3kk euribor lähti rajuun laskuun. Punaisen pallon kohdalla on viimeisin lasku, sekä pari aiempaa isoa pudotusta. Euribor 3kk
Huomasin sen vaikutuksen yrityslainoissa. Seurantajaksollani rahaston kehitys on ollut maltillista eikä se ole reagoinut 12kk euriborin koviin laskuihin.
Esimerkkinä Lähitapiolan rahasto Yrityskorko. Punaisilla palloilla merkattu nuo 3kk euriborin isot laskut.
Tämä antaa itselleni luottoa siihen että jos korot vielä laskevat, Investment grade-lainat tulevat tuottamaan hyvin.
Jos sama epävarmuus jatkuu Helsingin pörssissä, IG-lainat ovat mielestäni hyvä sijoituskohde ensi vuodelle.
Vielä vertauksena High Yield-rahasto. Se ei ole tuntunut reagoivan 3kk euriboriin samalla kulmakertoimella. Mututuntumalta sanoisin että se on seurannut enempi 12kk kehitystä.
Jos Yrityskoron ja High Yield -rahaston x- ja y-akselit skaalaa samaan mittakaavaan ja asettaa origot yhteneviksi 1/2024 alkaen, niin melko vähän eroa kulmakertoimessa lopulta on ollut ja Yrityskorko vasta loppumetreillä ottaa High Yieldin kiinni. Koron ensimmäisessä nopeammassa muutoksessa ero on aiemminkin hetkellisesti kaventunut.
Minua kiinnostaa, minkälaisella matematiikalla Innilator on päätellyt oikean euriborien tason? Hän vaatii, että euriboreilla pitäisi olla nykyistä suurempi ero EKP:n korkotasoon. Eikö sellaista kutsuta jo arbitraasiksi? Olisi kiva saada vähän lukuihin ja talousmatikkaan perustuvia todisteluita manipulointivihjailujen sijasta.
Euriboreja ei varmaan määritellä ylipäätään matematiikalla? Enkä toki vaadi mitään vaan kerron oman mielipiteeni asiasta. Jos se ei kelpaa, minulta löytyy muitakin mielipiteitä.
Olen varma, että samat vasta-argumentit käytettiin loppuun myös ennen libor-huijauksen paljastumista. Ja kaikissa muissakin huijauksissa.
Aivan. Eikä pörssiyhtiöihin sijoittamisessa kirjanpidolla ole mitään merkitystä.
Tässä ja libor-tapauksessa on nyt se ero, että libor-syytöksiä tekivät pankki- ja rahoitusalan ammattilaiset, jotka tiesivät mistä puhuivat ja esittivät todisteita ja perusteluita väitteidensä tueksi. Sinun toistaiseksi ainoa perustelusi on väite, että tiistaina euriborien olisi pitänyt olla jo valmiiksi tulevaisuuden ohjauskorkojen tasoa tai alle. Virhekäsitys, jota yritettiin asiallisesti sinulle oikaista. Päätit kuitenkin jatkaa manipulaatiosyyöslinjalla, ilmeisestikin koska sinulla on enemmänkin syytä jumittua kyseiseen mielipiteeseen? Mitä syytä?
Sillä ei ole nyt mitään merkitystä, onko euriborit nyt manipuloituja tai manipuloitavissa, vaan tässä olet sinä nyt arvioitavana ymmärrätkö asiasta yhtikäs mitään vai huuteletko vain lämpimiksesi. Eli... Olitko itse lukenut antamiasi linkkejä sen vertaa, että pystyisit tiivistämään mitä niissä on sanottu mielipiteesi tueksi? Jos olet, niin kerro ihmeessä meille tietämättömille. Vai onko tämä taas jokin "tiedän kyllä, mutta en halua kertoa" ja "do your own research"-tilanne?
Aivan. Eikä pörssiyhtiöihin sijoittamisessa kirjanpidolla ole mitään merkitystä.
