Olet täällä

Kolumnit

LapWall - listautumisantianalyysi

Vuodesta 2022 piti tulla kaikkien aikojen listautumisantien vuosi heti vuoden 2021 perään, mutta hintakuplan pihinät yhdistettynä Ukrainan sotaan on kuitenkin jättänyt listautumismarkkinan äärimmäisen kylmäksi. Elämmekin jälleen sitä aikaa, kun hype osakemarkkinoilla on laantunut ja ihan mitä vain ei pörssiin enää uskalleta tuoda epäonnistuneen annin pelossa.

LapWallin listautumisanti onkin positiivinen poikkeus tässä kaikessa hiljaisuudessa, koska vaatii kovaa luottamusta omaan liiketoimintaansa tuoda yhtiö pörssiin näin epävarmoina aikoina - nollaliikevaihdon yhtiö ei todennäköisesti samanlaista riskiä uskaltaisi ottaa tällä hetkellä.

LapWallin listautumisanti alkoikin torstaina 24.3.2022 ja siihen voi osallistua viimeistään 30.3.2021 kello 16.30 mennessä, jolloin anti voidaan ensimmäisen kerran keskeyttää. Viikon aikajänne on suhteellisen tiukka, koska se sisältää viikonlopun, mikä kuvaa entisestään yhtiön luottamusta annin houkuttelevuuteen.

Kaupankäynti LapWallin osakkeella alkaa arviolta 12.4.2022. LapWall listautuu First North-listalle. Listautumisen merkintäpaikkana ja pääjärjestäjänä toimii Aktia Alexander Corporate Finance. Olin itse missannut tämän yhtiökaupan, sillä Alexander Corporate Finance oli aiemmin itsenäinen yhtiö, mutta Aktia on nähtävästi ostanut sen viime vuoden lopussa, joten tulemme todennäköisesti näkemään paljon Aktian järjestämiä anteja tulevaisuudessa.

LapWallin liiketoiminta

LapWall on 11 vuoden ikäinen rakennustuoteteollisuusyhtiö, joka rakentaa puuelementtejä (joissa sillä on 13 % markkinaosuus Suomessa). Yhtiö rakentaa seinäelementtejä erikokoisiin rakennuksiin, lämpimiä kattoelementtejä (jossa LapWallilla on n. 70 % markkinaosuus), niihin liittyviä järjestelmiä sekä julkisivuelementtejä. Se on samalla koko Euroopan suurin puuelementti valmistaja.

LapWallin kehittämä LEKO®-puuelementointijärjestelmän noin 50 vakiotuotetta tarjoavat mahdollisuuden elementoida kustannustehokkaasti kaikenlaisia rakennuksia omakotitaloista hoivakoteihin. Vaikka puuelementit ovat rakenneratkaisuiltaan ja yksityiskohdiltaan standardeja, muut osat niistä ovat usein yksilöllisiä, minkä takia elementit soveltuvat asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin.

LapWallin tarina on mielenkiintoinen, sillä yhtiö on perustettu periaatteessa tyhjästä vuonna 2011, kun yhtiön toimitusjohtajan veli, rakennusliike Laptin toimitusjohtaja Timo Pekkarinen ehdotti puuelementtitehtaan perustamista Laptin tytäryhtiöksi. Tehtaan perustaminen yhden asiakkaan varaan ei kuitenkaan Jarmo Pekkarista saanut innostumaan - toisin kuin elementtien valmistaminen rakennusliikkeille, sijoittajille, rakennuttajille ja tontinomistajille. Rakennusmarkkinassa rakennuttajilla ei ole ollut aiemmin juuri muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa rakennuksia pitkästä tavarasta tai betonista. Rakennusliikkeet kaipasivat isoihin puukohteisiin toimijaa, joka valmistaisi elementtejä teollisessa mittakaavassa sekä kilpailukykyisellä hinnalla - ja tästä LapWall sai alkunsa. 

 

Lähde: LapWallin listautumisanti esitys

Ylläoleva kuvaaja kuvaa hyvin sitä, kuinka LapWallilla löytyy paljon potentiaalia ja kasvuvaraa markkinoilta etenkin vastuullisuus- ja ympäristönäkökulman kasvaessa rakentamisessa. Vaikka Lapwallilla on esimerkiksi lämpimissä kattoelementeissä n. 70 % markkinaosuus, kasvua on mahdollista saada sieltäkin - ei markkinaosuutta kasvattamalla kattoelementeissä - vaan LapWallin tarjoaman kattoelementtityypin markkinan kasvaessa.

Eräs mielenkiintoinen seikka löytyy diasta, jossa sanotaan puurakentamisen markkinaosuuden nousevan 45 %:iin kaikesta julkisesta rakentamisesta vuoteen 2025 mennessä. Numero hyppäsi silmilleni siitä ja vaikka tämä tavoite on asetettu, se on asetettu Ympäristöministeriön toimesta. Ja kun juttelin alalla olevien tuttujeni kanssa, konsensus oli selkeästi, että tähän tavoitteeseen ei tulla pääsemään tuohon aikaan mennessä. Tämä on samaan aikaan hyvä ja huono juttu. Kasvu saattaa olla maalailtua hitaampaa, mutta kaikesta huolimatta se kertoo siitä, että LapWallilla on myös keskipitkän tulevaisuudenkin jälkeen potentiaalia paljon.

Kuriositeettina oli mielenkiintoista huomata, että vuonna 2019 LapWall päätyi keskelle omituista saagaa, jossa mukana oli Ay-liikkeen sekä Suomen Yrittäjät, kun Ay-liike syytti LapWallia syrjinnästä (koska yhtiö maksoi työntekijän työttömyyskassan jäsenmaksun Yleiseen työttömyyskassaan, mutta ei enää suostunut perimään Teollisuusliiton jäsenmaksuja suoraan palkasta).

Jos mietitään riskejä, niitäkin LapWallin liiketoiminnalla ja etenkin sen tuotteissa on. Puurakentamisella on paljon megatrendejä ja asioita puolellaan, mutta on hyvä muistaa, että myös riskit siinä ovat korkeammat. Niin palo-, kuin vesivahingot ovat huomattavasti tuhoisampia osa- tai täyspuisissa rakennuksissa ja tämän takia esim. vakuuttajilla on haasteita edelleen vakuuttaa tällaisia kohteita ja niiden riskit hinnoitellaan yksinkertaisesti korkeammalle kuin perinteisen betonnirakenne-rakennuksen. Betoni on syystä pysynyt pitkään suosituimpana rakennusmateriaalina ja sielläkin tapahtuu innovaatioita, kuten moni saattaa viime vuoden Betolar-annista muistaa.

Lapwallin taloudelliset tavoitteet, arvostus sekä osinko

LapWallin osakkeen listautusmishinta: 2,72 €/osake
LapWallin markkina-arvo listautumisen jälkeen: n. 37 miljoonaa euroa
Pro-forma Liikevaihto 2021: 48,3 miljoonaa euroa
Pro-forma Liikevoitto 2021: 4,8 miljoonaa euroa
P/E-luku 2021: 11

Osinkotuotto 2022: 4,5 %

Vuonna 2021 Lapwallin liikevaihto oli yritysostokset mukaan luettuna 48,3 miljoonaa euroa ja liikevoitto 4,8 miljoonaa euroa. Pro-forma siis tarkoitti sitä, että numeroihin on laskettu mukaan vuoden aikana tehtyjen yritysostosten numerot. Viimeisimmän ostoksen LapWall teki helmikuussa 2022, ja tästä yrityskaupasta tuleekin 12,9 miljoonaa euroa lisää LapWallin liikevaihtoon.

 
Lähde: LapWallin listautumisanti esitys

Jos mietitään tunnuslukuja itsenään, ei LapWallia ole ylihinnoiteltu vaan tunnusluvut ovat jopa hieman konservatiiviset.

Jos katsotaan vielä LapWallin tavoitteita seuraavalle viidelle vuodelle, ne kuuluvat seuraavasti.
• Kasvu: saavuttaa 70 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2026;
• Kannattavuus: ylläpitää noin 12 - 15 prosentin liikevoittomarginaali oikaistuna liikearvon poistoilla (EBITA) keskipitkällä aikavälillä
• Osinkopolitiikka: Yhtiö pyrkii jakamaan vuosittain osinkoina 30-50 prosenttia tilikauden tuloksesta.

