Olet täällä

Haastattelut

Volavartti: Mitä pörssimeklari tekee?

Jeremias Makkonen kuvailee sivuillaan Volavartti -haastattelusarjaansa seuraavasti:

"1 sijoittaja. 15 kysymystä. Pelkkää sijoittamista. Volavartti on haastattelusarja, jossa sijoittajat pääsevät avaamaan omia salkkujaan, kertomaan näkemyksiään markkinatilanteesta ja valaisemaan strategioitaan sijoituspäätösten takana."

Jeremias haastatteli Nordnetilla pörssimeklarina työskentelevää Teemu Åkerblomia. Teemu kirjoittelee Sijoitustiedon foorumilla nickillä teakerbl


 

Musiikkimaailmasta sijoittamisen pariin ajautunut Teemu Åkerblom (Twitter: @AkerblomTeemu) aloitti rahoituksen opinnot Haaga-Heliassa syksyllä 2015 ja päätyi työharjoittelun kautta Nordnetin meklariksi. Nykyisin muutaman vuoden sijoitusuran jälkeen Teemu profiloituu arvosijoittajan ja keskipitkän aikavälin treiderin välimaastoon.

Mitä pörssimeklari tekee?

Nordnetissä meklarit ovat asiakaspalvelussa, eli työhön kuuluu tavallista asiakaspalvelua sekä meklarin työtehtäviä. Meklarin töihin lukeutuu asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamista, lähinnä niiden markkinoiden osalta, joihin emme tarjoa sähköistä kaupankäyntiä. Tämän lisäksi mm. lyhyeksi myyntiin ja muihin asioihin liittyviä työtehtäviä.

Asiakaspalvelumeklarin työhön kuuluu myös auttaminen tuotteiden ja toimeksiantojen kanssa, eli työnkuva on positiivisen monipuolinen. Joskus voi olla isompia toimeksiantoja, joita pääsee tekemään asiakkaan puolesta. Nykyisellään meklarit eivät siis treidaa aamusta iltaan, eikä työ ole kuin The Wolf of Wall Street -leffasta. Markkinanäkemystä ei oteta eikä sijoitusneuvoja anneta. Pankkialalla työntekijöitä koskee kuukauden sääntö kaupankäynnin suhteen, eli päiväkauppaa tai muuta lyhytaikaisempaa kauppaa ei (onneksi) saa tehdä.

Kuvaile sijoitusstrategiaasi.

Aloitin sijoittamisen keväällä 2015 ja ensimmäiset vuodet olivat luonnollisesti vähän hakuammuntaa strategian suhteen. Salkustani löytyy suhteellisen vakaalla pohjalla toimivia yrityksiä, ja pyrin sijoittamaan yrityksiin, joiden liiketoimintaa ymmärrän edes jollain tasolla. Nykyään salkusta noin 60 % on pidempiaikaisia sijoituksia ja loput 40 % pyörii muutaman kuukauden pituisissa kaupoissa. Yksittäisten treidipositioiden koko on yleensä 4-5 % salkun arvosta. Tavoitteena on lyhyempien omistusten pohjalta oppia seuraamaan markkinaa, ja näissä menen enemmän markkinan perusteella, vaikka toki fundamentit vaikuttavat myös. Pienemmissä lapuissa tulee seurattua esimerkiksi, että onko liikkellä yksi isompi myyjä, joka saa kurssin alas myynneillään.

Seuraan aktiivisesti mitä itseä fiksummat tekevät, ja jos keissi on hyvä, niin voin sujuvasti seurata muita sijoittajia. Muita seuraamalla oppii nopeasti ja kehittyy jatkuvasti. Tavoite on tällä hetkellä kehittyä sekä markkinan että fundan suhteen, joten ohilaukauksia tulee väistämättä.
 