Tässä ja libor-tapauksessa on nyt se ero, että libor-syytöksiä tekivät pankki- ja rahoitusalan ammattilaiset, jotka tiesivät mistä puhuivat ja esittivät todisteita ja perusteluita väitteidensä tueksi. Sinun toistaiseksi ainoa perustelusi on väite, että tiistaina euriborien olisi pitänyt olla jo valmiiksi tulevaisuuden ohjauskorkojen tasoa tai alle. Virhekäsitys, jota yritettiin asiallisesti sinulle oikaista. Päätit kuitenkin jatkaa manipulaatiosyyöslinjalla, ilmeisestikin koska sinulla on enemmänkin syytä jumittua kyseiseen mielipiteeseen? Mitä syytä?
Sillä ei ole nyt mitään merkitystä, onko euriborit nyt manipuloituja tai manipuloitavissa, vaan tässä olet sinä nyt arvioitavana ymmärrätkö asiasta yhtikäs mitään vai huuteletko vain lämpimiksesi. Eli... Olitko itse lukenut antamiasi linkkejä sen vertaa, että pystyisit tiivistämään mitä niissä on sanottu mielipiteesi tueksi? Jos olet, niin kerro ihmeessä meille tietämättömille. Vai onko tämä taas jokin "tiedän kyllä, mutta en halua kertoa" ja "do your own research"-tilanne?
Eli vastauksesi on "huutelen lämpimikseni" ja "tiedän kyllä, mutta en halua kertoa". Koska et ilmeisestikään koskaan aio avata näkemyksiäsi, niin tämä riittää minulle.
Eli vastauksesi on "huutelen lämpimikseni" ja "tiedän kyllä, mutta en halua kertoa". Koska et ilmeisestikään koskaan aio avata näkemyksiäsi, niin tämä riittää minulle.
Korkojen silmälläpito viittaa kuluttajapankeille tulevan lisätuottoja
Velkakirjamarkkinan myllerrys viime kuukausina voi olla ollut hyvä tulonlähde pankkiireille.
Teoriassa lainanantajien tuotot pitäisivät olla laskussa. Kiinne- ja asuntoluotot ovat yleensä sidoksissa keskuspankkien ohjauskorkoihin, jotka ovat nyt laskussa euroalueella ja briteissä. KWB arvioi, että yhden prosentin ohjauskoron lasku vähentäisi lainanantajien korkotuloja seitsemän prosenttia koko sektorilla.
Mutta näinä aikoina jenkkien poukkoileva ja ennustamaton kauppapolitiikka ja Euroopan kokonaan uudet varojen käytön suunnitelmat ovat nostamassa pitkien luottojen lainakustannuksia, vaikka EKP ja BoE ovat leikanneet ohjauskorkojaan. Kaksivuotisen Bundin yeldi on laskenut 1,2 prosenttia siitä, kun EKP laski korkoa viime kesäkuussa, mutta kymppivuotinen Bundi on pysynyt samana saman aikajakson. Tämän pitäisi helpottaa kaupallisia pankkeja, sillä se rajoittaa niiden tuottojen laskua.
Kuva
Euroalueella käänteinen yieldikäyrä on kääntynyt takaisin niin, että lyhyet korot ovat pitkiä alempana. Palautumisen arvellaan jatkuvan.
Pankkien liiketoiminta perustuu karkeasti siihen, että otat lainaksi lyhyellä korolla ja annat lainaksi pitkällä korolla. Niinpä suurempi ero lyhyen ja pitkän ajan korkojen välillä - eli jyrkempi yieldikäyrä - tuo paremmat tuotot lainanantajille.
Menneen vuosikymmenen ajan tämä ero on ollut pieni tai jopa negatiivinen - eli yieldikäyrä on ollut käänteinen - mikä on ollut merkkinä heikoista pitkän ajan kasvun odotuksista.
Paluu takaisin tavanomaisempiin korko-olosuhteisiin tekee elämää helpommaksi lainanantajille. Pankkien marginaalit ovat nousussa. Financial Timesin LEX:n laskelmien mukaan kymppitonnin henkilökohtaisen luoton marginaali oli ennen BoE:n koronlaskua 2,4 prosenttia ja nyt huhtikuun lopussa se oli 2,8 prosenttia henkilöluottojen korkojen (antolainaus) noustua ja toisaalta talletuskorkojen (ottolainaus) laskettua.
