https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940201

https://dvv.fi/muutto

Muuttoilmoitus

Muutosta on ilmoitettava Digi- ja väestötietovirastoon aina, kun muutat pysyvästi asunnosta toiseen tai kun tilapäinen oleskelu toisessa osoitteessa kestää yli kolme kuukautta. Sinun tulee myös ilmoittaa muutosta, kun muutat Suomesta ulkomaille, ulkomailta Suomeen tai ulkomailla osoitteesta toiseen. 

Ilmoituksen voi tehdä aikaisintaan kuukautta ennen muuttopäivää. Sen tulee kuitenkin olla Digi- ja väestötietovirastossa viimeistään viikon kuluttua muutosta.

Muuttoilmoituksella tiedot voidaan päivittää yhdellä kertaa sekä Digi- ja väestötietoviraston ylläpitämään väestötietojärjestelmään että Postiin.

Siitä vaan vekslaamaan kesä- ja talviasunnon välillä. Muuton ei tarvitse olla edes pysyväisluontoinen. Tilapäinenkin on ihan fine.

Itselläni on kotikunta maakuntien Suomessa ja tilapäisen muuttoilmoituksen turvin olen asunut pk-seudulla jo vuosia, joten aiheen kanssa on tullut touhuttua.

hauturi kirjoitti:

Oletetaan, että henkilö omistaa kaksi (tai enemmänkin) vakinaiseksi asunnoksi määriteltyä asuntoa.

- voiko näiden välillä vaihtaa "kirjoja" ihan niin usein kuin huvittaa? Ts. asua vaikka tammi-, maalis-, touko-, heinä-, syys- ja marraskuun toisessa ja loput kuukaudet toisessa?

Kyllä voi, senkun tehtailee netissä muuttoilmoituksia ja antaa järjestelmän hoitaa loput.

- kunnallisvero määräytynee vuodenvaihteen asuinpaikan perusteella?

Näin on, joten teet diilin jonkun Kauniasissa asuvan kanssa ja asut siellä aina vuodenvaihteen yli. https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/49048/kotikunn…

- kiinteistöverohan (jos kyseessä on kiinteistö) ei riipu asumisesta vaan pelkästään käyttötarkoituksesta?

Kunta voi lain asettamien rajojen puitteissa vaikuttaa kiinteistöveroasteeseen, mutta veron perustana on kiinteistön arvo. Tietysti omakotitalo asemakaava-alueella on lähtökohtaisesti arvokkaampi kuin vaikka metsätalouden varastorakennus kaavoittamattomalla maalla. Toisaalta vapaa-ajan asuntoa voidaan monestikin verottaa korkeammalla veroasteella kuin vakituista asuntoa, koska kunnilla on tietysti erityinen insentiivi saada asukkaita kuntaan kirjoille. Veron määrä riippuu siis hyvin pitkälti myös kunnan linjauksista. https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/asuminen/kiinteistovero/nain-vero-…

- kirjoilla voinee olla vain asunnossa joka on määritelty vakinaiseksi asunnoksi eikä esim. vapaa-ajan asunnossa?

Lähtökohtaisesti kunnat suhtautuu myönteisesti vapaa-ajan asuntojen muuttamiseksi ympäri vuoden asuttaviksi - mikään automaatio tämä ei kuitenkaan ole, jos mökkisi sijaitsee esimerkiksi hyvin syrjässä ja kunta pelkää, että kohta sinne pitää järjestää jotain koulukyytipalvelua tai kotihoitoa. Enemmän vaikeutena lienee lain rakennustekniset vaatimukset mm. lämmöneritystyksestä ja muista vakituisen asunnon kriteereistä. Jos tämä tieto on yhä voimassa, niin ei voi olla kirjoilla vapaa-ajan asunnossa, vaan silloin henkilö olisi koditon: https://www.kiinteistoposti.fi/mokki-vakituiseksi-asunnoksi-mita-kirjaa…

- saako kunnalliset palvelut (esim. terveydenhuollon) aina sen hetkisen asuinpaikan mukaan, vai riippuuko tämä jotenkin vuodenvaihteen asuinpaikasta (vrt. kunnallisvero)?
Itse olen joutunut hakemaan palvelut kotikunnastani (tosin tilapäisen muuttoilmoituksen kuntani olisi kyllä ottanut minut palveltavaksi, mutta pitkin hampain - kiireellistä hoitoa saa varmasti). Jos haluaisin, niin voisin siirtää sote-asiointini tilapäisen asumispaikan sairaalaan, mutta kotikunnastani saa palvelua nopeammin. Ja toisaalta palvelua tarvitsen ehkä kerran kahdessa vuodessa, kun käyn teroittamassa hampaat.

Jos nyt viettää vaikka puolet vuodesta yhdellä paikkakunnalla ja toisen puolen toisella, niin onko jotain järkevää syytä (paitsi vaivannäkö) olla muuttamatta kirjoja olinpaikan mukaisesti?

Jos satut olemaan opiskelija ja haluat HSL:n matkakortista opiskelija-alennuksen, niin sinun on asuttava vakituisesti HSL-alueella. Muita vastaavia pieniä syitä lienee pilvin pimein. Tietysti kunta- ja eduskuntavaaleissa äänestäminen voi joillekin olla myös iso insentiivi koplata oikea kotikunta, mutta näissä tapauksissa äänestyskunnan / vaalipiirin määräytymisen raja ei ole vuodenvaihde, vaan se missä asui 51 päivää ennen vaalipäivää.

Täällä matkailukeskuksessa on mielenkiintoinen tilanne siten, että kunta ei nähtävästi halua matkailualueelle lisää vakinaisia asuntoja/asukkaita, koska valtuutettujen valta-asemat tulisivat muuttumaan vaalien kautta. Kunta ei ole halukas kaavoittamaan uusia okt-tontteja oikeasti vaan pitkittää monella eri tapaa prosesseja sekä vetoaa ostettavan raakamaan saatavuuteen. Tosiasiassa kunnan olisi mahdollista ostaa raakamaata, mutta ostoneuvottelut usein päättyvät ensimmäiseen kontaktiin kun tulee kyse hinnasta. Pitää muistaa näissä kauppaneuvotteluissa, että myyjillä ei ole kompetenssia arvoida raakamaan hintaa. Sekä tässä kunnassa rikotaan lakia perimällä kaavoituskorvauksia alle 500m2 kaavoituksista vakinaiseen asumiseen tarkoitetulla rakennusoikeudella.