Anduril Industries sekä rakettipolttoaineiden ja akkujen toimittajat. "Presidentti Trump ja ministeri Hegseth tutkivat poikkeuksellisia mahdollisuuksia laajentaa sotilaallista voimaamme ja nopeuttaa ammusten tuotantoa", sanoi Pentagonin tiedottaja Sean Parnell.
Kuva
Hallinnon haaveet eivät kaikista osapuolista ole aivan realistisia. Yksittäisen ohjuksen kokoonpano voi kestää kaksi vuotta käyttövalmiiksi. Uuden mallin testaus ja hyväksyttäminen käyttöön kestää kuukausia. Big Beautifull Bill lisäsi 25 miljardia dollaria ammustuotantoon viidelle vuodelle, mutta Pentagonin tavoitteet vaatisivat kymmeniä miljardeja lisää.
Asetehtaat ovat skeptisiä hömppähallinnon otsikkotyrkkyilyn suhteen ja sanovat odottavansa kirjallisia tilauksia, vaikka lisäilevätkin jo tiloja ja henkilökuntaa.
“You wait for the government to put them on contract. There needs to be an expression of support with money. It can’t just be words.” sanoo ammusexpertti Tom Karanko, CSIS. Eli puheista ei paljon perusteta, vaan halutaan mustaa valkoiselle.
Kun vuoden kolme neljännestä on tänään täyttymässä voi vähän vilkaista millaista sijaa aseteollisuus näyttelee Nordnet-salkun allokaatiossa. Alkuun ensin pörssinoteerattujen listasta YTD-topten lajiteltuna tuottoprosentin mukaan.
Kuva
Siinä keikkuvat kärjessä VanEck Defense ETF (YTD 58,3%) ja HANetf Future of Defence ETF (YTD 45,4%). Hyvin on kehittynyt myös VanEck Semiconductor ETF tekoälyn kyydissä vuoden alusta asti.
Ajetaan myös sama lista kolmen kuukauden tuoton mukaan , niin näkyviin tulee myös keväällä myyntiin tullut Wisdom Tree Europe Defence ETF (3kk 10,0%) tuotolla.
Kuva
Lyhyessä 3kk-listassa puolijohde-etf on arvattavasti noussut kärkeen yli 15% tuotolla.
Jos jenkkien sotaministeriö lyö pöytään rahaa puheiden sijasta, jenkkipainotteinen DFEN Etf eli VanEck Defence ETF hyötynee siitä eniten - seuraavat viisi vuotta.
Kuva
Tässä ilmeisesti on vain odoteltava asioiden kulkua - alla rahaston omistukset päivitettynä tämän syyskuun lopulle.
Kuva
Samalla tavalla mukavasti on edennyt ASWC eli HANetf Future of Defencen sijoitusnippu.
Kuva
ASWC ETF:n omistusjakauma on voimakkaammin jakautunut muuallekin kuin Atlantin taakse - alla jakauma syyskuun lopulla.
Kuva
Pirteästi on lähtenyt myös Eurooppa-suuntautunut EUDF eli Wisdom Tree Europe Defence ETF, joka tuli vasta keväällä, maaliskuussa markkinoille.
Kuva
Rahaston omistus nojaa vahvasti vanhan mantereen ja brittien saarten yhtiöihin, joskin niilläkin on valmistusta ja alihankintaa isojen vesien takana. Pääpaino tässä on kuitenkin Eurooppaa uhkaavien osapuolten vastustamiseen kykenevässä kalustossa ja menetelmissä.
Kuva
Näiden kolmen kesken rahastopainoa jakamalla voi tehdä sektorisijoittajana jonkinlaista alueallokaatiota. Oma asiansa on sitten suorat osakesijoitukset, joita tässä salkussa ei ole juuri aseteollisuuteen.
Ase- ja puolustustoimiala on nosteessa kiistojen mahdollisesti yltyessä myös Tyynellä valtamerellä jenkkien Sotaministeriön kehitellessä raivokkaasti uutta 'soturihenkeä' ammattisotilaisiin, jotka eivät tuoreista virkamiehistä näytä ymmärtävän valloitustyön hohtoa.
Eläkkeelle jääneet sotilaat taasen eivät juuri usko "Geronimo"-huutojen juuri tänään kuuluvan, sillä moni muistaa ettei valaa Yhdysvalloissa vannottu puolueelle tai sen johtajalle (The New York Times):
...he expected the assembled military service members to offer a polite but restrained reception in line with longstanding tradition that military service members not act in a way that would show partisan political support in public.
“I hope the loudest message they send is no message at all — only that they have the quiet, disciplined silence of professionals who know their oath is to the Constitution, not to a man”.
Soitellen kauppasotaan lähtenyt Valkoinen Talo on nyt itkun partaalla
Suurimman soija-asiakaansa Kiinan eteläiselle Brasilialle ilmaiseksi antanut jenkkilä puhisee ja pihisee. Eikä kyseessä ole sen raivon partaalla pilaantuvaa satoaan katsovat maanviljelijät vaan USA:n aseteollisuus, jolta Kiina epäsi 9. lokakuuta alkaen osto-oikeudet määräämällä kriittisille mineraaleille lisenssipakon (FDDR, foreign direct product rule) ja estämällä kiinalaisia henkilöitä ja yrityksiä viemästä näitä tuotteita maasta käytettäväksi ase- ja puolustusteollisuuden käyttöön.
Koska Kiinalla on alalla hallitseva asema – noin 70 prosenttia harvinaisten maametallien louhinnasta, 90 prosenttia erottelusta ja käsittelystä sekä 93 prosenttia magneettien valmistuksesta – näillä kehitysaskeleilla on merkittäviä vaikutuksia muiden maiden kansalliseen turvallisuuteen, myös Euroopassa.