Kuva
Pankeilla tulonmuodostus on tosiasiassa monimutkaisempi, mutta tulema on sama: vaittomarginaalit kasvavat. BNP Paribas, CaixaBank ja Lloyds ovat kertoneet tuottojen noususta viime viikkoina.
A steepening yield curve suggests that analysts’ forecasts are too bearish. The net impact of central bank cuts may still be negative, but analysis by KBW estimated that if short-term rates fall while long-term rates remain steady, the hit to bank revenue is reduced by around a third compared with a parallel move. If long-term rates rise, the pain is even less.
Stoxx 600 indeksin pankkisektori on jo noussut 30% tänä vuonna, mutta nousun jälkeenkin pankkien osakkeilla tehdään kauppaa hinnoilla, joiden arvo on vähemmän kuin yhdeksän kertaa niiden arvioidut tulokset seuraavan kahdentoista kuukauden aikana. Tulosodotusten noustessa pankkiosakkeet voisivat nousta vielä enemmän, mitenkään arvostustasoa liioittelematta.
Päivän uutinen on, että Moody's laskee jenkkien valtiolainojen luottoluokitusta - Aaa:sta arvoon Aa1 - ja 30-vuotinen Treasuryn yieldi nousi yli viiden prosentin. Jenkeillä on ollut Aaa vuodesta 1949 alkaen.
Jenkkien luokitus siis tippui korkeimmasta toiseksi korkeimpaan kahdenkymmenenyhden asteen asteikolla. Syynä on alijäämän aiheuttama valtiovelan kasvu ja korkokulujen nousu korkeammiksi kuin vastaavalla tavalla arvioitujen muiden valtioiden.
U.S. Treasury yields spiked on Monday after Moody’s downgraded the U.S.′ credit rating, causing investors to dump bonds. Rates hit key levels that have pressured financial markets recently.
The 30-year Treasury yield was up over 12 basis points to 5.02%. The 10-year yield climbed 10 basis points to reach 4.54%. Meanwhile, the 2-year Treasury yield was up over 2 basis points, reaching 4%.
One basis point is equivalent to 0.01%, and yields and prices move in opposite directions.
Korkoindikaattoreihin nähden ajankohdan poukkoilevasta epävarmuudesta voi kaiken pahuuden keskellä syntyä jotakin - ei hyvää koska osakkeet ja valuutta kärsivät, mutta ehkä korkotuottavaa.
Jenkkilän valtiontalouden heikkous ja kasvava korkoherkkyys kyykyttää osakkeita
US-kansantalous on jälkiteollinen sekatalous, jossa yksityinen sektori on huomattavasti julkista sektoria suurempi. Palvelusektori työllistää kolme neljäsosaa työvoimasta. Tietointensiivisen talouden kasvaessa inhimillinen pääoma alkaa tulla tärkeämmäksi kuin maan luonnonvarat, joiden runsaus oli aiemmin jenkkilän vaurauden lähde.
Kiina ohitti Yhdysvallat ostovoimalla mitattuna bruttokansantuotoksella viime vuosikymmenellä. Tänä vuonna jenkkilän bruttokansantuotoksen arvioidaan olevan 30,5 biljoonaa dollaria ja asukasta kohden 89.000 dollaria. Turistikohteena maa on maailman kolmanneksi suosituin 46 miljoonalla kävijällä.
Remmiin tänä vuonna astunut konservatiivihallinto haluaisi palauttaa valtion takaisin teolliseen aikaan ja elvyttää keskilännen raskasteollisuuden sekä vuoristoalueen kaivannaistoiminnan. Laittaa pajavasarat paukkumaan. Maassa on noin puoli miljoonaa eurooppalaista tutkijaa - näillä ei ollut takaisinmuuttosuunnitelmia ennen kuin nyt!
Jenkkien valtiovelka on noin 35 biljoonaa dollaria eli 35.000 miljadia. Määrä on 115% maan suhteessa bruttokansantuotteeseen ja kongressin budjettivirasto (CBO) arvioi valtiovelan kipuavan nykytahdilla 166 prosenttiin kolmenkymmenen vuoden kuluessa. Reaganin aikaan liittovaltiolla oli velkaa vähäiset 30 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Kuva
The federal budget deficit increases significantly in relation to gross domestic product over the next 30 years, in CBO’s projections, pushing federal debt held by the public far beyond any previously recorded level.
