Olet täällä

Artikkelit

Nordea - Joko pankkiosaketta on poljettu tarpeeksi?

Pohjamudissa matelevan Nordean tulevaisuus on herättänyt keskustelua sijoittajien keskuudessa ja mediassa. Osakkeen hinta on alimmillaan sitten vuoden 2012. Viime vuonna Nordea siirsi pääkonttorinsa Suomeen, jotta se olisi kilpaijoidensa kanssa samalla viivalla sääntelyn suhteen. Viikonloppuna toimitusjohtaja Casper Von Koskull ilmoitti jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden loppuun mennessä ja uuden toimitusjohtajan hakeminen on jo alkanut. Suuren IT-uudistuksen aikaansaamat tulokset alkavat näkyä vasta tulevien vuosien aikana. Nordea maksaa korkeaa osinkoa, mutta yhtiön tulos on kärsinyt. Riittääkö Nordealla paukkuja jatkaa sijoittajille isojen osinkojen maksamista ja onko Sampo-Nordea osakeparissa tilaisuuksia paritreidiin?

Q1 / 2019

Nordean 2019 ensimmäisen vuosineljänneksen tulos jätti paljon toivomisen varaan. Pankin tammi-maaliskuun liikevoitto oli 621 miljoonaa euroa, kun se samalla aikavälillä viime vuonna oli 966 miljoonaa euroa. Pudotusta tuli siis rajut 36%. Yhtiön rahoituskate laski 5% vertailujaksoon nähden ja liiketoiminnan tuotot putosivat yli 10% ollen 2115 miljoonaa euroa. Samalla liiketoiminnan kulut kasvoivat 6%.

EPS, eli tulos per osake, oli vain 0,10 euroa kun konsensusennusteet olivat 0,11-0,16 euron haarukassa ja vuotta aiemmin 0,18 euroa.

Positiivinen uutinen oli yhtiön palkkiotuottojen 3%:n kasvu, missä piilee myös kasvupotentiaalia.

Nordean osingonmaksukyky paineessa

Nordean osinkotuotto on pitkään ollut korkealla tasolla, mutta se myös maksaa valtaosan voitoistaan ulos osinkoina. Osakkeen hinnan laahatessa alle 6,50 euron, yhtiön osinkotuotoksi muodostuu muhkeat 10,5%. Tämä tekee Nordeasta erittäin houkuttelevan sijoituskohteen olettaen, että yhtiön osingonmaksukyky säilyy ennallaan. Yhtiö olisi voinut maksaa pienempääkin osinkoa, mutta tällöin pääomalle olisi pitänyt löytää muita tuottavia sijoituskohteita, kuten esimerkiksi pienempien pankkien ostaminen. Maksetuista osingoista voidaan päätellä, ettei Nordeassa ole löydetty tarpeeksi tuottoisaa kohdetta oikeaan hintaan, joten voittoja on jaettu avokätisesti sijoittajille.

Nordean osinko on noussut seitsemän vuotta peräkkäin ja yhtiö aikoo jakaa tuloksestaan vähintään 75% osinkoina. Viimeisimmästä tuloksesta yhtiö jakoi 90% osinkona. Vertailun vuoksi ruotsalainen kilpailija Handelsbanken jakoi tuloksestaan osinkoina 65% ja osinkotuotto asettui 5%:iin.

Nordean Q1 tuloksen painuttua, osingonjakoprosentin suhteessa tulokseen ollessa jo korkealla, syntyy yhtiön osingonmaksuun myös painetta alaspäin. Analyytikot ennustavatkin Nordean joutuvan leikkaamaan osinkoaan 0,01-0,02 euroa ensi keväänä.

Pääomistaja Sampo luottavaisena: Nousupotentiaalia riittää

Nordean osake on jo laskenut pitkään, kuten monet muutkin pankkiosakkeet ympäri maailmaa. Monen mielestä Nordean osake laahaa vähän liiankin matalalla eurooppalaisten kilpailijoidensa alas vetämänä. Nyt myös Björn Wahlroos on ottanut julkisuudessa kantaa Nordean potentiaaliin tulevaisuudessa.

Wahlroosin luotsaama finanssikonserni Sampo on Nordean suurin osakkeenomistaja 21,3% osuudella. Sampo kertoi kesäkuussa suunnitelmistaan maksaa ylimääräistä osinkoa elokuun yhtiökokouksessaan ja maksu tapahtuisi Nordean osakkeiden muodossa. Mikäli Sammon hallitus päättää jakaa ylimääräisen osingon Nordea osakkeiden muodossa, Sammon omistajuus Nordeassa laskisi alle 20% rajan. Tämä laskisi omistukseen liittyviä vakavaraisuusvaatimuksia merkittävästi ja antaisi Sammolle mahdollisuuden pitää suurta liikkumavaraa, jotta se voisi vapaasti ja tuottavasti toimia sijoitusmarkkinoilla.

Kysyttäessä miksi Sampo ei yksinkertaisesti myy omistustaan Nordeassa, vastasi Sampo uskovan Nordean suureen potentiaalin tulevaisuudessa. Markkinat voisivat toisaalta tulkita näin ison omistusosuuden myymisen negatiivisena signaalina. Sammon tarkoituksena on jakaa osinkoina 1,4%:n osuus Nordeasta, yhteensä noin 55 miljoonaa osaketta. Sammon Nordeasta maksamien osakkeiden keskihinta on 6,46 euroa, Sammon taseessa Nordean kirja-arvo oli 8,10 euroa per osake maaliskuun lopussa. Mikäli Nordean osakkeen arvo on alle 8,10 osingonmaksupäivänä, kirjaa Sampo potentiaalisesti merkittävän tappion.

Nordea-osingon irtoamispäivä olisi 8. elokuuta ja maksupäivä 12. elokuuta.

Sampo - Nordea - paritreidi?

Sammon omistaessa Nordeasta yli 20% osuuden voi Sammon osakkeen olettaa tietyssä suhteessa korreloivan Nordean osakkeen kehityksen mukana. Nordean osuus Sammon kassavirrasta on noin 30%, loput 70% kassavirrasta muodostuu erinomaisessa kunnossa olevasta vakuutusbisneksestä. Näin ollen osakkeiden korrelaatio ei luonnollisesti ole täysi 1, eli osakkeet eivät etene pörssissä täysin samaan suuntaan, mutta Nordean heikko suoriutuminen heijastuu myös Sammon osakkeeseen.

Punaisella kuvatun Sammon osakkeen tuotto viimeisen viiden vuoden aikana on noin 12%, Nordea tuotto samalta ajalta on noin -37%.

Huomionarvoista paritreidistä kiinnostuneelle on osakkeiden välinen kasvava erotus; kaksi vuotta sitten osakkeiden korrelaatio oli korkea, mutta sittemmin se on heikentynyt. Sampo on viimeiset kaksi vuotta pysynyt lähes samoilla tasoilla kun taas Nordea on ollut tasaisessa laskussa.

Paritreidiä pohtiessa sijoittajan tulee arvottaa Sammon muut omistukset ja sitten peilata yhtiön kehitystä Nordean kurssiin.

Keskustele Nordeasta tässä ketjussa

Tutustu ovatko vertais- ja yrityslainat likvidejä sijoituskohteita!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi