Olet täällä

Matalariskiset rahastot

26.4.2021, 17:12
#1
0
Liittynyt:
26.4.2021, 17:04
Viestejä:
1

Moro!

Ajattelin teiltä kokeneemmilta sijoittajilta kysellä neuvoa. Olen ajatellut aloittaa sijoittamisen, mutta en haluaisi ottaa kauhean isoja riskejä. Ajattelin, että etsisin jonkun matalakuluisen ja matalariskisen rahaston "pankkitilin korvikkeeksi", josta saisi rahat pois noin kahden vuoden sisään. Voittoa en toki paljoa odota, mutta kaikki korko on tietysti voittoa verrattuna rahojen säilyttämiseen käyttötilillä korottomina. Onko antaa vinkkejä tai muita tapoja.

Kiitos jo valmiiksi!

0
+1
0
-1
0
0
26.4.2021, 17:39
+745
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
835

Tuossa: Indeksirahastot vertailussa: kulut ja muut ominaisuudet -ketjussa on jonkin verran juttua tästä aiheesta.

Linkki: Indeksirahastot vertailussa: kulut ja muut ominaisuudet | Sijoitustieto

Samaa aihetta on käsitelty myös ketjussa: Lapsi sijoittajana

Linkki: Lapsi sijoittajana | Sijoitustieto

Näistä löytyy näkökulmia asiaan ja lisää voi aina kysyä.

0
+1
0
-1
0
0
26.4.2021, 21:07
+745
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
835

NuoriSijoittaja kirjoitti:

Olen ajatellut aloittaa sijoittamisen, mutta en haluaisi ottaa kauhean isoja riskejä. Ajattelin, että etsisin jonkun matalakuluisen ja matalariskisen rahaston "pankkitilin korvikkeeksi", josta saisi rahat pois noin kahden vuoden sisään.

Riskistä on hyvä tietää mitä se on - näin se määritellään sijoitusmielessä:

Taloudellinen riski merkitsee sijoituksesta saatavan palautuksen odottamatonta vaihtelua, volatiliteettia. Volatiliteetti on rahoitusinstrumentin tuoton keskihajonta annetulla, yleensä vuoden, aikahorisontilla. Tavallisimmin tunnusluku lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja ilmoitetaan prosentteina vuodessa. Vähäriskiset rahastot ovat niitä joilla on alhainen tuoton keskihajonta.

Tavanomaisimmat riskin pienennyskeinot ovat ajallinen, maantieteellinen ja määrällinen hajautus. Vilkaistaanpa oheista hajautettua, erään salkun etf-osuutta:

Alla ovat kyseiset sijoitusintrumentit listattuna riskin eli keskihajonnan mukaan korkeimmasta matalimpaan.

iShares MSCI Europe Quality Div, keskihajonta 18,78 %, keskimääräinen tuotto 7,99 %, riski keskimääräinen 3...10 vuotta

Invesco EQQQ Nasdaq 100, keskihajonta 17,59 %, keskimääräinen tuotto 30,81 %,  riski keskimääräistä korkeampi 3...10 vuotta

Vanguard S&P 500 etf, keskihajonta 17,35%, keskimääräinen tuotto 19,89 %, riski keskimääräinen tai alempi 3...10 vuotta.

Vanguard FTSE Europe, keskihajonta 17,15%, keskimääräinen tuotto 9,22 %, riski keskimääräinen 3...10 vuotta.

Vanguard FTSE World, keskihajonta 16,55 %, keskimääräinen tuotto 15,31 %, riski keskimääräinen 3...10 vuotta

iShares MSCI USA Quality Div, keskihajonta 15,42 %, keskimääräinen tuotto 12,61 %, riski matala 3...10 vuotta

Vanguard FTSE Emerging Market, keskihajonta 15,39, keskimääräinen tuotto 9,31 %, riski keskimääräistä alempi 3...10 vuotta.

iShares USD TIPS, keskihajonta 6,86 %, keskimääräinen tuotto 7,50 %, riski keskimääräistä korkeampi

iShares Global Corp Bond, keskihajonta 6,56 %, keskimääräinen tuotto 5,49 %, riski keskimääräinen

Lukujen ja riskiarvioiden lähde on Morningstar, sijoitustuotteen Rating ja riski määrittely.