Alijäämä kasvaa seuraavat 30 vuotta niin, että sen määrä tulee olemaan 8,5 prosenttia bruttokansantuotoksesta vuonna 2054. Kasvu johtuu nousevista korkokuluista ja merkittävästä primääristä alijäämästä. Kasvava velkavuori korkokuluineen hidastaa talouskasvua, lisää koronmaksuja ulkomaisille sijoittajille ja US-velkakirjojen omistajille sekä uhkaa jenkkilän valtiotaloutta sekä maan yksityistaloutta.
Kuva
Tämä liittovaltion velan määrä ei yksityistä jenkkiä sureta eikä paljon vaalipuheissa paina.
Kuva
Velan määrää parempi indikaattori on velan suhde bruttokansantuotokseen. Suhdeluku kertoo paremmin maan kyvystä maksaa pois velkansa. The U.S. debt to GDP ratio surpassed 100% in 2013 when both debt and GDP were approximately 16.7 trillion.
Kuva
Valtiovelan kasvaessa velan korkokulut lisääntyvät koko ajan. Viimeisen kymmenen vuoden ajan alhainen korkokanta ja sijoittajien näkemys, että Yhdysvaltain valtiohallinto olisi muka vähäriskinen maksukyvyttömyyden suhteen ovat pitäneet korkokuluja matalina.
Nyt tämä näkökulma on muuttumassa korkotasojen sekä inflaation noustessa ja nostaessa korkokulujen määrää.
Kuva
Aiemmat politiikat ovat olleet varovaisia velanoton suhteen.
Siitäpä trumppilainen hallinto repäisee omat ehdotuksensa.
Kuva
The bulk of the bill, of course, isn’t about these new provisions, but extending Republicans’ original 2017 tax bill. Republicans prefer to limit tax breaks to those who pay income tax. So if Republicans are extending existing tax cuts and tax breaks and creating new ones, how do they pay for it all? Mostly by borrowing.
Moody's laski viikolla Yhdysvaltain luottoluokitusta, kuten kaksi muutakin luottoluokituslaitosta oli aiemmin tehnyt. Tiedossa oli jo kaksi vuotta sitten, että tämä saattaisi tapahtua. Laitoksen kuvaus luokituksen laskun syistä oli kuitenkin lievempi kuin mitä todellisuudessa on nyt tapahtumassa - siinä otetaan kantaa nykyhallinnon holtittomaan, velkaa lisäävään talousasenteeseen.
But the situation it described was underscored when part of Congress voted on Sunday to advance a tax bill that would add at least $3tn to US debt over the next decade. The "Moody's downgrade is, effectively, a political assessment, as much as it is an economic one", wrote Macquarie Bank analyst Thierry Wizman. "The political and institutional breakdown - in regard to the US's lack of capacity to 'course correct', is the true meaning of the downgrade, rather than the high debt load itself."
Laskeva luottoluokitus merkitsee, että jenkkien valtiohallinto joutuu maksamaan korkeampia korkoja ulkomaisille sijoittajille myymistään velkakirjoista - maksukyky on nyt pienempi - erityisesti hallinnon lisätessä velkojen tarjontaa - eli ottaessaan lisää velkaa alijäämän peittämiseen.
Ja korot nousevat meille kaikille: So higher interest rates for the government mean higher interest rates for households and businesses, too.
Luokituksen muutos näkyi heti eilen ja 30-vuotisen Treasuryn yieldi nousi viiden tienoille eli 4,937 prosenttiin. Se on ylempänä kuin 4,786% joka sillä oli vuoden vaihteessa. Kymppivuotinen nousi myös heti.
Kuva
Osakkeet laskivat terävästi toissapäivänä, mutta palasivat nousevan kurssin uralle.
Kuva
Vaikka osakkeet päättyivät kaupankäynnin kuluessa korkeammalle, sijoittajien tekemä velkakirjojen myynti nosti pidemmän aikavälin valtionobligaatioiden tuottoja (yieldejä), jotka nousevat, kun obligaatioiden hinnat laskevat. Kolmikymmentävuotisen obligaation tuotto ylitti hetken aikaa 5 % ennen kuin se asettui juuri tuon rajan alapuolelle, pysyen silti vuoden korkeimmalla tasolla.
