Olet täällä

Näkikö joku hintaindeksistä talvipäivänseisauksen pakkaset?

Jaa Twiittaa

Historiallisia tapahtumia on aina kiva todistaa paikan päällä, jos mahdollista. Ellei joulupukki tuo pohjoismaisille osakesijoittajille ennennäkemättömiä joululahjoja, jää tämän vuoden neljäs kvartaali historiaan huonoimpana vuodenloppuna sitten vuoden 1987. Ellen satu vetämään kuolettavaa annosta glögiä väärään kurkkuun, olen todistamassa tätä (= ruudulla) myös kvartaalin päättyessä ensi perjantain viattomien lasten päivänä.

Hintaindeksit ja tuottoindeksit

Reippaat 32 vuotta sitten ihmettelin kovasti, miten maailman seuratuin osakeindeksi voi olla teoreettiselta pohjaltaan täysin hönö. Dow Jones Industrial Average koostui silloin vain 30 osakkeesta, joiden painoarvot laskettiin osakkeiden nimellishinnoista. En tahtonut aluksi millään uskoa, sillä pelkkä osakkeiden hintojen seuraaminen yhtiöiden markkina-arvoista välittämättä on ensimmäisiä perusvirheitä, joita aloittelevan sijoittajan kannattaisi karsia.

Koska vuodesta 1986 teknologinen kehitys on tuonut muun muassa matkapuhelimet, internetin ja Suomen jalkapallomaajoukkueen lohkovoiton, lasketaan Dow Jones edelleen samalla tavalla kuin aina. Heikommin pärjääviä yhtiöitä heitellään aina välillä lauluun ja tilalle otetaan arvokkaampia ja likvidimpiä yhtiöitä. General Electric on tehnyt hissiliikettä indeksiin ja takaisin tippuen indeksistä jälleen kerran viime kesäkuussa. Edellisen kerran näin kävi vain vähän toista sataa vuotta sitten. Indeksin lasku aloitettiin 1896 ja vuodet 1907-2018 General Electric pelasi yhtäjaksoisesti USA:n mestaruussarjaa.

Yhtiöiden markkina-arvojen lisäksi on itsestään selvää, että indeksien kuvatakseen osakemarkkinan tuottoa pitäisi sisältää myös maksetut osingot. Dow Jones ei tietenkään tee näin, eikä mikään muukaan hintaindeksi, kuten S&P 500, joka sentään huomioi yhtiöiden markkina-arvot.

Kuvitellaan maailma, jossa osakemarkkinan osinkotuotto on sata vuotta kymmenen prosenttia, inflaatio nolla, mutta osakemarkkina jumittaa paikallaan sisukkaasti kuin Suomen jalkapalloväki odottaa arvokisapaikkaa. Hintaindeksi näyttäisi Stephen Hawkingin nykyistä aivokäyrää, mutta osakkeet olisivat tuottaneet kymmenen prosentin reaalituottoja historiallisesti oikeasti toteutuneiden seitsemän prosentin sijaan. Maailma olisi helpompi paikka elää, jos globaalisti käyttäisimme pelkästään tuottoindeksejä. Ehkä tämä ei korjaustoimenpiteenä vastaisi aivan ilmastonmuutoksen torjuntaa, mutta apu se on pienikin apu.

Jos haluaa ihmisten innostuvan osakesijoittamisesta, kannattaisi aina esitellä tuottoindeksejä. Näyttävät nimittäin aika paljon houkuttelevammilta kuin hintaindeksien perusteella.

Alla Helsingin pörssin tuottoindeksi OMXH GI ja hintaindeksi OMXH PI samaan taulukkoon runtattuna alkaen vuodesta 1999 tähän päivään.

Jos joku seurasi Helsingin hintaindeksiä, ja näki siitä markkinan olevan kuplassa muutama kuukausi sitten, oli kyllä melkoinen visionääri. Osakemarkkinoiden tuomiopäivän ennustajia tosin oli liikenteessä jo muutama vuosi sitten enemmän kuin autoilevia joulupukkeja huomenna.

Mie en nähnyt kuplaa tuottoindeksinkään perusteella. Maailma oli toisin (=käyrä näytti erilaiselta) teknokuplan aikaan vuonna 2000 ja myös finanssikriisin alla 2007, vaikkakin miedommin. Nyt alla oli useita vuosia pientä plussaa, mutta ei mitään älytöntä kuplaa, kuten Helsingin hintaindeksistä pitäisi myös ikuisten pessimistien nähdä. Kertauksena: Hintaindeksi on siis pyöreästi tuottoindeksi miinus osingot.

Jos potentiaalisille sijoittajille kannattaisi esitellä vain tuottoindeksejä, SDP:n tulevalle eduskuntaryhmälle taas pitäisi näyttää vain hintaindeksejä ja kertoa, että osakesijoittajat eivät istu ainakaan sellaisella rahariihellä, jota verottamalla pystyisi kestävyysvajeet paikkaamaan.

Elämä talvipäivänseisauksen jälkeen

Sijoituspäätösten tekeminen pelkän käyrien tuijottelun perusteella on kuitenkin lähinnä voodoota. Teknisen analyysin sijaan käytän tieteellisesti paljon perustellumpaa mutu-analyysia*.