Liikevaihtoa on siis tarkoitus kasvattaa vähän alle 50% viidessä vuodessa ja liikevoitto pitää hyvällä tasolla. Yhtiö on vasta viime vuosina päässyt tälle kannattavuustasolle ja liikevaihto on itseasiassa laskenut viime vuosien aikana. Kannattavuus on siis saatu aikaiseksi supistamalla liiketoimintoja. Vielä vuonna 2017 LapWallin liikevaihto olikin lähes 50 miljoonaa euroa, mutta tulos tappiollinen. Tämä vaatii hieman ajassa takaisin päin menemistä, jotta ymmärretään, miksi LapWall on hidastanut ja nyt lähtee taas tavoittelemaan kasvua - tällä kertaa kannattavasti.

LapWall toimii tällä hetkellä vain Suomessa. Aikanaan ambitiot olivat kuitenkin vielä korkeammalla ja tavoite oli olla Skandinavian ykkönen puurakentamisessa vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 Lapwall perusti toimipisteen Ruotsin Borlängeen ja harkitsi myös tuotannon luomista sinne, mutta tämä ajettiin ajan myötä alas kannattamattomuuden takia 2020. Ruotsin markkinan osalta palattiinkin siis aiempaan vientimalliin, jota johdetaan Suomesta.

Menneisyys herättääkin avainkysymyksen - onko virheistä opittu ja nyt kannattavaa kasvua osataan tehdä oikein fokusoitumalla oikeisiin asioihin vai tuoko kasvu jälleen kannattavuushaasteita? Tämä on se miljoonan euron kysymys LapWallin sijoituscasessa ja sitä on mahdoton ennustaa, mutta ainakin paperilla yhteen maahan ja nykyisiin tuotteisiin keskittynyt strategia on vähäriskisempi.

Vaikka kyse on periaatteessa perinteisestä alasta, Lapwallin kasvulle haasteita edelleen tuottaa myös se, että puurakentamisen ammattilaisia ei löydy helposti, koska ala on ollut historiassa niche-ala ja nyt kasvaa nopeammin kuin osaajia löytyy. Työntekijät tuotantoon ja asennukseen yritys kouluttaakin itse.

Lapwallin palveluksessa on kaikkiaan 110 henkeä, joista 70 työskentelee tuotannossa.

LapWallin osakeannin rakenne ja antiin osallistuminen

LapWallin annissa on paljon asioita, mistä pidän. Yhtiön taloudellinen tilanne on erittäin vahva ja se on nettovelaton. Yhtiö ei siis tarvitse listautumisrahaa mihinkään muuhun kuin lisäinvestointeihin. Myös lähes koko yhtiön hallitus on vaihdettu listautumista ajatellen. Samalla yhtiön pääomistaja on toimitusjohtaja (tämä on monen eri tutkimuksen mukaan keskimäärin parempaa tuottoa ennustava merkki sijoittajalle, mutta kuten esim. juuri rakennusalaltakin tiedämme, ei takuu siihen). Kaiken tämän lisäksi yhtiön nykyiset osakkeenomistajat eivät myy LapWallin osakkeita - antihan on paperilla lähellä täydellistä!

Lapwall tarjoaakin annissa 1 294 868 uutta osaketta ja jos ylimerkintätapauksessa 551 471 uutta osaketta. Oletan itse tästä annista selvää ylimerkintää, koska sitä ei ole perinteisin mittarein ylihinnoiteltu ja tällöin yhtiö pystyykin keräämään annilla 5,0 miljoonan euron bruttovarat olettaen, että kaikki osakkeet tullaan jakamaan annissa (kuten on todennäköistä).

Mukana yleisöannin ja instituutioannin lisäksi on myös henkilöstöanti, jossa henkilöstö voi merkata osakkeita 2,45 euron hinnalla (mikä on tavallinen ale). Yleisöannissa tarjotaan alustavasti enintään 294 118 eli äärimmäisiä murusia (koko yleisöannin koko on selvästi alle miljoona). Henkilöstöannissa tarjolla on 81 633 osaketta ja instituutioannissa 919 117 osaketta.

Annissa mukana on myös ankkurisijoittajina eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas ja EH Konsultointi Oy. Nämä toimijat merkkaavat annissa osakkeita 1,7 miljoonalla eurolla, joka on yli puolet instituutioannista. Instituutioannissakin siis nähdään todennäköisesti moninkertainen ylimerkintä ja moni jää täysin ilman osakkeita.