Linkki: https://www.morningstar.fi/fi/

Tämän mukaisesti riskisintä olisi sijoittaa eurooppalaisiin, laadukkaisiin osinkoyhtöihin eikä niistä edes saisi tuottoa. Parhaan tuoton saa korkealla riskillä Invescon EQQQ:n tekno-etf:llä. Keskimääräiseen riskiin nähden parhaan tuoton saa Vanguard S&P 500 etf:llä. Matalin keskihajonta eli volatiliteetti on iSharesin Global Corporate Bond etf:llä, jolla saa myös jonkilaisen tuoton. Jonkinlainen keskimääräinen - kohtalainen riski, melko hyvä tuotto - on tässä valikoimassa Vanguard FTSE World, yli 3000 osakkeen valikoimalla.

Jos tavoittelee vähäistä riskiä on hyväksyttävä, että tuottokin jää vähäiseksi. Toisaalta useampaan instrumenttiin jakaminen, ajallisesti tasaisesti lisäten voi päästä hallittuun riskiin, jossa on kohtalainen tai hyvä tuotto. ETF-tuotteissa kulut ovat pienimmät. Samaan päääsee myös Nordnetin indeksirahastoilla, jos käytät sitä pankkina.

Pankkitilin korvikkeeksi kaikilla pankeilla on rahastotuotteita, jotka tuottavat tilisäilytystä paremmin. Hajautusmuotoja niissä on useita erilaisia, mutta nekin perustuvat paljolti yllä lueteltuihin tapoihin.

1
+1
0
-1
1
0
27.4.2021, 15:40
+8
Liittynyt:
16.2.2018, 12:12
Viestejä:
31

Onko vielä osuusmaksun korkoa maksavia S-Ryhmän osuuskauppoja? Niihin liittymällä voi aloitella sijoitusuransa melko hyvällä oman pääoman suojalla.

0
+1
0
-1
0
0
27.4.2021, 15:56
+1149
Liittynyt:
25.6.2014, 10:25
Viestejä:
1336

Aksu kirjoitti:

Onko vielä osuusmaksun korkoa maksavia S-Ryhmän osuuskauppoja? Niihin liittymällä voi aloitella sijoitusuransa melko hyvällä oman pääoman suojalla.

On niitä muutama, mutta kovasti ovat vähentyneet ja korot pienentyneet. Omista "omistuksistani" viime vuonna maksoivat PKO (12%) ja KPO (5%). Lisäksi SSO:lta ja Suur-Savolta tuli ylijäämänpalautusta.

1
+1
0
-1
1
0
27.4.2021, 16:08
+5
Liittynyt:
15.3.2021, 10:32
Viestejä:
22

Viime vuonna maksaneet omissani ja KPO noista maksanut jo tänä vuonna jotain pientä:

  • PKO
  • MAAKUNTA
  • KPO

Määrä tippunut dramaattisesti 2-3 vuoden aikana ja tosiaan korotkin pienentyneet.

Sijoittaisin rahani ennemmin johonkin muuhun, koska tämä ei nykyisellään maksa vaivaa - irrotin itse kaikista muista paitsi HOK-Elannosta osuuteni tänä vuonna.

Yksi jäsenyys Bonusten keräämiseen ja muut rahat sitten vaikka pankkitilille, sen verran huonosti maksavat eikä tämä tilanne ole omien havaintojeni mukaan muuttumassa. Jaksoin joskus lukea vaalikoneita läpi osuuskuntien valtuustoissa, ja pääomanpalatus tuntui olevan siellä lähinnä täysi vastakohta osuuskunnan periaatteisiin verrattuna.