Yieldien nousut pidensivät viikoittaista tuottonousua, jota ruokki yhdistelmä heikentyviä taantuman pelkoja, jatkuvia inflaatiohuolia ja kasvava huoli siitä, että suuremmat alijäämät vaativat yhä suurempia obligaatiohuutokauppoja.
Kasvanut valtionobligaatioiden eli treasuryjen tarjonta voi ylittää kysynnän, mikä pakottaa jenkkihallituksen tarjoamaan velkakirjoille korkeampia korkoja, jotta se voisi houkutella sijoittajia ostamaan velkaansa. Jo ennestään valtava velka vain lisää valtiohallinnon talouden korkoherkkyyttä ja jenkkivaltio on vekselivelan tiellä.
Yieldien nousu ei juuri ole hidastanut osakkeita, jotka ovat palautuneet viime viikkoina sen jälkeen, kun Trumpin hallinto peruutti joitakin aggressiivisia tullipoliittisia toimia ja sijoittajien pelot taantumasta lievenivät.
Kaikkea sekoittaa juuri nyt tariffit, joilla on enemmän vaikutusta lyhyen tähtäimen markkinaliikkeisiin nujertamalla maahantuojia. Sijoittajat ovat kuitenkin epävarmoja mitä tekijöitä seurata: “The market has no idea what to focus on, and it keeps having to shift.”
Siitä huolimatta osakesijoittajat pitävät tarkasti silmällä korkoja ja valtionvelan yieldejä, jotka näyttelevät olennaista roolia lainakustannusten määrittämisessä koko taloudessa. Jenkkivaltiolaina ei ole enää riskitön sijoitus.
Katseiden keskittyessä pitkien valtiolainojen nouseviin korkotuottoihin ja samanaikaisesti lainapussukoiden laskeviin hintoihin esiin nousee epävarmuus siitä onko näille veloille maksajaa?
Berkshire Hathawayllä lienee jenkkilän parhaimpia tulevaisuuteen katsojia ja siellä on päädytty pitkien Treasuryjen sijasta lyhyisiin, alle vuoden velkalappuihin. Olisiko se oikea ratkaisu? Toisaalta IS04 eli iShares Treasury Bond 20+years UCITS ETF USD nakuttaa ulos +4,55% korkotuottoa etf:n kulujen ollessa -0,07%. Hinta on ollut laskussa -8,5% vuoden alusta.
Kuva
Ylä olevassa kuvassa on iSharesin 20-vuotinen treasury (sinisellä), jota olen ostanut toissa vuoden lopulla ja viime vuonna. Vähensin sitä (punainen pallukka) kun Trumpin tekoset alkoivat paljastua ja alamäki alkoi.
Vertailukäyränä tässä on IUSM eli kymppivuotinen Treasury (iShares Treasury Bond 7-10 year) ja SXRH eli lyhyt, inflaatiosuojattu Treasury (iShares TIPS 0-5 UCITS ETF) ja kummatkin korkotuottoa jakavia.
Näkyy selvästi kuinka pitkä tulevaisuus on epävarmempaa ja pitkästä maksetaan koko ajan vähemmän. Ja meno vain jyrkkenee.
Ongelma pitkässä lainassa on siinä, että jenkkilää johtaa nyt kuuden konkurssin grynderi, jolle ei ole lainkaan painajaisia tuottavaa jättää velat maksamatta ja joka on sitä jenkkivaltioveloille ehdottanutkin.
Tähän näkökulmaan nähden seuraavan 1300 päivän aikana ei pitkää luottoa kannattaisi amerikanmaalle juuri antaa. Eikä luultavasti jälkipolvienkaan elinaikana. Ostopaikka edellyttäisi merkittävää tulevaisuuden todellista muutosta eikä vain kullattujen kipsikoristeiden keskellä elävien superlatiiveja itsestään.
Takaisin maksajaa ei ehkä löydy minun elinaikanani
Löytyyköhän lopulta edes uudelleen rahoittajaa.