Harvinaiset maametallit ovat ratkaisevan tärkeitä useille puolustusteknologioille, kuten F-35-hävittäjille, Virginia- ja Columbia-luokan sukellusveneille, Tomahawk-ohjuksille, tutkajärjestelmille, Predator -miehittämättömille ilma-aluksille ja Joint Direct Attack Munition -älypommien sarjalle.
Yhdysvallat kamppailee jo nyt pysyäkseen näiden järjestelmien tuotannon vauhdissa mukana. Samaan aikaan Kiina lisää nopeasti ammusten valmistuskapasiteettiaan ja hankkii edistyneitä asealustoja ja -laitteita arviolta viisi...kuusi kertaa nopeammin kuin Yhdysvallat.
Uusien sääntöjen mukaan 1. joulukuuta 2025 alkaen ulkomaisiin armeijoihin – mukaan lukien Yhdysvaltojen armeijoihin – kytköksissä olevilta yrityksiltä evätään suurelta osin harvinaisten maametallien ja -magneettien vientiluvat.
Kauppaministeriö teki myös selväksi, että kaikki harvinaisten maametallien käyttöä sotilaallisiin tarkoituksiin koskevat pyynnöt hylätään automaattisesti. Käytännöllä pyritään estämään Kiinasta peräisin olevien harvinaisten maametallien tai niihin liittyvien teknologioiden suora tai epäsuora toimittaminen ulkomaisiin puolustustarvikkeiden toimitusketjuihin.
Yhdysvallat on jo aiemmin kärsinyt aseteollisuuden kapasiteettihaasteista ja rajoittanut valmistusmääriä samaan aikaan kun ase- ja puolustustekniikan teollisten tuotteiden kysyntä on lisääntyvästi noussut. Nämä rajoitteet kasvattavat maan haavoittuvuutta ja laajentavat sotilaallisen voiman eroa anatessaan Kiinan kiihdyttää sotilaallisen voimansa laajentamista jenkkejä nopeammin samaan aikaan kun jännitteet lisääntyvät Indo-Pasificin alueella.
Näiden lisäksi vientilisenssit sellaisiin harvinaisten maametallien käyttösovelluksiin kuten sub-14-nanometrin puolijohteisiin, seuraavan sukupolven muistisiruihin, puolijohdevalmistukseen ja koestuslaitteisiin tulevat sovelluskohtaisten lisenssiehtojen tarkasteluun kiinalaisten viranomaisten toimesta.
Ammatti- ja liikesalaisuudet paljastuvat saman tien:
Companies will likely need to provide detailed documentation on end users, technical specifications, and intended applications before any export is authorized. The individualized review process gives Chinese authorities significant discretion to delay, deny, or condition exports, effectively introducing a new layer of strategic control over the global supply of rare earth inputs critical to advanced computing and defense technologies.
Jenkkien kannalta tämä on kiinaimperiumin vastaisku jenkkien puolijohdetoimitusten vientirajoituksille Kiinaan ja tariffeille tuotetuonnille Kiinasta.
Toukokuussa jenkit ja kiinalaiset sopivat Sveitsissä 90 päivän tauon tariffeille, mutta kauaa ei kestänyt kun jenkkivalmistajat alkoivat sulkea kiinavalmistustaan ja kiinalaiset viivyttää lisenssilupiaan.
Trump hiiltyi ja humpuukihallinnon heput kompastelivat aikeissaan. Jenkit eivät paljoa pysty itse tekemään asialle, vaikka yritystä onkin:
- Noveon Magnetics on ainoa harvinaisista maametalleista magneetteja tekevä yritys USA:ssa - Department of War sijoitti 400 miljoonaa dollaria MP Materials yhtiöön (neodymium-praseodymium tuotteita) - Department of War’s Office of Strategic Capital (OSC) antoi 150 miljoonan dollarin lainan MP Materials yhtiölle - sama laitos on tehnyt myös kymmenen vuoden ostosopimuksen magneettituotannosta, jota ei vielä ole olemassakaan
Pitkälle vuosikausia tulevaisuuteen asti Kiinalla on edelleen merkittävä vaikutusvalta toimitusketjuihin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kansalliselle ja taloudelliselle turvallisuudelle.
Jenkkiläinen sijoituskansakin herää:
“It’s scandalous that we don’t have a rare earths strategic reserve, that we let China monopolize 90% of the refining of rare earth materials,”Jeremy Siegel, University of Pennsylvania professor emeritus of finance, told CNBC on Monday. “Where were we?”
Suurimman iskun rajoituksista tulee kokemaan puolustusala, puolijohteet ja sähköautoteollisuus: Defense contractors, Apple, Nvidia, Intel, Tesla, Ford and GM are all highly exposed, Alicia Garcia Hererro (an economist at French investment bank Natixis) told clients in a Monday note.
Trumpin 100% Kiina-tariffit tulevat voimaan marraskuun ensimmäisenä päivänä ja ne lisättynä nykyisten noin 44% tullien päälle käytännössä lopettavat kahden maan välisen kaupankäynnin (Wolfe Research).
Molemmat voisivat vetäytyä, mutta Beijingin strategia ei ole tiedossa ja tariffien deadlinet ovat vain viikkojen päässä. Analyytikot alkavat arvella, ettei vetäytyminen takaisin kohtalaisiin asemiin tapahdu riittävän ajoissa, jotta hirmumaksuilta vältyttäisiin. Käytännössä tämä merkitsee Mustaa Pekkaa USA:lle tässä jaossa.