Bonusta, ylijäämänpalautusta ja alennuksia osuuskunnan kaupoissa asioiville on tarjolla, ja kohdentuuhan se "hyvä" tällöin suoraan kaupoissa asioiville vs. "sijoittajat".

0
+1
0
-1
0
0
2.5.2021, 19:07
+745
Liittynyt:
17.8.2020, 18:12
Viestejä:
835

Nordea on monin osin kömpelö aktiiviselle sijoittajalle ja työssä onnistuakseen on käytettävä vanhaa ja uutta sijoitusversiota rinnakkain. Kuukausisijoittaminen onnistuu vain vanhan version kautta, Nordea Investorista sitä ei löydy. Kuukausisijoittaminen on ainoa tapa välttää olemasta omasta mielestään nerokas, mutta Nordeassa se onnistuu vain rahastoihin.

Oma säästöohjelmani laittaa Nordeassa rahastoihin kaksi kertaa kuukaudessa. Rahastoja onkin matkan varrella kertynyt useita ja salkun rahastosäkkiä on välillä ravisteltava, jotta tietäisi mihin säkki on kulkemassa. Salkun rahastolista:

Tuottoisa tämä salkun osuus on kyllä kokonaisuudessaan ollut ja pärjäsi koronadipissä hajautuksen vuoksi paremmin kuin salkun osakesijoitukset. Rahastosäkin jakaumassa korkotuotteiden osuus on lähes kaksi viidesosaa:

Rahastoilla on kullakin oma tarkoituksensa - osalla kasvaa (tekno, growth, health care, pienyhtiöt) osalla säilyttää rahaa (bondit, vakaa tuotto jne.). Viimeinen kolme vuotta on ollut tapahtumarikas. Kävin rahastojen ostoeriä läpi tammi-helmikuun vaihteessa ja maalis-huhtikuussa. Lunastin sellaisia eriä, jotka Nordean osto-ohjelma oli noukkinut alhaalta ja olivat nyt poskettomasti kasvaneet. Laitoin niitä talteen bondiosuuksiin ja vakaaseen tuottoon. 

Ajan tunnusmerkit ovat sellaiset, että rahastovalikoimaa on käytävä läpi ja pohdittava onko niillä etenemisen mahdollisuuksia - eli pitäisikö valikoimaa karsia. Tässä tarkoituksessa olen tiivistänyt kolmen vuoden tuotot kaavoihin ja taulukoihin.

Kumulatiiviset tuotot näyttävät tietysti numeroina tyylikkäiltä, mutta oikeastaan ratkaisevaa on kymmenen vuoden keskimääräinen vuosituotto. Toinen asia on rahaston sisältö tänään ja se, ettei premium-merkintöjen ym. kauniin markkinointinimien pidä antaa hämätä. Numerot ratkaisevat.

Euromääräisten valtiolainojen tuottokehitys on pysähtynyt eivätkä ne juuri tuota - kuitenkin paremmin kuin käteinen, josta Danske Bankissa joutuu maksamaan. Healthscience tuottaa tasaisesti ja pitkässä jaksossa paremmin kuin pohjoismaiset osakkeet. World Technology on tehnyt hyvää tuottoa aina ja saa sitä jatkaakin.

JP Morganin US Technology on ollut vahva ja jenkkien loputon ostointo jatkuu, vaikka hintakäyrä näyttääkin hetken huokaisevan. Euromääräiset yhtiövelkakirjat tuottavat nyt niukasti ja tuotto ei ole ihan suhteessa riskiin. Pohjoimaiset tähtiyhtiöt ovat kehittyneet hyvin, mutta niiden tuotto ei vedä vertoja jenkkimarkkinalle.

Globaali kiinteistömarkkina tuottaa velkakirjoja paremmin, vakuudet ovat pysyväistä sorttia ja periaatteessa bondeja parempi paikka talletusrahalle. Kehittyvät markkinat ovat vaihtoehto jenkkipainolle eikä kehitys pitkällä jaksolla ole ollut huono. Lisäksi tuotto on paranemaan päin. Sama, mutta hieman parempi kehitys on Kiinalla.

