Osakemarkkinoilla on olemassa monenlaista anomaliaa, kuten Tammikuu-efekti, "Dogs of the Dow" ja viikonpäivä-efekti. Markkina-anomalian ajatuksena on tehokkaiden markkinoiden teorian vastaisesti löytää tarjolla olevia hinnoitteluvirheitä ja tuottoja, joista sijoittaja voisi hyötyä.
Anomaliat liityvät usein seuraaviin tekijöihin:
-
Rakenteelliset anomaliat, kuten epäreilu kilpailu, markkinan läpinäkyvyyden puute, sääntely jne.
-
Markkinaosapuolten käyttäytymisharhat (behavioral finance)
-
Kalenteri-efektit, kuten tammikuu-anomalia
Anomalioita on useita erilaisia, mutta näin joulukuussa otamme Tammikuu-efektin (engl. January effect) suurennuslasin alle.
Mikä on Tammikuu-efekti?
Tammikuu-efekti on markkinahypoteesi, jonka mukaan osakemarkkinoiden tuotto tammikuussa on korkeampi kuin minään muuna kuukautena. Tämä kalenterianomalia tarjoaisi sijoittajille mahdollisuuden ostaa osakkeita halvemmalla ennen tammikuuta ja myydä ne voitolla arvon noustua. Jos kalenterianomaliat ovat totta, merkitsee se sitä etteivät markkinat ole tehokkaat sillä tehokkaat markkinat korjaisivat Tammikuu-efektin vaikutuksen neutraaliksi.
Tammikuu-anomalian havaitsi ensimmäisenä investointipankkiiri Sidney B. Wachtel vuonna 1942. Hän havaitsi että vuodesta 1925 lähtien pienet osakkeet ovat tuottaneet markkinaa parempia tuottoja tammikuussa, suurimman eroavaisuuden ollessa kuukauden keskivaiheilla.
Mistä Tammikuu-efekti voisi johtua?
Yleisin selitys tammikuu-anomalialle on yksityissijoittajien käyttäytyminen loppuvuodesta osakemarkkinoilla. Ne sijoittajat, joilla on salkussaan suhteellisen suurella painotuksella pieniä osakkeita ja jotka myyvät osakkeitaan loppuvuodesta verotussyistä, ostaisivat pieniä osakkeita takaisin salkkuunsa heti alkuvuodesta. Toisena syynä on mainittu bonusten maksaminen joulukuussa, joka kiihdyttäisi osakeostoja alkuvuodesta.
Voiko Tammikuu-efektistä hyötyä?
Yleinen hokema markkinoilla sanoo ettei ilmaisia lounaita ole tarjolla. Onko Tammikuu-efekti tähän kuitenkin poikkeus? Tätä anomaliaa on tutkittu monen tahon toimesta ja se on yliopistoissa myös suosittu Pro Gradu-tutkielman aihe.
Kun tutkitaan S&P 500-indeksin tuottoja vuodesta 1980 lähtien, voidaan huomata että osakkeet tuottavat mainiosti tammikuussa. Tammikuu ei kuitenkaan ole tässä otoksessa edes paras kuukausi, vaikka tuotto onkin kelpo 0,92%.
Kuvasta voidaan huomata, etteivät tammikuun tuotot ole millään tavalla erikoisia verrattuna muihin kuukausiin. Huomionarvoista on, että kaikki loppuvuoden kolme kuukautta tuottavat tammikuuta paremmin, laittaen tällä otoksella tammikuu-anomalian romukoppaan.
Viime vuosina tammikuun tuotot ovat olleet varsin satunnaisia. Parhaat tammikuut osakemarkkinoilla nähtiin 80-luvun puolivälissä.
Vuodesta 2000 lähtien satunnaisuus tammikuun tuotoissa on korostunut, joulukuussa kolikkoa heittämällä saa vertailukelpoisen arvion tammikuun osaketuotoista.
Tammikuu ei siis ole millään erityinen kuukausi markkinoilla. Wall Street-traderit vitsailevatkin Burton Markielin (entinen Vanguard-johtaja) mukaan että tammikuu-efekti tapahtuisi todennäköisimmin edeltävänä Kiitospäivänä (marraskuun lopussa). Edellä esitetyn otoksen pohjalta tässä vitsissä saattaa olla mukana puoli totuutta.
