Seligsonin Pohjois-Amerikka indeksi on tuottanut 15% YTD. Se on Nvidia-painotteinen ja ei sisällä Applea eikä Teslaa. Applen poisjättö oli syy miksi valitsin sen, mutta tietenkin sijoitin vain 100€ alkusumman enkä enempää... Nyt jos etsisin rahastoa niin Applella olisi nousuvaraa. Jos taas näkee noiden kahden yhtiön suoriutuvan heikommin jatkossakin, tämä on hyvä valinta.
Olen viime aikoina auttanut tuttuja jotka ovat halunneet aloittaa sijoittamisen. Sen suuremmin ajattelematta olen vain ohjannut nordnetin kuukausisäästämisen ja "iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)" piiriin. Ilmeisesti löytyy kuitenkin myös pienemmillä kuluilla pyörivä "Amundi MSCI World V UCITS ETF Acc" joka on kuitenkin vähemmän suosittu kuin edellä mainittu.
Onko tässä jotain mitä en tajua? Haluaisin nyt vain yhden kohteen jota voin hyvillä mielin levitellä ihmisille. Ymmärrän ettei asialla todnäk ole hirveästi väliä mut jos vaihtoehtoja kerran löytyy 🤔 Itse ostaisin pienien kulujen perässä vain sp500 mutta one size sapluunana varmaan parempi tarjota noita koko maailman kattavia.
Olen viime aikoina auttanut tuttuja jotka ovat halunneet aloittaa sijoittamisen. Sen suuremmin ajattelematta olen vain ohjannut nordnetin kuukausisäästämisen ja "iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)" piiriin. Ilmeisesti löytyy kuitenkin myös pienemmillä kuluilla pyörivä "Amundi MSCI World V UCITS ETF Acc" joka on kuitenkin vähemmän suosittu kuin edellä mainittu.
Onko tässä jotain mitä en tajua? Haluaisin nyt vain yhden kohteen jota voin hyvillä mielin levitellä ihmisille. Ymmärrän ettei asialla todnäk ole hirveästi väliä mut jos vaihtoehtoja kerran löytyy 🤔 Itse ostaisin pienien kulujen perässä vain sp500 mutta one size sapluunana varmaan parempi tarjota noita koko maailman kattavia.
Kiitokset
Enpä ollut tätä Amundia itse huomannutkaan - olen itse myös sijoittanut tuohon iSharesiin. Mitään suurempaa eroa ei noilla näytä olevan - JustETF:n mukaan molemmat ovat fyysisiä (eli omistavat osakkeet oikeasti, toisin kuin synteettiset). Amundin osalta lukee full replication, kun taas iShares käyttää samplingia. Redditissä on jotain pientä valitusta Amundista että ovat vaihtaneet rahastojen indeksejä yms - en tiedä miten relevantteja valitukset on. Eiköhän molemmat liene ihan valideja vaihtoehtoja.
Noissa Amundin ja iSharesin UCITS rahastoissa on semmoinen ero, että Amundin rahastot on Luxemburgissa ja iSharesin Irlannissa. Vaikuttaa mm. siihen, miten/paljonko rahastot maksavat veroa saamistaan osingoista. Esim jenkeistä (~70 % MSCI World rahastosta) tulevista osingoista luxemburilainen ETF maksaa veroa 30 % ja irlantilainen 15 %.
Noissa Amundin ja iSharesin UCITS rahastoissa on semmoinen ero, että Amundin rahastot on Luxemburgissa ja iSharesin Irlannissa. Vaikuttaa mm. siihen, miten/paljonko rahastot maksavat veroa saamistaan osingoista. Esim jenkeistä (~70 % MSCI World rahastosta) tulevista osingoista luxemburilainen ETF maksaa veroa 30 % ja irlantilainen 15 %.
Selvä. Osaatko sanoa miten edellä mainittu vaikuttaa "Amundi Stoxx Europe 600 - UCITS ETF Acc"? Vertailuna "iShares Core MSCI Europe UCITS ETF EUR (Acc)" joka on vähän kalliimpi kuluiltaan 🤔
Noissa Amundin ja iSharesin UCITS rahastoissa on semmoinen ero, että Amundin rahastot on Luxemburgissa ja iSharesin Irlannissa. Vaikuttaa mm. siihen, miten/paljonko rahastot maksavat veroa saamistaan osingoista. Esim jenkeistä (~70 % MSCI World rahastosta) tulevista osingoista luxemburilainen ETF maksaa veroa 30 % ja irlantilainen 15 %.
