Artikkelit

Bondimarkkinoilla tapahtuu, onko nyt oston paikka?

Johannes Ankelo |
Jaa Twiittaa

Viime viikolla USA menetti Moody’s AAA-luottoluokituksensa ja nyt valtion 3-vuotisen bondin yieldi on korkeampi kuin Microsoftin yieldi ja 30-vuotisen Treasury-bondin ja Microsoftin bondin yield spread on nyt vain 20 korkopistettä, tiukin spreadi koskaan. Microsoftin luottoriski voi pian olla pienempi kuin USA:n valtion, joka hallitsee maailman reservivaluuttaa.

USA:n valtio kulutti viime vuonna 7,1 biljoonaa dollaria, mikä vastaa 100 taalan kulutusta joka sekunti 2 248 vuoden ajan. Presidentti Trumpin yrittäessä ajaa Big Beautiful Bill-pakettia läpi, Bank of American Michael Hartnett uskoo bondiyieldien nousevan (30-vuotinen yli 5% ja dollarin laskevan (DXY-indeksi alle 100). Tämä olisi riskisijoituksille, kuten osakkeille, negatiivinen skenaario.

Hartnettin mielenkiintoisin kuvaaja on 10-vuotinen rullaava bondituotto, joka on nyt negatiivinen.

Eli samassa tilanteessa kuin osakkeiden rullaava tuotto oli helmikuussa 2009. Tällä hetkellä vuosittainen rullaava tuotto on noin 13 prosenttia.

Ja raaka-aineiden rullaava tuotto on vajaa viisi prosenttia ja noususuhdanteessa.

Mitä tämä merkitsee?

Harnett, Bank of American sijoituspomo, ennustaa 30-vuotisen bondin yieldin nouseminen yli viiteen prosenttiin olisi syklinen ostomahdollisuus.

Harnettin raportin mukaan osakkeista virtasi rahaa pois ensimmäistä kertaa kahdeksaan viikkoon, erityisesti teknologiasektorilta virtasi rahaa pois ennätysmäärä. 

Kullasta virtasi myös rahaa pois historiallinen määrä ja suurin määrä sitten huhtikuun 2013.

Kryptorahastoihin virtaa jatkuvasti enemmän rahaa ja kumulatiivinen virta on nyt ennätyslukemissa.

Pääomaa virtasi myös IG-bondeihin (Investment Grade).

Vivutettuja ETF-rahastoja myytiin myös rankalla kädellä.

Hartnettin mukaan ABB-treidi, eli “Anything But Bonds”, on kuluvan vuosikymmenen tärkein treidi ja samalla myös konsensustreidi. 40-vuotinen härkämarkkina bondeissa on kokenut terävän käänteen.

Käännettä on ajanut inflaatio, rahapolitiikka, talouspolitiikka ja viime aikoina kauppa- ja teollisuuspolitiikka.

Inflaatio on noussut 25 prosenttia viidessä vuodessa. Ostoskori, joka vuonna 2020 maksoi 100 dollaria, maksaa nyt 125 dollaria USA:ssa ja EU:ssa ja 127 dollaria Isossa-Britanniassa.

Fedin leikattua ohjauskorkoa 50 korkopisteellä viime vuoden syyskuussa, on USA:n 10-vuotinen yieldi noussut 100 korkopistettä ja Britannian, Saksan, Japanin yieldit ovat nousseet 50-100 korkopistettä…mutta Kiinan yieldi on laskenut 40 korkopisteellä ja maan 30-vuotisen bondin yieldi on nyt merkittävästi alempi kuin Japanin. Luottamus keskuspankkien taisteluun inflaatiota vastaan on tällä hetkellä matala.

Yhdysvaltain budjetin alijäämä on ollut keskimäärin yhdeksän prosenttia maan BKT:sta viiden viimeisen vuoden aikana ja Moody’s ennustaa sen jatkuvan samalla tasolla vähintään vuoteen 2034 asti.

Tämä merkitsee lähes biljoonan dollarin vuosittaisia korkokuluja. 

Valtion rahoitus vaatii 4 biljoonan dollarin korotusta korkokattoon yhteensä 40 biljoonaan dollariin, jotta jenkkivaltio saadaan rahoitettua.

Edellisen kerran USA:n budjetti oli ylijäämäinen vuonna 2001. Ranskassa budjetti oli edellisen kerran ylijäämäinen vuonna 1974 ja Italiassa vuonna 1905.

Kaikki tämä on heikko signaali bondeille, mutta Hartnett kehottaa sijoittajia “ostamaan nöyryytystä ja myymään huumaa”. Miehen mukaan katalyytit tämän vuosikymmenen bondien karhumarkkinalla ovat vuonna 2025 hyvin dokumentoituja ja leivottu hintoihin sisään.

Kuten edellä mainittiin, jenkkien kymppivuotisen bondien vuosituotto on nyt ennätysalhaalla -1,3 prosentissa tammikuussa 2025.

Eli Harnettin mukaan samassa “nöyryyttävässä” tilanteessa kuin osakkeiden tuotot olivat helmikuussa 2009 ja raaka-aineiden tuotto kesäkuussa 2018.

Tämän lisäksi meneillään oleva Treasury-bondien karhumarkkina tällä vuosikymmenellä on Bank of American mukaan syyllinen karhumarkkinoihin REIT-rahastoissa, bioteknologiassa, pääomasijoituksissa, small cap-osakkeissa ja osakemarkkinoiden leveydessä.

Harnett kertoo sijoittajien olevan erittäin skeptisiä pitkien bondien suhteen, hyvästä syystä: tariffipolitiikka on ollut pelkkää puhetta ja Q2-käänne (DOGE päättyy, veroleikkuri otetaan esille) on odotettavissa, mutta Hartnett sanoo myös 30-vuotisen bondin olevan erinomainen ostopaikka yli viidessä prosentissa, sillä pitkien bondien kontrollin menettäminen olisi turmiollista osakkeille. 

30-vuotinen treidaa tällä hetkellä juuri viidessä prosentissa.

 

Mainos: Coinmotion

Avaa ilmainen tili ja myy ja osta kryptovaluuttoja alhaisilla välityspalkkioilla.

Artikkelit

Autorenkaista Nokian Renkaisiin - matkalla kilpailijoiden tasalle

Antti Leinonen
27.5.2025
east Lue lisää
Kolumnit

Vanha mies ei lähde länteen

Aki Pyysing
25.5.2025
east Lue lisää
Artikkelit

Ulkomaisen pääoman osallistuminen USA:n bondimarkkinoille on laskussa

Johannes Ankelo
22.5.2025
east Lue lisää