Kolumnit

Kuinka paljon sijoitusbuumissa voi Finanssivalvonnan alla myydä vaihtoehtoisia faktoja - Case Privanet

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Reilut pari vuotta sitten kaverini kysyi, että onko osakkuusyhtiöni tosiaan 200 miljoonan euron arvoinen. Naurahdin ja sanoin, että tuohon hintaan firmasta saa 200 prosenttia ellei jopa enemmän. Pienosakkaana arvioin tuolloin, että 50 miljoonaan myisivät mahdollisesti kaikki isotkin osakkaat, joten markkina-arvo ei voi olla ihan hirveän paljon enemmän. Kaverini näytti myyntiesitettä, jossa myytiin yhtiötä, jonka varallisuuteen kuului myös kyseinen yhtiö, joka oli esitetty 200 miljoonan arvoiseksi. Sanoinkin, että nyt on tarjolla hivenen muunneltua totuutta. Tai tarkalleen ottaen sanoin paljon rumemmin, mutta olen kuullut, että Sijoitustietoa lukevat nykyään alaikäisetkin.

Tavallaan hauskaksi asian teki, että kaupittelemassa oli yhteinen sankarimme eli ilmakitaraa näppärästi pukukopissa vuonna 1995 soittanut kolmosmaalivahti. Hän edusti Privanet Oy:tä, joka listautui kesäkuussa 2016 Helsingin First Northiin. Privanet on oman kertomansa mukaan ”suomalainen listaamattomien yritysten arvopaperien välittämiseen ja yritysten rahoitusjärjestelyihin erikoistunut sijoituspalvelukonserni”.

Minulle tarjottiin vuosi sitten hallituspaikkaa hyvin mielenkiintoisessa listaamattomassa rahapeliyhtiössä. En ottanut, koska sinne oli tulossa myös Privanetin edustaja, ja mie pyrin välttämään yhteistyötä epäluuloisesti suhtautumieni tahojen kanssa. Epäluuloisesti taas alan esimerkiksi suhtautua, jos kuulen myytävän osakkeita satujen ja tarinoiden pohjalta.

Mie en keväällä jaksanut perehtyä antiin tai edes lukea listautumisesitettä, koska edustan filosofiaa ”koira ei karvoistaan pääse”. Jos koira kertoo muunneltua totuutta listautumattomana, se kertoo sitä myös listautuessaan. Jos en luota lukuihin, en lähtökohtaisesti sijoita. En julkaissut tätä näkemystäni tuolloin, koska buumimarkkinoilla menee kaikenlainen hivenen arveluttavakin tuote kauniisti pakattuna kaupaksi, joten saattoi sieltä olla pikavoittokin tulossa. Lisäksi en erityisesti kaipaa prosessointiherkän väen prosessointeja eli kunnianloukkaussyytteitä tai muita vastaavia.

Nyt ovat mukin reunat tulleet vastaan. Seuraan Privanetin noteerauksia listaamattomista osakkeista lähes päivittäin omista listaamattomiin puhelinyhtiöihin liittyvistä intresseistäni johtuen, ja tiedän, että kauppaa siellä tapahtuu hyvin harvoin. Olen ihmetellyt pitkään, mikä on Lapis Holding Oy, jossa tehdään irtokauppa 11 euroon aina kuun viimeisenä päivänä. Sitten sain tietää tätä kaupiteltavan Privanetin toimesta tiskin alta seitsemään euroon ja kyseessä olevan Privanetin lähipiirinsä kanssa omistaman ja hyvin lähelle konkurssikypsän firman ilman tilintarkastettua tilinpäätöstä vuodelta 2015. Tilintarkastus on Privanetin edustajan ilmoituksen mukaan ”tilintarkastajan syytä ilmoittamatta kesken”. Entisenä maallikkotilintarkastajana voin kertoa, että olisin vetänyt melkoisen ison herneen nenään tästä lausunnosta.

Kävin läpi Lapiksen tilinpäätöksen ja en itse ostaisi lyhyesti määriteltynä osaketta mihinkään hintaan. Mitä ilmeisimmin jollain taholla on intressi esittää Lapis yhdentoista euron lappuna. Minä tilintarkastajana muuten antaisin kertomuksen, jota ei olisi tarkastettavan intresseissä lähettää yhtään mihinkään.

Hyödynsin jo 80-luvun lopulla Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin Juhani Riikosen kuun viimeisen päivän vedätyksiä, joten toiminta näyttää tutulta. Tässä tapauksessa vain ei voi ostaa kuun toiseksi viimeisenä päivänä ja laittaa myyntilaitaa vedätyksen eteen ostettavaksi viimeisenä. Privanetin sivuilla olevat osakkeiden hinnat eivät ole sitovia, toisin kuin varsinaisella listalla.