Nordic Small Cap jumitti pitkään paikallaan, mutta se on reipastunut tyylin muutoksessa. Jenkkiosinkoyhtiöiden rahasto on tässä turha, koska samassa salkussa on vastaava etf. Pohjoismaat tuotto ei oikein pärjää muulle maailmalle.

Premium varainhoito pärjää kohtalaisesti, mutta on lähinnä defensiivinen sateenvarjohajautuksellaan. Tähän välillä laitetaan, välillä otetaan sieltä muualle kasvamaan. Sama juttu Varovaisen kanssa - bondipussukka. Vastuullinen valinta on uusi yhdistelmä ja voi kehittyäkin muodin mukana.

Nordea Vakaa Tuotto on pitkään ollut korkopussukka, jossa voittoosuudet ovat saaneet käydä välillä levähtämässä. Tuotto on parempi kuin valtiolainabondeilla ja yrityslainabondeilla yksinään. Globaali T. Rowe Pricen kasvuyhtiöpussukka on ollut hyvä vaihtoehto pelkille teknorahastoille ja saa olla joukossa.

Rahastopoiminta on oma lajinsa, jolla voi saada tuottoa. Hyvänä puolena on, ettei tarvitse välittää yksittäisistä osakkeista ja niiden näkymistä. Ongelmana on välillä innostua liian monista lupaavista. Vähäriskistä rahastoa etsivälle voi edeltä löytyä joku vaihtoehto, vaikkakin suosittelen käyttämää muutaman yhdistelmää.

Pankit ovat liikeyrityksiä ja pyrkivät myymään ensisijaisesti omia tuotteitaan. Pienempituottoisellekin on paikkansa joukossa, jos sillä on kasvun sijasta muu ominaisuus - valuuttasuoja, markkinahajautus tai etf-muodossa rahastoa ei löydy - kuten vaikkapa pohjoismaiset pienyhtiöt.

Nordealla on Investor-sovelluksessaan vielä parsimista, jotta sitä voisi käyttää kunnolla itse. Konttoripalveluahan sijoittaja ei mistään pankista juuri ole viime aikoina saanut.

0
+1
0
-1
0
0
3.5.2021, 10:35
+396
Liittynyt:
2.11.2018, 12:56
Viestejä:
890

NuoriSijoittaja kirjoitti:

matalariskisen rahaston "pankkitilin korvikkeeksi", josta saisi rahat pois noin kahden vuoden sisään. Voittoa en toki paljoa odota, mutta kaikki korko on tietysti voittoa verrattuna rahojen säilyttämiseen käyttötilillä korottomina.

Sijoitusaika on lyhyt ja kurssit korkealla. Pankkitilin korvikkeeksi käy pankkitili. Esim. Svea Ekonomi 0,8 % korko. Talletus euroissa, talletussuoja Ruotsin kruunuissa.

Matalariskisen rahaston saa helposti luotua itse. Pitää suurimman osan rahoista (esim. 90 %) pankkitilillä ja sijoittaa pienen osan (esim. 10 %) mihin tahansa. Vaikka sijoitus tuhoutuisi, 90 % pääomasta säilyy. Kulut ovat matalat, tuotto-odotus ja riski maltilliset. Riskitason voi säätää itselleen sopivaksi prosenttiosuudella 90-10, 80-20, 70-30 jne.

Niin sanotut matalariskiset yhdistelmärahastot tehdään tällä periaatteella, mutta kulut ovat korkeammat (ja korkotuotto ehkä matalampikin). Itse tekemällä matalariskisen rahaston hallinnointipalkkio jää pois ja korvautuu pankkitilin korolla.

Sijoitukseksi sopii jokin indeksirahasto tai ETF kuten Seligson OMXH25. Jos kyse on pienestä summasta, yhdellä rahastolla tai ETF:llä saa jo melko hyvän hajautuksen ja oppia ja kokemusta tulevaisuutta varten.

 

 

2
+1
0
-1
2
0