Trendiosakkeita tai teknologiasektoria ei tule seurattua, koska oma osaaminen ei näiden analysointiin riitä, eikä ymmärrystä ole tarpeeksi. Sijoitusstrategia pidempien sijoitusten suhteen painottuu suhteellisen tylsiin osakkeisiin. Pidemmästä holdista löytyy esimerkiksi kiinteistöyhtiöitä ja näillä tulee tehtyä välillä myös lyhyempiä operaatioita. Rahoitussektoria löytyy luonnollisesti, jopa hieman liikaa. Pääpaino on Suomessa, tällä hetkellä salkusta löytyy ulkomaisia osakkeita kolmen yhtiön osalta. Jenkkejä on ollut joskus reilu kolmannes salkusta, mutta nykyisellään paino on selvästi pienempi. Teen sijoituspäätökset yhtiökohtaisesti ja pyrin valitsemaan kohteita, joiden näkymiin eivät vapaan maailman johtajan twiitit vaikuta.
 
Jos strategiaa pitää lokeroida, löytyy kategoria jostain arvosijoittajan ja keskipitkän aikavälin spekulantin väliltä. Mielummin tylsähkö yhtiö ja Superluottoa päälle kuin koviin kasvulupauksiin perustuva tarina ja katon läpi piirretty kasvukäyrä 10 vuotta eteenpäin. Koen itselle sopivampana ostaa pörssistä 10 euron kiinteistöjä 8 euron hintaan kuin sen, että arvailisin, onko kasvu 5 vuoden päästä 15 % vai 25 %. Exceliä harrastan siis liian vähän sijoituskohteiden tarkastelun suhteen. Kasvuyhtiöt ja ostotarjouksen kokeneet yhtiöt olen iloisesti väistellyt, eli kovin jännittäviä tilanteita en salkun kautta koe.

Kaikella on hintansa, eli osakkeista voi myös luopua, jos hinta arveluttaa tai ostoperuste on ollut kovin hatara ja kurssi on jostain syystä noussut. Kauppoja tuli tehtyä vuonna 2019 vajaa 100 kappaletta, joista ostojen ja myyntien suhde oli noin 70/30. Yhtiön johdon omistus ja omalla rahalla osakkeiden ostaminen vaikuttavat päätöksiin erityisesti niiden yhtiöiden osalta, joita olen valmis holdaamaan. Ruutua tulee katsottua päivän aikana tehokkaasti, ja yleensä muutama osake on tarkemmassa syynissä. Ruudulta tulee tarkkailtua graafin lisäksi kauppadataa ja välittäjätilastoja pienempien kioskien osalta.

Sijoitustieto.fi ja Twitter ovat tällä hetkellä eniten käyttämiäni palveluja. Lisäksi Inderesin analyysejä tulee luettua. Esimerkiksi vuoden 2019 yksittäinen paras onnistuminen Kamux oli täysin poimittu Mikko Mäkisen tekstin perusteella Sijoitustiedosta, ja omaa analyysiä oli pyöreähkö nolla.

Vuodelle 2020 tavoitteenani on opiskella teknistä analyysiä, lukea enemmän ja seurata työn alla olevia yhtiöitä paremmin ruudulta. Lisäksi suurimmat kurat on tarkoitus väistää.

Mihin sijoitit viimeksi?

Viimeisimpiä uusia yhtiöitä salkkuun ovat Ilkka-Yhtymä ja Vincit. Ilkan osalta ajatuksena on lähtökohtaisesti Alma-omistusten arvo sekä hatara toivo mahdollisista omien osakkeiden ostosta. Tämä tosin tuskin toteutuu viimeisimmän yritysoston jälkeen, joka parin päivän harkinnan jälkeen ei kuitenkaan näyttänyt aivan yhtä pahalta kuin ensisilmäyksellä. Kumpikaan näistä ei suoranaisesti edusta omaa neroutta vaan ideat on poimittu muilta.

Vanhojen omistusten lisäyksiä ovat viime aikoina olleet Investors House ja Citycon. Loppuvuodesta tuli ostettua KojamoaNoHo PartnersiaFellow FinanceaTaaleria ja Nestettä, mutta näistä on jo muut paitsi Fellow ja Neste myyty. Jälkimmäisissä ajatuksena oli oppiminen ja hyvien trading-setupien löytäminen, kun kurssit laskivat ilman varsinaista yhtiökohtaista syytä. Neste tuli poimittua silmämääräisesti 28 euron vastustason paikkeilta. Se pysyy toistaiseksi salkussa, sillä osake näyttää tällä hetkellä teknisesti hyvältä, vaikka en asiantuntija asiassa olekaan.

Mitä muuta salkustasi löytyy?

