Olet täällä

Kolumnit

Täysipäinen osakesijoittaminen on parasta eläketurvaa

En tarvinnut tietäjää Tanskanmaalta kertomaan, että Suomen eläkejärjestelmän rahoitus ei riitä. Kun sekä työeläkevarojen tuotot että lapsentekoinnokkuus samanaikaisesti laskevat, mutta eläkeläiset kituuttavat hengissä entistä pidempään, on osin rahastoiva eläkejärjestelmä luonnollisesti ongelmissa.

Enkä yllättynyt sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkisen (vas.) tyrmäyksestä eläkkeiden leikkaamiselle tai maksujen korottamiselle. Poliittisesti viisasta on jättää vääjäämättömät, mutta ikävät päätökset seuraaville hallituksille. Sitten on hyvä taas oppositiosta räksyttää, miten porvarit pelkkää ilkeyttään kurittavat sekä työläisiä että eläkeläisiä.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sentään olisi valmis pikaisiinkin maksujen korotuksiin. Yllättäen välitöntä korotusvaraa punakoneen pelikirjasta löytyi yrittäjien eläkemaksuista.

Olen aika varma, että joku vielä johtavaa yrittäjävihamielisyyden ideologia raskaammankin sarjan vasemmistopoliitikko esittää yrittäjien pakollisten eläkemaksujen nostamista. En usko hankkeen Marinin hallituksessa kuitenkaan etenevän, koska sekä kepulla että RKP:lla on vielä yrittäjäsiivet olemassa. Vasemmistohallituksessa olon aikana lienevät siivet vähän kaventuneet, mutta tuskin niille on käynyt yhtä hassusti kuin Ikaroksen isän rakentamille.

En varmasti pysty vaientamaan Kaukorantaa vaatimasta liki päivittäin yrittäjien ja sijoittajien verojen ja maksujen korottamista. Mutta voin kertoa miten sijoittajana täysipäisen yrittäjän YEL-maksuihin kannattaisi odotusarvomielessä suhtautua. Se on luonnollisesti maksaa niitä mahdollisimman vähän ja sijoittaa säästyvät varat osakkeisiin. Ellei suunnittele hankkiutuvansa lähiaikoina raskaaksi tai ole erityisen altis sairastumaan.

Tämän väittäminen on toki vastoin omia intressejäni, koska THL:n suosittelemattomista harrastuksistani huolimatta aika todennäköisesti elän eläkeikäiseksi asti. Joten olisi kiva, että muut heittävät eläkekokkoon puolestani mahdollisimman paljon polttoainetta. Epäluuloisena kaverina epäilen tämän olleen joidenkin reippaita YEL-maksuja suositelleiden tahojenkin mielessä. Vähintäänkin Ilkalla, mutta hän sentään myönsi tämän.

Mitä tarkoittaa sijoittajana täysipäinen?

Huomattavaa on, että YEL:in sijaan osakkeisiin sijoittamissuosituksessani oli mukana adjektiivi ”täysipäinen”. Osa ihmisistä kun ei kerta kaikkiaan kykene hallitsemaan varallisuuttaan, ja heille sopii eläketurvaksi paremmin huonotuottoinenkin osittainen pakkosäästäminen kuin omaehtoinen sijoittaminen.

Tärkeimmät ominaisuudet täysipäisellä sijoittajalla ovat paniikittomuus ja kulutushimojen hallinta. Tämä tarkoittaa sitä, että ei mene paniikissa myymään eläketurvaosakkeitaan, vaikka joku pandemia vähän kursseja kurittaisikin. Eikä ainakaan vaihda niitä veneeseen (ei edes DDR:ssä valmistettuun betoniköliseen moottoripurjeveneeseen) tai asunnon rakentamiseen/remontoimiseen muuttotappiopaikkakunnalla.

Lisäksi olisi hyväksi käydä kuplantunnistuskurssilla. Jos ei koskaan laita rahaa yliarvostettuihin osakkeisiin, eivät kuplien puhkeamiset satu kovin pahasti. On kaupunkilegendaa, että karhut kaatavat kaikki katulamput tasaisesti. Tosin valitettavasti kuplantunnistuskurssi kestää koko eliniän. Eikä sieltä valmistu koskaan.