Privanet on tehnyt omasta arvopaperikaupasta enemmän tulosta, kuin sen kokonnaistulos on. Tämä näyttää perustuvan siihen, että firma laskee liikkeelle itsensä ja lähipiirinsä omistamia arvopapereita, joille on rakennettu sopiva myyntitarina riittävän houkuttelevissa kansissa. Tämän jälkeen myyntiorganisaatio myy erittäin aggressiivisesti arvopapereita Privanetin juuri hetkeä aiemmin maksamaa hintaa oleellisesti korkeammalla hinnalla yksityishenkilöille, joilla ei ole edellytyksiä selvittää kohdeyhtiöiden todellista arvoa.

Jatkuvasta toiminnasta (= välityspalkkiot muuten noteeraamattomista osakkeista) tulevat tulot eivät kata lähellekään Privanetin toiminnan kuluja. Tulos pysyy nykyisellä tasolla, jos löytyy riittävästi tappiollisia yrityksiä, mitä myydä ahneille mutta laiskoille sijoittajille.

Kaverini oli tavallista sivistyneempi sijoittaja, koska kysyi arvostusten perusteita luottamaltaan taholta, joka vielä oli asiaan hyvin perehtynyt. Näinä nollakoron aikoina kaikki eivät ole yhtä hyvin kartalla. Monet sijoittajat hakevat kiimaisesti isoja tuottoja. Oli maamme köyhä, mutta ei siksi jäänyt. Irtorahaa on selvästi useammalla suomalaisella, kuin mitä 90-luvun alussa oli. Ongelmana on, että riskitön tuotto on tällä hetkellä nolla, mutta tätä ei haluta ymmärtää. Eletään ajassa, jossa vanha hokema ”alle viidentoista prosentin tuotto-odotuksen riskisijoitusta ei voi tehdä” on auttamattomasti hapantunut. Varsin monet tahot myyvät tyyliin kahdeksan prosentin ”riskitöntä” tuottoa. Ne kaikki valehtelevat.

Markkinatalousihmisenä minulle on vastenmielistä huutaa viranomaistoimenpiteiden perään. Mutta kun meillä on Finanssivalvonta, jonka pitäisi valvoa muutakin kuin insidereiden vaimojen salkunhoitajien tuhannen euron kauppoja, miten on mahdollista, että Privanet saa listattuna yhtiönä tyytyväisenä myydä kaikenlaista kuraa hyväuskoisille hömelöille?

Olen myös hyvin kummissani lukemastani Inderesin analyysistä Privanetistä. Sen mukaan arvostustaso on ”maltillinen” joskin riskitaso ”korkea”. Jälkimmäisen toki allekirjoitan, mutta kun 2015 tuloksesta Privanet teki puolet omien osakkeiden ostoilla ja myynneillä, ja tämä raha on 30 prosenttia yhtiön nettovaroista, miten päästään ”maltilliseen” arvostustasoon? Vai onko tämä jäänyt analyytikolta huomaamatta? Mitä ilmeisimmin pankkiiriliikkeiden väki ei enää käy torstaisin Kallessa ja vaihda informaatiota markkinoiden mustista lampaista.

On mahdollista, että Lapiksen tapaisten kuplien puhaltaminen kannattaa niin hyvin, että viralliset luvut päätyvät näyttämään niin kivoja lukuja, että Privanetin kurssinousu jatkuu. En siis anna mitään myynti- tai ostosuosituksia Privanetinkään suhteen. Kehotan kuitenkin kaikkia suhtautumaan epäluuloisesti nollakoron maailmassa kaikkiin isoja ja varmoja tuottoja tarjoaviin. Fivaa taas kehotan tekemään oikeitakin töitä.

P.S. Suosittelen elokuvaa ”The Wolf of Wall Street”, jotta ymmärtäisitte, mitä Privanet tekee.

P.P.S. Se, mitä Privanet tekee, ei ole sama kuin mitä kaikki markkinoilla tekevät.

Keskustelua Privanetistä täällä.

30.1.2017: Privanet kommentit juttua koskien luettavissa Arvopaperista.

Yhteistyökumppaniksi:

Näkyvyys Sijoitustiedossa, ota yhteyttä!

Kaupallinen yhteistyö

Coinbase halajaa tuottoa välityspalkkioiden lisäksi

Johannes Ankelo
27.4.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Neljä mielenkiintoista teleoperaattoria

Antti Leinonen
26.4.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Sijoitusmessut 03.05.2024 Tampere-talossa - Sijoitustiedon ohjelmatärpit

Sijoitustieto
25.4.2024
east Lue lisää