Siis, koko maailmahan, Afrikkaa lukuunottamatta, on menossa epäsuotuisaan demografiaan. Paljon vanhuksia, vähän nuoria. Lännessä vielä on hyvä terveydenhuolto (historiallisessa vertailussa) joka huiman kallis. Musta tää laiva ajaa isosti päin jäävuorta, en ymmärrä miten väistäisi.
Japani vaikka. Syntyvyys 1,2 ja ollut alhaalla jo 1950 luvulta eli suoraan WWII babyboomin jälkeen. Nyt, JOKAINEN babyboomilainen (syntynyt 1947-1949) on yli 75v mitä pidetään ikänä, kun vanhuuden raihnaus alkaa ja terveys/hoivakulut skyrokets. Japani menee tähän tilanteeseen 200% bkt valtionvelalla.
Muut seuraavat perässä, lähes kaikki kehittyneet maat. Japani on eka joka räjähtää koska on niin suljettu maa eli ei paljon maahanmuuttoa. Etelä-Korassa syntyvyys on Japaniakin alhaisempi nyt mutta erona se, että Japanissa ollaan oltu alhaalla tosiaan baby boomista lähtien eli yhteiskuntaa ei enää tue 1950-1970 syntyneet kuten Etelä-Koreassa.
Itse nään, että jonkinlainen järjestelmäromahdus tulee sitä kautta, että valtioille ei enää lainata. Kun epäluottamus alkaa, se dominona kiertää läpi. Kreikka tämän melkein sai jo yksinään aikaan 2011. Itse näkisin, että Japani voisi olla sen kunnon tsunamin alkulähde. Voi toki olla Jenkitkin jos taloussikailu jatkuu siellä.
Mut eipä siinä, ihan normaalia. Isotkin kriisit kuuluvat yhteiskuntiin. Mutta valtionvelkoihin juu en sijoittaisi, lähtökohtaisessti. Riskiä on enemmän mitä niihin hinnoitellaan, vieläkään.
Ero Japani ja Kreikan välillä on se, että noin 90% Japanin valtionvelasta on kotimaisten toimijoiden (Japanin keskuspankki, pankit, eläkerahastot, kotitaloudet) hallussa. Se estää äkillisen ulkomaisen pääomapaon ja luottamuspulan, joka iski Etelä-Euroopan maihin, koviten Kreikkaan. Valtio on velkaa käytännössä omille kansalaisilleen ja omalle keskuspankilleen. BOJ omistaa yli 50% valtionvelasta.
Kysymys tietty kuuluu,kuinka kauan tätä voi jatkaa ilman, että se johtaa hallitsemattomaan inflaatioon tai jenin arvon romahtamiseen. Kauan on jo jatkunut.
Se on vähän sama kun perheen sisäiset lainat. Japani ei joudu ulkoisten markkinavoimien armoille samalla tavalla kun esim. Kreikka.
Huhtikuun toisesta päivästä alkaen osakemarkkina romahti paniikkimyyntien johdosta niin, että osakehintojen laskusta tuli vuosikymmenen suurin sitten vuoden 2020, jolloin koronakulkutaudin pandemia aiheutti taantuman. Kuluvan vuoden paniikkimyynnit laukaisi oranssin neron "Vapauden päivä, Liberation Day", jolloin tämä talouden ihmelapsi julkisti tariffityökalunsa.
Osakkeiden menettäessä arvoaan sijoittajat siirsivät varojaan bondeihin, jonka vuoksi niiden yieldit laskivat (kysyntä nosti bondien hintoja). Trendi kuitenkin muuttui, kun bondejakin alettiin voimakkaasti myydä laajalla joukolla - "bond vigilantes" olivat puuhissa. Velkakirjojen yieldit nousivat äkisti, mikä oli osoituksena, että sijoittajat ja varainhoitajat olivat menettämässä uskonsa jenkkien kykyyn hoitaa valtiontalouttaan - ja se edelleen aiheutti useiden maiden siirtymisen hätätilaan ja -toimenpiteisiin omien talouksiensa hoidossa.
Jenkkihallinto romahti polvilleen ja sen oli ilmoitettava huhtikuun yhdeksäntenä tariffien perumisesta. Tämä johti osakeralliin, jossa nousut olivat suurimpia vuosiin. Siitä onkin edetty ees-taas menoa niin, että markkina pysyttelee romahdusta edeltävillä tienoilla indeksinumeroissa.