Selvä. Osaatko sanoa miten edellä mainittu vaikuttaa "Amundi Stoxx Europe 600 - UCITS ETF Acc"? Vertailuna "iShares Core MSCI Europe UCITS ETF EUR (Acc)" joka on vähän kalliimpi kuluiltaan 🤔
Nuo seuraa eri indeksiä, niin en tiedä kuinka vertailukelpoisia ovat.
Mutta jos sanotaan, että kaksi rahastoa seuraa samaa osakekoria/indeksiä, josta saa osinkoja 1 % NAV:sta: 30 % lähdevero = 0,3 % vs 15 % lähdevero = 0,15 %
Eli jos rahasto sijoittaa osinko maksaviin osakkeisiin, on 15 %-yks. enemmän veroja maksavan rahaston vuosituotto 0,15 % / 1 osinkoprosentti pienempi.
Jos kaksi samanlaista indeksirahastoa seuraavat samaa indeksiä, katsotaan hallinnointipalkkio, todelliset vuosikulut sekä vuosituotto usealta vuodelta. Kulu- ja tuottoero on lähtökohtaisesti sama. Esim. 0,1 % halvempi vuosikulu näkyy teoreettisesti 0,1 % parempana vuosituottona vuosien mittaan. Parempituottoinen rahasto on oletettavasti (kustannus)tehokkaampi sekä paperilla että käytännössä.
Jos tuottoero on jotain muuta kuin kuluero, syy voi olla lähdevero, osakelainauksen tuotot ym. tai myös rahastossa tapahtunut muutos kuten palkkion muuttaminen, joka näkyy vielä historiallisissa luvuissa mutta ei nykyisessä rahastoesitteessä.
Jos rahastot seuraavatkin eri indeksiä, tuottoero selittyy todennäköisesti sillä, että toisen indeksin osakkeet nousivat tai laskivat enemmän. Rahastojen tehokkuuseroa tai "paremmuutta" on tällöin vaikea saada esille. Tuleva tuottoero riippuu siitä, kumpi indeksi sattuu olemaan parempituottoinen jatkossa.
Ensimmäisen ETF:n valinta on hankala, mutta siitä ei tarvitse stressata liikaa. Tilastollisesti sijoituskohteen valinnalla on pienempi merkitys kuin sillä, sijoittaako mihinkään vai ei.
Olen viime aikoina auttanut tuttuja jotka ovat halunneet aloittaa sijoittamisen. Sen suuremmin ajattelematta olen vain ohjannut nordnetin kuukausisäästämisen ja "iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)" piiriin. Ilmeisesti löytyy kuitenkin myös pienemmillä kuluilla pyörivä "Amundi MSCI World V UCITS ETF Acc" joka on kuitenkin vähemmän suosittu kuin edellä mainittu.
Onko tässä jotain mitä en tajua? Haluaisin nyt vain yhden kohteen jota voin hyvillä mielin levitellä ihmisille. Ymmärrän ettei asialla todnäk ole hirveästi väliä mut jos vaihtoehtoja kerran löytyy 🤔 Itse ostaisin pienien kulujen perässä vain sp500 mutta one size sapluunana varmaan parempi tarjota noita koko maailman kattavia.
Kiitokset
Olen vähän samassa veneessä kun sisko haluaisi sijoittaa ylimääräiset "helposti pörssiin" ja googlaamalla selviää, että moni suosittelee juuri Nordnetin iShares Core MSCI World UCITS ETF:ää. Jos tavoitteena on sijoittaa pienehkö 5-numeroinen summa kerran vuodessa indeksiin tai etf:ään, joka mahdollisen hyvin korreloi maailman markkinapainotetun indeksin kanssa, onko tuota parempaa vaihtoehtona? Kuluista voisi hieman joustaa jos sen voisi tehdä Nordeassa, mutta tolla samalla etf:llä on siellä 0,70 % vuosikulut joka on kyllä liikaa - onkohan parempia vaihtoehtoja Nordeassa? Tuossakin hieman harmittaa ettei se sisällä pörssien pienimpiä osakkeita, mutta yhtä täysin koko maailmaa kattavaa indeksiä ei taida olla olemassa? Helppouden vuoksi haen nimenomaan yhtä indeksiä/etf:ää sen sijaan että optimoisi esim. ostamalla sp 500:sta + muuta täytteeksi.