Koska onnekkaasti ajoin tähän historialliseen kuoppaan tavanomaista 120 prosenttia selkeästi alhaisemmalla 70 prosentin sijoitusasteella, aloitin vuodenvaihdeostokset jo vähän etuajassa. Toistaiseksi nämä ostot ovat osoittautuneet hätäisiksi.

En kuitenkaan suunnittele luopuvani vuoden viimeisen pörssipäivän osto-ohjelmastani, vaikkakin se jää suunniteltua miedommaksi käytettävissä olevien varojen vähenemisen vuoksi. Aion edelleen viattomien lasten päivänä alle kaksivuotiaiden poikalasten surmaamisen sijaan ostaa kaikilla likvideillä varoilla likvidejä osakkeita. Jos mitään tammirallia ei tule, vedän näillä osakkeilla vakaasti perstuntuman mukaan, ollen valmis myymään myös tappiolla. Tästä nyt ensimmäistä kertaa kirjallisesti laatimastani exit-strategiasta en luovu missään olosuhteissa.

Jos tämän hetken fokusosakkeeni kuten Nordea ja Ovaro laskevat edelleen, nostan sijoitusastettani niiden varassa pikkuhiljaa ylöspäin kalenterista suuremmin välittämättä. En ole koskaan tajunnut, miksi pankin Pohjoismaissa tai asuntosijoitusyhtiön Suomessa pitäisi ottaa raskaasti osumaa, jos markkinat esimerkiksi yllättäen tajuaisivat, että italialaiset ovat epäluotettavia tai että USA:n presidentti on kiukutteleva ja luonnevikainen, mutta iso ja reipas lapsi.

Jos Amerikassa kurssit ryskyvät, perhoset lentävät joka kerta tännekin asti, ymmärsin ilmiötä tai en. Olen poppamiehen sisukkuudella yleensä pelannut kontraa, ja ostellut sellaisia yhtiöitä, joiden arvostus on mielestäni ollut alhainen ja jotka nähdäkseni selviävät markkinoiden kulloistenkin muotihuumeiden vierotusoireista muita listayhtiöitä ketterämmin. Näitä sitten olen pitänyt salkussa, kunnes valuaatiot jollain metodilla (esimerkiksi tulosnäkymien heikentymisen myöstä) ovat muuttuneet.

Markkinatilanne on miulle vähintään yhtä sumuinen kuin tavallisestikin. En kuitenkaan näe ainakaan Suomessa minkään kuplan puhjenneen ja nyt siirrytyn seitsemän lihavan vuoden jälkeen seitsemän vuoden karhumarkkinalle. Osakkeita pidän tässä markkinatilanteessa noin viisitoista prosenttia parempana sijoitusmuotona kuin muutama kuukausi sitten. Jolloin silloinkin näin osakesijoitukset pitkällä aikavälillä parhaaksi sijoituskohteeksi.

*Mutu-analyysi = musta tuntuu -analyysi. Eteläkarjalaissyntyisenä käyttäisin mieluummin termiä mitu-analyysi, mutta tämä termi ei vielä finanssijulkaisuissa ole yleisesti tunnettu.
 

Keskustele

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Lehto – pörssin kolera, syöpä ja rutto samassa paketissa

Mikko Mäkinen - 23.5.2019
Kolumnit

Tulleista täyskieltoihin – nyt on huono fiilis

Juhani Huopainen - 21.5.2019
Kolumnit

Ruotsiin Rinnettä karkuun

Aki Pyysing - 19.5.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Artikkelit

Somepoiminnat: #Wahlroos #Kauppasota #LehtoGroup #Nokia

Sijoitustieto - 24.5.2019
Artikkelit

Viikon kuumat linkit (vko 21)

Ville Hemminki - 24.5.2019
Kolumnit

Lehto – pörssin kolera, syöpä ja rutto samassa paketissa

Mikko Mäkinen - 23.5.2019
#IR-kanava

Zijoittaja välittää tunnelmat Orionin pääomamarkkinapäivästä 22.5.2019 - #OrionCMD19

Zijoittaja - 22.5.2019
Kolumnit

Tulleista täyskieltoihin – nyt on huono fiilis

Juhani Huopainen - 21.5.2019
Artikkelit

Sijoitustiedon #Teerenpelit 9 - Mikko Kiesiläinen

Sijoitustieto - 20.5.2019
Kolumnit

Ruotsiin Rinnettä karkuun

Aki Pyysing - 19.5.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #Marimekko #Bitcoin #Hillopurkkihallitus #Shortatuimmat

Sijoitustieto - 17.5.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Sijoitustieto, 24.05. 18:12
Uusin viesti: Sijoitustieto, 24.05. 16:30
Uusin viesti: Abel Body, 24.05. 15:33
Uusin viesti: Aki Pyysing, 24.05. 15:32
Uusin viesti: Aki Pyysing, 23.05. 19:46
Uusin viesti: Aki Pyysing, 23.05. 16:23
Uusin viesti: Juha, 23.05. 14:07
Uusin viesti: Farseer, 23.05. 12:15
Uusin viesti: Jack Torrance, 23.05. 06:21

Seuraa Sijoitustietoa