Romahduksessa on erikoista ja huolta aiheuttavaa valtiovelkakirjojen markkinoiden romahdus. Jenkkien kymppivuotisen valtiolainan yieldi nousi 4,5 prosenttiin huhtikuun yhdeksäntenä ja samaan aikaan kolmekymmentävuotinen valtiolaina nousi 54 pistettä arvoon 4,92%, mikä oli sen suurin kolmipäiväinen nousu sitten vuoden 1982.
Japanin 30-vuotinen valtiolainan yieldi nousi 21-vuoden huippuun ja brittien 30-vuotisen bondin yieldi nousi korkeimpaan arvoonsa sitten vuoden 1998.
Yiedipiikki sai traderit ja valtioiden virkamiehet menemään hepuliin ja pitämään hätäistuntoja, jotta aggressiivista velkakirjakauppaa saataisiin hillittyä. Brittihallinto alkoi äkkiä myydä lyhyitä velkakirjoja pitkien sijaan - käännöstä kutsuttiin "Liz Truss hetkeksi" vuoden 2022 hallintokriisin mukaisesti, jolloin Trussin veronalennukset - joihin ei löytynyt rahoja - laukaisivat bondien pakkomyynnin.
Tällaisena hetkenä paikalle ilmestyvät vapaaehtoiset velkojen järjestyksenpitäjät - bond vigilantes - eli varainhoitajat, jotka ryhtyvät velkakirjakaupalla saattamaan poliittista vallanpitoa ruotuun eli ryhdistäytymään holtittomasta taloudenpidosta. Nykyisen bondimyynnin taustalla ovat pelot tariffien aiheuttamista inflaationousuista, osakeromahdusten aiheuttamista vakuuspyynnöistä ja us-bondien dumppaaminen, jonka taustalla on vähenevä luottamus jenkkilän talouteen.
Asia näkyy hyvin The New York Timesin markkinasivun yieldikäyrästä.
Kuva
Siinä lyhyet velkakirjat olivat vuosi sitten (vaalea käyrä) hieman alle viiden ja puolen prosentin ja nyt laskeneet neljän prosentin tietämille. Kaksivuotinen on tullut 3,9 prosenttiin. Lyhyet korot kertovat inflaatio-odotuksista.
Sen sijaan pitkät korot - kymppivuotinen 4,35% ja 30-vuotinen 4,84% - ovat nousseet voimakkaasti ja ne kertovat tulevaisuuden muodostuneet epävarmaksi, jollei jopa heikoksi.
Kuva
Kymppivuotinen vaikuttaa asuntomarkkinaan kiinnelainakorkojen kautta ja tätä pidemmät lainat infrainvestointeihin ja teollisuustoimintaan.
Velkakirjamarkkina ei ole jenkkien hallussa, sillä heidänkin veloistaan kolmannes - 33% of US Treasury - on ulkomaisten sijoittajien ja hallitusten omistuksessa. AP:n mukaan kyseessä olisi pahantahtoisten asiantuntijoiden aikaansaama ääliömyynti, kun taas muut lehdet huomauttavat ulkomaisten sijoittajien siirtäneen varansa jenkkibondeista kultaan, Sveitsin frangiin ja Saksan valtiolainoihin.
Jenkkihallinto on nyt tilassa, jossa se ajaa valtiota kohti sisällissotaa samaan aikaan, kun vallassa pitäjän aiemmat talousneuvonantajat kommentoivat taloudellista verolöylyä lausunnoilla: "We've all lost a lot of money" (Stephen Moore) ja "business investment will grind to a halt, (and) consumers will close their wallets" (Bill Ackman), ...that it (recession) "would destroy jobs here at home, and do real damage to the US economy" (Ted Cruz).
Oranssi palkkakoomikko puolestaan siirtää syytä koko ajan jonnekin muualle ja jatkaa viheriöllä pelaamistaan. Dollari heikkenee ja Kiina pitää jenkkejä lyhyessä, kuuden kuukauden lisenssilieassa materiaalikauppaa kuristamalla.