Millaisiin tarkoituksiin rahaa sitten kerätään, jos taloudellinen tilanne on hyvä, liiketoiminta tuottaa voittoa ja rahaa ei oikeastaan suoraan tarvittaisi? Geneerisesti rahaa tarvitaan LapWallin kasvun ja toiminnan laajentamiseen, automatisointi-investointeihin sekä modernisti myös CO2-vähennyksiin. Tämän lisäksi syynä on perinteiset tunnettuuden ja osakkeen likvidisyyden lisäämiset pörssiin mentäessä. Ja tietenkin yrityskaupat helpottuvat, jos niitä haluaa tehdä pörssilistatuilla osakkeilla.

Antiin voi osallistua niin Aktian kuin Nordnetinkin sivuilla suomalaisilla verkkopankkitunnuksilla.

Osallistunko minä LapWallin osakeantiin?

En osallistu. Ja on hyvä kysyä miksi, koska kaiken järjen mukaan anti on äärimmäisen houkutteleva ja ymmärrän, miksi juuri LapWall oli se yritys, joka näin epävarmoina aikoina uskaltautui listautua - kun sinulla on hyvässä kunnossa oleva liiketoiminta ja et hinnoittele antia taivaisiin, ei ole väliä missä markkinasentimentissä tulet pörssiin, anti onnistuu varmasti!

Syy omaan päätökseeni on puhtaati se toimiala, jossa LapWall toimii. Rakennusala on liian syklinen omaan makuuni ja vaikka LapWallilla onkin hintalappu kunnossa ja liiketoiminnalta löytyy myötätuulia megatrendeistä, ei mikään näistä pysty kääntämään yhtiön tulosta, jos taloudessa on epävarmaa. Rakentaminen usein sakkaa aina ensimmäisenä, kun taloudellinen tilanne kääntyy huonoksi ja edes laadukas LapWallin toiminta ei tee tähän poikkeusta. Tästä hyvänä osoituksena on vuosi 2020, jolloin yhtiön liikevaihto laski, vaikka se nopeasti korjaantuikin heti seuraavana vuotena nousuun.

Jos kuitenkin kokee vetoa rakennusalaan, on LapWall todennäköisesti yksi vahvimmista vaihtoehdoista alaan sijoittaessa koko Helsingin pörssissä. Puhtaat rakennusalan yhtiöt ovat lähes poikkeuksetta Lehdosta YIT:hen ja SRV:hen (joista moni on ollut LapWallin asiakas) olleet äärimmmäisen huonoja sijoituksia jo pitkään ja samanlaisten megalomananiasta johtuvien virheiden määrä LapWallissa on todennäköisesti huomattavasti pienempi. Myös tuotteisiin keskittyessä LapWallin riski on pienempi.

Yhteenveto LapWallin listautumisannista

LapWall vaikuttaa rakennusalan yhtiöksi äärimmäisen fokusoituneelta ja ennen kaikkea virheistään oppineelta. Se tietää vahvuutensa ja pyrkii keskittymään niihin tulevaisuudessa. Tavoite liiketoiminnan kasvamiseen on edelleen erittäin kunnianhimoinen, mutta nykyisellä arvostustasolla pieni epäonnistuminenkin sallitaan, kunhan liiketoiminnan kannattavuus onnistutaan pitämään kuosissa.

Kuten yhtiön toimitusjohtajakin sanoi listautumisesityksessä, rakennusala on edelleen monin paikoin erittäin vanhoillinen ja ei ole sattumaa, että oikeisiin asioihin fokusoituessa LapWall on kasvanut kannattavasti. Monella rakennusalasta saattaa olla vielä Lehto-traumat, koska Lehtoakin markkinoitiin vähän samoin sanoin ja siinä oli paljon yhtäläisyyksiä LapWalliin pinnalla, mutta fundamentaalisesti LapWallin ja Lehdon liiketoiminnat ovat täysin erilaisia.

Vaikka rakennusala ei sovi omaan sijoitussalkkuuni, ei LapWallia kannatta missään nimessä jättää välistä aikaisempien huonojen kokemusten takia, LapWall vaikuttaa kaikesta huolimatta alansa parhaimmistolta.

Keskustele Lapwallista

P.S. Muista seurata Omavaraisuushaastetta myös sosiaalisessa mediassa saadaksesi heti tiedon uusimmista kirjoituksistani niin Sijoitustiedossa kuin Omavaraisuushaasteessa!

Omavaraisuushaaste Facebook
Omavaraisuushaaste Instagram
Omavaraisuushaaste Shareville

Uusin osavuosikatsauskalenteri
Liity Sijoitustiedon jäseneksi