Olet täällä

Kolumnit

Qukaan ei Dajunnut

Jaa Twiittaa

Jos huomaan pörssiyhtiön toimitusjohtajan puhuvan klingonia, alan pohdiskella veikö Niklas Westerholmin loukkaantuminen SaiPan pienimmänkin toivon playoff-paikasta lopullisesti. Tai muita tärkeitä asioita, kuten mistähän läheltä saisi kuivaa omenasiideriä.

Käsittämättömän kielen puhuminen trendaa Nyt-liitteen ja politiikan lisäksi myös pörssiyhtiöissä. Syytän asiasta viestintäkonsultteja, jotka opettavat televisioon menossa olevia vastaamaan etukäteen valmistellut omat vastauksensa riippumatta vastaan tulevista kysymyksistä.

En ole lopullisen vakuuttunut, ovatko Tekirit ja Ellun Kanat oikeassa kieltäessään asiakkaitaan antamasta toimittajien kysymyksin suoria vastauksia. Mutta saattavat hyvin ollakin, koska pitkälti samat klingonin kielen kunniaa ansiokkaasti puolustavat broilerit valitaan vaaleista toiseen. Itselleni kysymykseen vastaamatta jättäminen on hyvin lähelle synonyymi valehtelun kanssa. Yhden hengen toverituomioistuimessani päästetäänkin lässytystä läpi jonkun verran Yleisradiota vähemmän.

Cis-cas-cus -kielen käyttäjät osaavat erinomaisesti täyttää pitkät virkkeet selvillä sanoilla, jotka eivät tarkoita oikeastaan mitään. Vahvimmat kielen osaajat palkataan Nyt-liitteen lisäksi Hesarin kulttuuritoimitukseen. En itse asiassa halua tietää, miksi Freukkareiden Arto Pajukallio on myynyt sielunsa Pravdan elokuva-arvostelujen miesvihamieliselle linjalle. Toivottavasti edes isosta rahasta kuitenkin.

Jos olisin Marja Sannikka, en vapaaehtoisesti ottaisi ohjelmaani Renaz Ebrahimin kaltaista turvattomaan tilaan uhriutumaan pyrkijää. Koska ottaisin riskin, että se onnistuu uhriutumisessaan ja sitten työnantaja pakottaisi tekemään katumusharjoituksia.

Olen pohdiskellut, minkälaisesta rahasta suostuisin tekemään itsestäni omaehtoiseen ajatteluun kykenevän kansanosan silmissä täysin naurettavan. Ja tullut tulokseen, että ei taida olla missään niin maksuhaluista väkeä, että menisin esimerkiksi valehtelemaan kokevani Esko Valtaojan seurassa oloni turvattomaksi.

Sen lisäksi olen miettinyt, eivätkö Ebrahimin kaltaiset puskutraktorit ymmärrä vai välitä tekevänsä ansiokasta työtä lisääntyvän rasismin puolesta. Olen tullut tulokseen, että pääsääntöisesti eivät välitä. Haluavat vain päästä oman seurakuntansa nokkimisjärjestyksessä mahdollisimman hyvälle paikalle tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Täytyy olla nimittäin aika hurskas woke-seurakuntalainen uskoakseen jonkun oikeasti kokevan turvattomuutta 70-vuotiaan tähtitieteilijän seurassa.

Sannikan ohjelman nimi oli ”Hyviä asioita ajetaan huonoilla keinoilla”. Itse sanoisin, että suvaitsemattomuutta ja uhriutumista propagoivat tahot ajavat huonoja asioita varsin menestyksekkäillä keinoilla. Kaltaiseni nelinkertaiset setämiehet katsovat nykyisin ympärilleen, ennen kuin uskaltavat keskenään käyttää patriarkaatin kieltä. Eli toisin sanoen ovat peloissaan.

Maailmassa olisi paljon oikeaakin parannettavaa

Niin epäuskottavaa kuin se onkin, väitän silti olevani parantumaton maailmanparantaja. Tämä on toki pokeriammattilainen/osakespekulantilta niin paksu väite, että ei ehkä kannattaisi heikentää uskottavuuttaan sen esittämisellä. Toisaalta keskiviikkona väitin pokerin voivan pelastaa peliongelmalta, eli ilmeisesti olen jossain viidenkymmenenneljän kriisissä.

Toisilla malli maailmanparantamiseen on uskoa hyväntekeväisyysjärjestöjen lupauksiin. Eestissä 1990-luvun alkupuolella tutustuin Tarton Suomen-poikien museon avajaisten jälkeen Casino Olympicin yökerhossa muiden sotaveteraanijärjestöjen edustajiin. Totesin tyypit hyvin halukkaaksi harjoittamaan hyväntekeväisyyttä itsensä eikä niinkään veteraanien suuntaan ja lopetinkin kaiken yhteistyön siihen paikkaan. En tehnyt mitään edistääkseni näiden kohtuullisen korruptoituneena näkemäni toiminnan siistimiseksi, koska näin sen toivottomaksi. Johtavat sotaveteraanijärjestöt olivat ainakin silloin hyvin poliittisesti verkostuneita.

