Olet täällä

Artikkelit

Osakkeiden takaisinostot kiihtyvät taas vauhdilla

Reilu vuosi sitten monet lentoyhtiöt ja lentokonevalmistaja Boeing anoivat jenkkihallitukselta pelastavaa kättä - ostettuaan sitä ennen omia osakkeitaan takaisin velkarahalla pää märkänä.

Olisi voinut toivoa, että osakkeiden takaisinostotalkoista olisi otettu jotain opikseen pandemian aikana.

Takaisinostot nostavat yhtiön johdon ja osakkeenomistajien varallisuutta lisäämättä arvoa yhtiöön. Toinen tapa jakaa varoja osakkeenomistajille on maksaa tai kasvattaa osinkoa. Kolmas tapa käyttää kertynyttä käteiskassaa on investoida tai sijoittaa varat.

Osa yhtiöistä, kuten edellämainitut lentoalan yritykset, vivuttivat takaisinostot lainarahalla asettaen firman samalla alttiiksi katastrofaalisille riskeille. Toisaalta ne voivat olla melko varmoja Setä Samulin auttavasta kädestä, joten mikäs siinä riskejä ottaessa kun selkäpuoli on varmistettu.

Pandemian päästessä loppusuoralle rokotteiden ansiosta, ovat takaisinostot taas tapetilla.

Warren Buffettin Berkshire Hathaway on tämän vuoden aikana todennäköisesti ostanut osakkeitaan takaisin noin viidellä miljardilla dollarilla. Yhtiö raportoi laskeneesta osakkeiden määrästä. Viime vuonna yhtiö osti osakkeitaan takaisin 25 miljardilla taalalla ja tänä vuonna todistetusti noin 4,4 miljardilla.

Buffett perusteli takaisinostot “oikeaan hintaan” lisäämällä osakkeenomistajien omistuksia ilman kuluja. “Prosessi tarjoaa yksinkertaisen tavan sijoittajille omistaa jatkuvasti kasvavaa osuutta erinomaisesta bisneksistä. Viime vuoden takaisinostot lisäsivät sijoittajien omistusta kaikissa Berkshiren yhtiöissä 5,2 prosentilla heidän tarvitsematta koskea lompakkoa”, Buffett selvittää päätöksensä taustoja.

Teknologiayhtiöistä Applella ja Alphabetilla (eli Google) on vielä reilusti käyttämättömiä varoja takaisinosto-ohjelmissaan. Facebook julkaisi aiemmin 25 miljardin dollarin takaisinosto-ohjelmansa.

Apple osti vuoden ensimmäisellä raportointikaudellaan osakkeitaan takaisin 27,64 miljardilla dollarilla. Viime vuoden vastaavalla kaudella ostokset nousivat 22,08 miljardiin taalaan.

Google osti osakkeitaan takaisin viime vuonna 31,15 miljardilla dollarilla ja vuotta aiemmin 18,39 miljardilla. Googlella on 15,4 miljardia dollaria jäljellä takaisinosto-ohjelmassaan.

Facebookilla on kokonaisuudessaan 33 miljardia taalaa käytettävissä ohjelmassaan.

Myös Microsoft ja Oracle jatkavat takaisinostojaan voimakkaasti.

FEDin raportin mukaan isot jenkkipankit voivat palata tavallisille osinkotasoilleen ja aloittaa osakkeiden takaisinostonsa uudelleen kesäkuun 30. päivän jälkeen sillä oletuksella, että pankki läpäisee stressitestin.

Mikäli pankki ei pääse stressitestistä läpi, joutuu se odottamaan syyskuun lopulle asti paluuta normaaliin ja sen lisäksi stressitestin vaatimukset koventuvat entisestään.

FED oli asettanut rajoitteita pankkien takaisinostoille ja osinkomaksuille niiden vakavaraisuusvaatimusten takia. Kriisissä käteinen on kuningas.

Valtiovarainministeri Janet Yellen kannattaa pankkien osakkeiden takaisinosto-ohjelmia. Hän kertoo pankkien vaikuttavan nyt pandemian jälkeen terveemmiltä.

Finanssikriisistä pankkimaailma tuntuu ottaneen onkeensa.

Pandemian aikana monet teknologiayhtiöt lopettivat takaisinostonsa ekonomistien kritisoidessa niitä tuottamattomina.

Suomessa esimerkiksi Rapala ja Nordea ovat maaliskuussa ilmoittaneet suunnittelevansa osakkaiden takaisinostoja.

Yksi äänekkäimmistä takaisinostojen vastustajista on senaattori ja viime presidentinvaaleissa ehdolla ollut Elizabeth Warren, joka näkisi mieluummin ylimääräisen rahan virtaavan sijoituksiin takaisinostojen sijaan. Warren kutsuu takaisinostoja paperimanipulaatioksi.

Bank of America raportoi ennätyskorkeista takaisinostoista raportissaan. Sen mukaan neljän viikon keskimääräiset takaisinostomäärät ovat nousseet hiljaisen viime vuoden jälkeen korkeille tasoille.

Suurimpia ostajia ovat olleet teknologia-yhtiöt ja rahoitusyhtiöt.

Kaikki on siis takaisin epänormaalissa tilanteessa, kuten ennen pandemiaa.

Kun takaisinostot yhdistetään FEDin kuukausittaiseen 120 miljardin taalan likviditeettiruiskuun markkinoille, ja presidentti Joe Bidenin juttuihin uusista elvytyspaketeista, voi osakekarhuille odottaa käyvän hassusti.

Keskustele markkinatilanteesta lisää Sijoitustiedon palstalla: Markkina tänään: Seuranta- ja kommentointiketj

Voima - kultapohjainen pankkipalvelu
Liity Sijoitustiedon jäseneksi