Salkun top 5 painojärjestyksessä: Investors HouseCityconSwedish MatchCapMan ja China Mobile. Top 5 muodostaa yhteensä vajaa 50 % salkusta. Pienempiin omistuksiin lukeutuvat NordeaAT&TÅlandsbankenSampo ja Nokian Renkaat. Loput ovat lyhytaikaisempia operaatioita.

Citycon vai Kojamo?

Citycon. Cityconia on ollut aiemmin yksi kuukauden pituinen operaatio, jolloin tuli 10 euron paikkeilla myytyä 9 euron pintaan ostetut osakkeet, mutta nykyisellään tämä on salkun toiseksi suurin
omistus.

Kojamo-historia on kuukauden pituinen, blokkikauppa-päivän dipistä poimittu ja kuukauden jälkeen myyty. Tosin jos vuoden 2019 kurssigraafia katsoo, olisi Kojamo ollut erittäin hyvä sijoitus tuota pidemmälläkin aikavälillä. Kovasti on kuitenkin omaan silmään kalliin puoleinen osake, joten pysyn kauppakeskusten parissa toistaiseksi.

Cityconista ei kurssirakettia tule ja hinta tuskin karkaa, joten se sopii hyvin tämänhetkiseen salkkuuni. Ostoskeskusten suosio tuskin romahtaa Suomessa lähiaikoina. Ostotarjous on mahdollinen, mutta luultavasti pienehköllä preemiolla, joten tämän varaan ei kannata suunnitelmia rakentaa.

Miten sijoitusurasi sai alkunsa?

Keväällä 2015 tuli kaverin kanssa bänditreenien tauolla puheeksi hänen sijoitus- ja pokerikuvionsa. Luonnollisesti totesin tyypilliseen tapaan, että kauheaa, näissähän häviää kaikki rahansa. Noin viikko tämän jälkeen “osta ensin ja tutki sitten” -tyylisesti ostin verkkopankista rahastoja. Tämän jälkeen aloin tutkia, mitä sijoittaminen oikein on ja mihin kannattaisi sijoittaa. Erityisesti kulujen merkitys kävi nopean googletuksen jälkeen ilmi, ja myöhemmin keväällä luovuin kivijalkapankin rahastoista ja avasin tilin Nordnetiin.

Ensimmäisen osakeostoni tein lomareissun aikana uima-altaan äärellä mobiiliappin kautta ostamalla Swedish Matchin osakkeita. Nopeasti kuvioihin tulivat Sijoitustieto.fi-foorumi ja Nordnetin blogit sekä #rahapodit. Kirjoja on myös tullut luettua jonkun verran alusta asti. Tosin välillä mieleen hiipii epäilys siitä, onko niistä oppinut paljoakaan, kun omaa toimintaa tarkastelee kriittisesti. Aloitin rahoituksen opinnot Haaga-Heliassa syksyllä 2015, joten koulukirjojakin tuli välillä luettua.

Miten tiivistäisit sijoittamisen tärkeimmät asiat yhteen lauseeseen?

Sijoittamisesta pitää nauttia, joten tärkeintä on löytää itselle sopivin tapa sijoittaa – oli se sitten kuukausisäästäminen tai päivätreidaus – jotta hommaan jaksaa keskittyä ja pystyy kehittymään sijoittajana.

Parhaat lukemasi sijoituskirjat?

Top 3:een mahtuvat Seppo Saarion pörssiraamattu (Miten sijoitan pörssiosakkeisiin?), Benjamin Grahamin The Intelligent Investor ja Burton G. Malkielin A Random Walk Down Wall Street.

Saarion kirja oli loistava heti sijoitusharrastuksen alkuun ja Grahamiin voi ja pitää palata aina uudestaan, sillä kirjasta löytyvät mielestäni öbaut kaikki sijoittamisen perusasiat. The Intelligent Investor on myös kestänyt aikaa paremmin kuin mikään muu kirja.

Ehdottomasti paras viime aikoina lukemani kirja on Anders Wiklöfin tarinan kertova Muurarin pojasta miljonääriksi, vaikka se onkin enemmän bisneskirja kuin sijoituskirja. Lukulista on metrien pituinen ja tällä hetkellä kesken on noin kolme kirjaa.

Ketä sijoittajaa arvostat eniten?