Mutta sen sijaan pörssiyhtiöiden tiedotuspolitiikkaan näen mahdolliseksi vaikuttaa. On mulla unelma, vapaa maailma, ilman kolmikirjaimisia lyhenteitä, vai. Ja lisäksi yhtiöt voisivat puolestani kertoa näkymänsä annelijäätteenmäkenä niin totena kuin voivat.

Yritin katsoa Inderesin Verneri Pulkkisen tekemän Boreon ja Sievin pääomistajan ja Sievin osakkeenomistajien kuppaamista suunnittelevan Simon Hallqvistin haastattelun. Mutta koska miut oli jo pakotettu kuuntelemaan yli 40 minuuttia Sievin ja Boreon hallitusväen satuja ja tarinoita, en jaksanut kovin pitkään Sievin omistajille epäreilun fuusiosuhteen selittelyä. Tai en oikeastaan päässyt edes sinne asti. Verneri päästi Simonin puhumaan vapaasti corporate jargoniaan, ja sitten ei verenpaineeni enää sallinut jatkaa. Huutelin hetken läppärin takaa Vernerille, että keskeytä nyt saatana se. Mutta kun tämä ei tehonnut, luovutin. Itsensä kiduttamista kannattaa harjoittaa vain rajallisia jaksoja. Toki siis mieltymyksistä riippuen.    

Näytin kuitenkin Halliqvistin kehonkieltä Sieviä omistamattomille tahoille ja totesivat, että jäisi kyllä käyttämätönkin auto kaverilta ostamatta.

En ole toistaiseksi kuullut vielä yhdestäkään Sievin omistajasta, joka olisi oikeasti tyytyväinen Sievin ja Boreon fuusiosuhteeseen. Joten näen hyvin potentiaalisena fuusion kaatumisen, koska Preatolla oli vain 23,23 prosenttia osakkeista. Jos siis pienomistajat vain jaksavat ilmoittautua yhtiökokoukseen. Tosin voi olla, että Preato on ostanut lisää osakkeita, koska nykyiset äänet eivät oikein riitä 2/3 enemmistön saamiseen yhtiökokouksessa.

En kyllä varsinaisesti oikein ymmärrä, miten näin ilmiselvää vääryyttä iljetään edes esittää. Mutta tämän täytyy johtua rajoittuneisuudestani, koska en mie sitäkään ymmärrä, mikä saa Ebrahimin aamulla heräämään woketusinnokkaana tai Olli Sarekosken selittämään Veikkauksen vastuullisuutta. En itse pystyisi kumpaankaan. Enkä selittämään Boreota Sieviä arvokkaammaksi. Toisaalta olen nähnyt Amerikan presidentin väittävän ponnekkaan oloisesti, miten korkojen laskeminen on nousukaudella oikeaa politiikkaa, joten ihmisiä löytyy varsin monilla kyvykkyyksillä varustettuina.

Talouslehdistömme puuttuu nähdäkseni liian löysin käsin selkeisiin vääryyksiin. Tosin paljon tiukemmalla otteella kuin Finanssivalvonta, joka ei valvo muuta kuin lomakeliikennettä. En pysty ainakaan itselleni uskottavasti pysty väittämään anterovartiana pysäyttäväni ilmastonmuutoksen. Mutta pörssivallan vahtikoirana näen itselläni ihan oikeaa tehtävää. Taloudellisesti riippumattomana ja tarvittaessa prosessointivalmiina voi paukuttaa huoletta menemään, kunhan pitää lähteittensä oikeellisuudesta parempaa huolta kuin Matti Putkonen lepakkotutkimuksissaan.   

Näen siis maailmanparantamiseksi poliittisesti epäkorrektien sunnuntaikolumnieni julkaisemisen jatkamisen. Vaikka Pokerisivujen keskiviikkoiset pokerikolumnini lopetankin. Ja ymmärrän, että vihervasemmisto näkee kasvissyöntinsä ja tunnelinvastustamisensa sinä oikeana maailmanparantamisena ja kolumnini lähinnä toksisina patriarkaatin purskahduksina.

Yritän parhaani mukaan kirjoittaa niin, että muutkin kuin samaa finanssikieltä puhuvat pari parasta kaveriani ymmärtävät. Tämä ei oikolukijani mukaan ole aina onnistunut. Mutta jokainen pelaa kykyjensä mukaan, sanoi Munkkiniemen Eki (R.I.P) jo vuosikymmeniä sitten.

P.S. Yläasteen matematiikan opettajamme kertoi kaksi hauskaa juttua (ja kymmeniä huonoja). Toinen niistä oli, että Q.E.D., quod erat demonstrandum on suomeksi qukaan ei dajunnut. Ja toinen, että seepra on komitean suunnittelema kameli.  

Keskustele kolumnista Akin blogissa

Säästä fiksummin ja helpommin bitcoiniin, litecoiniin, ethereumiin, rippleen ja stellariin. Liity yli 100 000 asiakkaan joukkoon
Liity Sijoitustiedon jäseneksi