Olen viime aikoina auttanut tuttuja jotka ovat halunneet aloittaa sijoittamisen. Sen suuremmin ajattelematta olen vain ohjannut nordnetin kuukausisäästämisen ja "iShares Core MSCI World UCITS ETF USD (Acc)" piiriin. Ilmeisesti löytyy kuitenkin myös pienemmillä kuluilla pyörivä "Amundi MSCI World V UCITS ETF Acc" joka on kuitenkin vähemmän suosittu kuin edellä mainittu.
Onko tässä jotain mitä en tajua? Haluaisin nyt vain yhden kohteen jota voin hyvillä mielin levitellä ihmisille. Ymmärrän ettei asialla todnäk ole hirveästi väliä mut jos vaihtoehtoja kerran löytyy 🤔 Itse ostaisin pienien kulujen perässä vain sp500 mutta one size sapluunana varmaan parempi tarjota noita koko maailman kattavia.
Kiitokset
Olen vähän samassa veneessä kun sisko haluaisi sijoittaa ylimääräiset "helposti pörssiin" ja googlaamalla selviää, että moni suosittelee juuri Nordnetin iShares Core MSCI World UCITS ETF:ää. Jos tavoitteena on sijoittaa pienehkö 5-numeroinen summa kerran vuodessa indeksiin tai etf:ään, joka mahdollisen hyvin korreloi maailman markkinapainotetun indeksin kanssa, onko tuota parempaa vaihtoehtona? Kuluista voisi hieman joustaa jos sen voisi tehdä Nordeassa, mutta tolla samalla etf:llä on siellä 0,70 % vuosikulut joka on kyllä liikaa - onkohan parempia vaihtoehtoja Nordeassa?
Nordean asiakkaana olen ostanut SPDR MSCI World ETFää.
Eilen ostin iShares MSCI ACWI (All Country World Index). Siinä kulut 0.20%. Euromääräinen noteeraus ja kasvuosuus. Tuota pitäisi saada ostettua kaikkien suomalaisten välittäjien kautta. Noteerataan Saksassa.
Näistä laajoista maailmanindekseistä tulee huomioida kulujen lisäksi mitä ne sisältävät. Osa sisältää vain kehittyneet markkinat, osa ei sisällä ns. "small caps" yrityksiä ollenkaan jne.
IUSQ sisältää large ja mid capit ja kattaa sekä kehittyneet ja kehittyvät markkinat eli on kyllä hyvä. Yleisenä "normina" pidetty VWCE tekee saman joskin on 0,02% kalliimpi hallintakuluiltaan.
Oma valinta on ollut SPYI eli SPDR MSCI ACWI IMI UCITS ETF joka kattaa myös kaikki markkinat ja kaikki yhtiökoot, suht tuoreena ETF:nä omaa myös pienimmät kulut eli 0,18%.
Esim. aiemmin mainittu monien suosittelema iShares Core MSCI World UCITS (EUNL) ei sisällä kehittyviä markkinoita lainkaan ja esimerkiksi tällä hetkellä kehittyneet markkinat ovat historiallisen yliarvostettuja ja kehittyvät aliarvostettuja. Trendi voi toki jatkua, tai sitten ei.
Jos sukulaisille pitää jotain helppoa ja "varmaa" tarjota oikeasti pitkällä horisontilla sanoisin joko IUSQ, VWCE tai SPYI, kaikki hyvin samankaltaisia ja hajautus laaja.
Kehittyvät maat ovat nousemassa US-dollarin varjosta painavammaksi hajautuskohteeksi
Kuva
Kehittyvien maiden osakkeet, velkakirjat ja valuutat uhmaavat Trumpin kauppasotaa ja Lähi-Idän konfliktia menestymällä hyvin tämän vuoden globaalissa markkinassa, oltuaan vuosikaudet vahvan dollarin varjossa kirjoittavat Joseph Cotterill ja Emily HerbertFinancial Timesissä.