Pidin kyllä Tampere Business Meetissä ”luennon” aiheesta onko kuplaa vai ei. Tosin sen sisältö oli pitkälti, että olen tunnistavinani moniakin kuplia, mutta en ole varma, milloin ne puhkeavat. Ja osa kupliksi luulemistanikin saattavat osoittautua maailmanvalloittajiksi, joiden nykyarvostus saattaa sittenkin olla perusteltu.

Olennaista olisi kuitenkin olla suorilta uskomatta kaikkien maailmanvalloittajiksi pyrkivien (tai sellaista teeskentelevien) satuja ja tarinoita. Tällä hetkellä sijoittajarahaa tavoittelee ennätysmäärä poronsarvijauhekauppiaita. Tämä on luonnollinen kehitys, sillä sijoitusrahaakin on liikenteessä enemmän kuin koskaan.

Jos poronsarvijauheelle löytyy kysyntää, lyhentävät saamelaiset rivakasti porojensa sarvia. Ja koska poroja on rajallinen määrä, tulee markkinoille myös feikkituotteita. Tosin niiden vaikutus potenssiin lienee täsmälleen sama kuin originaalituotteellakin.

Suosittelen kuplantunnistusta opiskeleville Mårten Mickosin kolumnia eilisestä HS Visiosta ”Suuri unelma vaatii tarkan suunnitelman”. Vaikka sen pääsanoma on, että maailma valloitetaan – jos valloitetaan – pienissä palasissa, sisältää se myös varoituksen sanan:

”Kun muistelee lehdistön esille tuomia kovia lupauksia viime vuosikymmeniltä, vain aniharva niistä menestyi.”

Lisäksi jaan vielä käyttämäni Niksi-Pirkka -vinkin, miten allokoin itse resurssejani sijoitushuruja kuunnellessani: Kun joku kertoo minkä tahansa sijoitusinstrumentin lähiaikoina varmasti tuplaavan, suljen välittömästi korvaluomeni ja keskityn pohtimaan muita asioita. En juuri lähde haastamaan tuplien lupaajien näkemyksiä, koska yleensä kyse on järkkymättömästä uskonnollisesta fanaattisuudesta. Annan lestadiolaistenkin lisääntyä rauhassa tyrkyttämättä niille sen enempää kondomeja kuin oraaliseksiäkään. Koronarokotekriittisille olen hävetäkseni erehtynyt pari kertaa mainitsemaan sanan ”tiede” saamatta muita vaikutuksia aikaan kuin ihmissuhteiden rakoilemisia.

No Panic eläketurvankaan suhteen  

Koska hyviin tapoihin kuuluu mäiskiä vähän molempia ääripäitä, huomautan ettei suomalainen eläkejärjestelmä mihinkään ole romahtamassa. Eläkkeelle mennään vain jonkun verran myöhemmin kuin nykyisistä taulukoista näyttäisi ja eläkemaksuja maksetaan jossain vaiheessa reilusti enemmän. Perustuslain lisäksi eläkeläisäänestäjien suuri osuus pitää huolen, ettei eläkkeiden tasoon puututa.

Eli siis nämä ”nuoret eivät näe koskaan mitään eläkkeitä” -huutelijat eivät joko tiedä mistä puhuvat tai sitten tykkäävät vain paukuttaa propagandarumpua.

P.S. Kyllä olivat suuret ikäluokat kaukaa viisaita, kun rakensivat eläkejärjestelmän, jossa he pääsivät eläkkeelle nuorempina ja lukuisempina kuin mikään muu ikäluokka ennen tai jälkeen. Nämä eläkkeethän siis valtaosin maksavat nykyisin työssäkäyvät. Sitä tarkoittaa osittain rahastoiva eläkejärjestelmä.

Vuonna 2020 maksettiin työeläkkeinä 29,7 miljardia euroa ja eläkemaksuina kerättiin kaikkiaan 22 miljardia euroa. Kun siis eläkeläisvanhempasi väittävät maksaneensa eläkkeensä, he luultavasti eivät tiedä maksaneensa kuin murto-osan.

Torben M. Andersen: Eläkkeiden riittävyys ja kestävyys – arvio Suomen eläkejärjestelmästä

Keskustele eläkesuunnitelmistasi täällä

Johannes Ankelo 9/2021: Ethereum jatkaa nousemistaan?
Liity Sijoitustiedon jäseneksi