Seuraan eniten suomalaisia sijoittajia, joten omaan sijoittamiseen ovat vaikuttaneet eniten Aki PyysingKimmo Matikainen ja Mikko Mäkinen. Herrojen tekemisiä tulee seurattua aktiivisesti, ja erityisesti Akin ja Mikon kirjoituksista olen oppinut suunnattoman paljon. Akin sunnuntaisin ilmestyviä kolumneja olen lukenut siitä asti, kun aloin seuraamaan markkinoita, ja Mikon tekstejä siitä asti kun niitä on Sijoitustiedossa ollut.

Tykkään Kimmon tavasta sijoittaa ja maestron Twitter-tohinaa on kiva seurata – kaupat raportoidaan suruttoman avoimesti. Tykkään myös Akin asenteesta ja useampi sijoituskohde on tullut Pyysingin teksteistä bongattua, parhaimpana Technopolis. Mikon tekstejä suosittelen kaikille. Niistä oppii älyttömästi ja Mikon lisäksi myös Nomad Investin toisen puuhamiehen Ville Hemmingin kirjoituksia kannattaa seurata.

Twitteristä tärkein yksittäinen sijoittaja edellä mainittujen lisäksi on Acumen, joka on aktiivinen twiittaaja monien suomalaisten osakkeiden osalta ja on aina valmis auttamaan ja keskustelemaan. Hän postailee graafeja ja muuta dataa analyyttisesti kommentoiden, mistä on suuri hyöty opiskelumielessä. Muitakin suomalaisia aktiivisia tekijöitä seuraan Twitterissä ja seurantalistalle mahtuu myös muutama ruotsalainen treidaaja.

Mikä on tähänastisen sijoitusurasi unohtumattomin hetki?

Sijoittamiseen liittyvä unohtumattomin hetki oli se, kun pääsin Nordnetiin työharjoitteluun ja sitä kautta töihin meklariksi. Jos puhtaasti osakkeita miettii, niin varmaan IPOsta otettu Admicom, joka tuli myytyä tänä keväänä. Vastaavaan tuottoon tuskin enää yhdellä osakkeella koskaan pääsen nykyisen liipasinsormen herkkyyden takia.

Toki monet lyhyemmät onnistuneet kaupat jäävät mieleen, mutta onnistumisista harvoin oppii niin paljon kuin epäonnistumisista. Onnistumisista seuraa usein bias ja usko omaan kuolemattomuuteen, joten hyvien treidien jälkeen on syytä olla tarkempi kuin viime viikolla.

Mikä on näkemyksesi nykyisestä markkinatilanteesta?

Kovasti on riskejä ilmassa ja kaikkien huulilla, joten en usko, että nykyiset riskit, joista päivittäin puhutaan, riittävät romahduttamaan markkinan. Keskuspankkien rahan painaminen ja nollakorot tukevat osakkeita, joten luulen, että isompaan korjaukseen tarvitaan joku “black swan” -tyylinen isompi yllätys.

Monet odottavat markkinoiden romahtavan, koska “osakkeet ovat nousseet 10 vuotta putkeen”, mutta se ei itsessään ole mikään syy laskulle. Jokainen päivä on uusi ja voi toki olla, että joku aamu tulee herättyä -10 % dippiin, mutta nukun silti yöni hyvin nykyiselläkin osakepainolla.

Vientiyhtiöitä ei tosin salkusta löydy, joten näkemys markkinatilanteesta ei kovin ruusuinen ole, vaikka en toistaiseksi olekaan bunkkerissa kultaharkkojen kanssa.

Minkä toimialan yrityksiin et ikinä sijoittaisi?

Jos yksittäinen sektori pitää valita, niin kaivossektoriin en sijoittaisi. Ala on täysin vieras ja aivan liian jännittävä itselle. Jollain asteella pitäisi ymmärtää mihin sijoittaa, joten valitettavasti myös kaikki seksikkäät IT-yhtiöt ja muut teknologiafirmat jäävät ostamatta. Toki näitäkin voi vähän aikaa salkussa pitää, mikäli tilanne näyttää hyvältä ja jostain syystä luulee olevansa kartalla. Hyvänä esimerkkinä toimii salkkuun poimittu pieni treidierä Vincitiä. Kovin tiukasti strategiaa ei siis ole rajattu.