Suurten kehittyvien maiden velkakirjojen JPMorgan indeksi ja niiden osakkeiden MSCI osoitin on noussut noin 10 prosenttia tähän asti vuoden alusta alkaen. Vastaavasti MSCI World indeksi, joka kattaa 23:n kehittyneen talouden suurten osakkeiden hinnat, on noussut vasta 4,8% kun taas FTSE World Government Bond on ylhäällä jo 6,6 prosenttia. Sijoittajat ovat lämmenneet kehittyville markkinoille ja haluavat selvästi hajauttaa pois jenkkidollarista - epäilykset ovat kasvaneet Yhdysvaltain arvaamatonta politiikan harjoittamista kohtaan.
Sijoittajat ovat hakeutumassa EM-assettehin, jotka ovat pitäneet tuottonsa huolimatta Israelin ja USA:n iskuista Iraniin.
"The interest rates of many countries in JPMorgan’s local bond index were now at their highest levels in two decades when adjusted for inflation, which was boosting the appeal of their bonds," said Grant Webster, a portfolio manager at Ninety One.
Kehittyvät maat ovat saaneet myötätuulta myös heikkenevästä dollarista, joka on vähentänyt painetta niiden omiin valuuttoihin.
Markinaa repivät kuluneena vuonna tariffit. jenkkimarkkinan kysymysmerkit ja tekoälyn pinkominen eri suuntiin. Sijoittajalla näytti käyvän parhaiten kun eivät tehneet näistä johtuen yhtään mitään.
Jos sijoittajalla oli vuoden alussa jenkkiosakkeita, hän on tehnyt rahaa. Ja jos hänellä oli ollut ulkomaisia osakkeita, hän on tehnyt rahaa vielä enemmän. Jos hänellä oli us-valtiolainoja, hän pärjäsi hyvin. Ja jos hänellä oli käteistä, korkotuotot ovat säilyneet korkeina. Mutta pysyminen tekemättä mitään on ollut vaikeata keskellä ylös-alas-tariffeja, luottamuksen menetystä Amerikkaan ja tekoälyn piiskatessa osakesalkkuja.
Vuosi alkoi siten, että markkina houkutti ostamaan valtiolainoja ja pelkäämään tariffeja ja niiden vaikutusta hintoja nostavasti maahantuotavalle tavaralle. Osakeita olisi pitänyt ostaa huhtikuun hintakuopassa ja osua tähän oikea-aikaisesti. Samalla olisi pitänyt aavistaa, ettei tariffien poistamisen jälkeinen osakkeiden kurssinousu ollut ylilyöntiä vaan nousu, joka vain jatkuisi. Pärjäämiseen oli vaadittu oikeaa ajoittamista kolmessa kohtaa.
Kuva
ABUSA eli "Anywhere But U.S.A" on tänä vuonna toiminut hyvin. Dollarin heikentyessä ja markkinoiden samalla kasvaessa brittien, eurooppalaisten, japanilaisten ja kehittyvien maiden osakemarkkinat löivät sekä S&P500 indeksin että Nasdaq Compositen. Eurooppalaiset osakkeet nousivat 36% dollarimääräisesti osingot sisältäen (jenkkisijoittajan näkökulmasta), joka oli yli kaksinkertainen tuotto S&P:n 19% tuottoon nähden.
Samaan aikaan tekoälyosakkeiden hinnat muuttuivat kalliista ääliömäisiksi, kun sijoittajat yllyttivät ensin yhtiöiden johtoa mättämään rahaa ihmisälyn tavoitteluun ja kääntyivät tavoittelemaa keinoälyä, joka voisi tehdä voittoja poistamatta kuitenkaan tarvetta ihmiselle. Nasse oli huhtikuun kuopassa laskenut 21% ja teki huhtikuussa huiput päädyttyään 25% nousuun.
Kuva
Kuplan meininkiä aavistellaan. K-muotoisesta osakemarkkinasta on ollut puhetta ja se tulee näkyviin, kun katsoo osakemarkkinaa euromääräisenä. Keskimääräinen S&P-osake on laskenut 3,7% vuoden aikana, kun taas markkina-arvoilla painotettu keskiarvo on noussut 1,4% - suurten tekno-osakkeiden ylisuorittaminen selittää eroa.
Uuteen vuoteen lähdettäessä The Wall Street Journaliin kirjoittava James Mackintosh pitää tärkeinä asioina tuleeko FED:stä Valkoisen Talon höynäytettävä hölmö, pysyykö inflaatio vahvana, kestääkö talous, säilyvätkö tafiffit, vetääkö vienti ja osoittautuuko tekoäly todelliseksi businekseksi, joka tuo sijoittajalle dollareita.
"Foreign investors have been given lots of reasons to stick to their local markets in 2025, and overseas stocks remain a lot cheaper than U.S. ones. Yet, as long as the AI craze continues, it will keep sucking in foreign money."
Dagens Industri kirjoittaa aktiivisten rahastojen menettäneen jalansijaa passiivisten indeksirahastojen tehtyä parempaa tulosta. Bloombergin mukaan seitsemän nopeasti ryntäilevää osaketta on vienyt noin miljardien dollarien arvosta varoja aktiivisesti hoidetuista sijoitusrahastoista, kun taas passiiviset vaihtoehdot vain jatkavat kasvuaan.
Bloomberg Intelligencen ICI:n tietoihin perustuvien arvioiden mukaan aktiivisesti hoidetuista osakerahastoista nostettiin vuoden aikana useita satoja miljardeja dollareita. Kyseessä olisi yhdestoista peräkkäinen vuosi, jolloin näistä rahastoista on tehty nettovaroja ulospäin, kun taas passiivisesti hoidettuihin pörssinoteerattuihin rahastoihin (jotka ovat sidottuja yksittäisiin osakkeisiin tai indekseihin) tehtiin yli 600 miljardin dollarin sisään-virtaus vuoden aikana.
Aktiivisten rahastojen varat putosivat vähitellen vuoden mittaan, kun sijoittajat arvioivat uudelleen, kannattaako maksaa käsin poimituista salkuista, jotka eivät tuottaneet yhtä hyvää tuottoa kuin indeksi. Syynä on pieni, tiiviisti yhteen kietoutunut joukko jättiläisiä jotka muodostivat suhteettoman suuren osan vuoden tuotoista – niin kutsuttu ”Magnificent Seven”.
”Keskittyminen vaikeuttaa aktiivisten salkunhoitajien menestymistä”, Roundhill Investmentsin toimitusjohtaja Dave Mazza kertoi Bloombergille. ”Jos et painota Magnificent Seiskaa indeksin mukaan, otat todennäköisesti riskin alisuoriutumisesta.”
Kuva
BNY Investmentsin tietojen mukaan vuoden ensimmäisellä puoliskolla oli useita päiviä, jolloin vain joka viides osake vauhditti markkinoiden nousua. Ja kun yksittäiset osakkeet toistuvasti nostavat hintojaan, laajat sijoitukset voivat itse asiassa vahingoittaa tuottoja. BI:n Athanasios Psarofagisin mukaan peräti 73 prosenttia amerikkalaisista osakerahastoista on tuottanut vertailuindeksiään heikommin tänä vuonna.
Mutta poikkeuksiakin on: Dimensional Fund Advisors LP:n International Small Cap Value Portfolio tuotti tänä vuonna hieman yli 50 prosenttia ja voitti sekä vertailuindeksin että laajan S&P 500 -indeksin. Salkku sisältää noin 1 800 osaketta - lähes kaikki Yhdysvaltojen ulkopuolella - ja niissä on vahva altistuminen rahoitus-, teollisuus- ja hyödykeyrityksille.
”Kaikki tietävät, että globaali hajauttaminen on järkevää, mutta on erittäin vaikeaa pysyä kurinalaisena ja todella ylläpitää sitä. Tämä vuosi tarjoaa todella hyvän oppitunnin”,Joel Schneider, yrityksen Pohjois-Amerikan salkunhoidon varatoimitusjohtaja, kertoi Bloombergille.
Morningstar: In Europe, the balance between active and passive inflows has been more volatile. Though active funds saw impressive inflows in 2017 and 2021, inflows into passive funds were higher between 2022 and the second quarter of 2025. In 2022 and 2023, active funds experienced outflows, but returned to inflows in 2024. The third quarter of 2025 was the first in four years where active inflows outpaced passive ones. It’s important to note that outside of the US, passive strategies only make up 29% of assets under management.