Myös kovasti tappiollisia yhtiöitä tulee välteltyä. Konepajasektori on nykyisellään ulkona omasta salkusta. Eli tiivistäen kaikki jännittävän kuuloiset toimialat loistavat poissaolollaan ja sijoitan tällä hetkellä kovin tylsiin yhtiöihin.

Osakesäästötili – hitti vai huti?

Kaikista rajoituksistaan huolimatta osakesäästötili on ehdoton hitti, joka kestää aikaa. Suomalaisten osinkojen ja kaikkien myyntivoittojen verovapaus tilin sisällä on loistava juttu ja hyödyttää sijoittajaa. Toivottavasti OST:n myötä yhä useampi alkaa sijoittamaan, sillä valitettavan usein verokarhun pelko on syynä siihen, että sijoituksia ei myydä (ainakaan voitolla). Pitkässä juoksussa osinkosijoittajat ja aktiiviset kaupankävijät hyötyvät OST:stä selvästi.

Mikä on suurin sijoitusvirheesi?

Suurin virhe on ehdottomasti sijoitus Lehto Groupin osakkeisiin, joilla tuli otettua -50 % tauluun. Lehtoon tuli myös heitettyä “hyvää rahaa huonon perään”, kun Technopoliksen ostotarjouksen voitot piti saada nopeasti hävittyä. Ostot tuli tehtyä ilman omaa analyysiä tai suurempaa ajatustyötä ja tutustumista yhtiöön. Suomisella tuli myös joskus 40 % kurat täysin samojen virheiden takia.

Lievempänä virheenä mainittakoon liian iso paino salkussa Nordean ja Nokian Renkaiden osalta, mistä ei suurta apua ole ollut tuoton saamiseen. Vuonna 2019 isommilta mokilta on vältytty – ainoa isompi virhe oli keväinen Wärtsilä, josta lopputuloksena kaunis -25 %. Huonosti ajoitettuja myyntejä tuli useampi viime vuonna, mutta jälkitreidaus on helppoa ja myynnin tuloksen tietää jo kun nappia painaa – ostaminen on usein jännittävämpää ja epävarmempaa.

Usein tulee harrastettua myös ns. sentin lussuttamista, joka yleensä aiheuttaa euron vahingot. Pitäisi oppia ostamaan suoraan laidasta, jos sijoituskohde on jo päätetty ja ostaminen on tarkoituksena. Myös nousuun ostaminen/lisääminen on vaikeaa, vaikka hankintahintaan ei pitäisikään lukkiutua. CapMan ja Swedish Match tuli viime vuonna ostettua nouseviin kursseihin ja ainakin toistaiseksi on pysytty hyvin ladulla.

Kysymys edelliseltä vieraalta: Arvioitko yhtiön vastuullisuutta sijoituspäätöstä tehdessäsi? Miksi tai miksi et?

En juurikaan arvioi vastuullisuutta, mutta toisaalta salkusta ei kovin vastuuttomiakaan yrityksiä löydy. Toki vastuullisesti toimivat yritykset menestyvät varmasti pitkässä juoksussa vastuuttomia paremmin, joten myös vastuullisuutta olisi syytä tarkkailla.

Vastuullisuuden rajaaminen on kuitenkin hankalaa: onko esimerkiksi uhkapeliyhtiö tai tupakkafirma vastuuton, mikäli liiketoiminta vaikuttaisi muuten vastuulliselta, mutta Lottoa ja tupakkaa myyvä päivittäistavaraketju vastuullinen?


Teemu lukeutuu #sijoitustwitterin aktiivisimpiin persooniin, joten suosittelen lämpimästi ottamaan hänet seurantaan myös Twitterissä. Lämmin kiitos Teemulle haastatteluun osallistumisesta!

Disclaimer: Tässä esitetty ei ole eikä sitä tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Sijoittajan tulee sijoituspäätöksiä tehdessään perustaa päätöksensä omaan arvioonsa sekä ottaa huomioon omat tavoitteensa ja taloudellinen tilanteensa. Sijoittamiseen ja rahoitusvälineisiin liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voi muuttua ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

"Uskomme parhaiden sijoituskohteiden löytyvän Aasiasta."
Liity Sijoitustiedon jäseneksi