Olet täällä

Artikkelit

Koronlaskutalkoot jo kulman takana?

Inflaatio on noussut tasoille, joita ei ole nähty vuosikymmeniin. Jos inflaatiota mitattaisiin samalla kaavalla kuin 1980-luvulla, olisi inflaatio tällä hetkellä korkeinta sitten 50-luvun. Keskuspankit taistelevat inflaatiota vastaan nostamalla korkoja ja sitä kautta kysyntää tuhoamalla. Gold Switzerlandin Ronni Stoeferle kirjoitti mielenkiintoisen artikkelin siitä, miksi koronleikkuut voivat todellisuutta jo ensi vuonna.

Kanadan keskuspankki nosti korkojaan heinäkuun puolivälissä yhdellä kokonaisella korkopisteellä 2,5 prosenttiin FEDin nostettua ohjauskorkoaan eilen 0,75 prosenttiyksiköllä 2,25-2,5 prosentin haarukkaan kyyhkysmäisen viestinnän säestämänä. Euroopan Keskuspankki nosti korkoaan 0,5 prosenttiyksiköllä, ensi kertaa sitten vuoden 2011, päättäen negatiivisen koron aikakauden.

Reaalikorot ovat kuitenkin korkean inflaation ansiosta edelleen negatiivisia, mikä antaa viitteitä siitä, ettei koronnostosykli olisi vielä ohi.

Stoeferle on asiasta kuitenkin toista mieltä ja listaa viisi syytä miksi konsensus voi olla väärässä ja koronnostosykli voi olla yksi historian lyhyimmistä.

1. Talouden aktiviteetti on hidastumassa.

Miten tahansa dataa analysoidaan, talouden näkymät eivät ole kirkkaat.

Raaka-ainemarkkinat ovat lasketelleet merkittävästi heinäkuun puolivälin huipuistaan. Yksi parhaimmista ennakoivista indikaattoreista, kupari, on pudonnut 35 prosenttia maaliskuun huippuhinnastaan. Alumiinin hinta on pudonnut 40 prosenttia, nikkelin hinta on yli puoliintunut, puumateriaalit ovat tulleet alas 60 prosenttia ja öljykin yli 20 prosenttia.

USA:n kuluttajaluottamus on alimmillaan koko sen 70-vuotisen mittaamisen historiassa. Mikään sota tai taloudellinen kriisi pandemia mukaanlukien ei ole onnistunut ajamaan kuluttajien tunnelmia yhtä alas kuin tämän hetkinen epävarma tilanne.

Teknisesti USA on jo taantumassa, vaikka Valkoisessa talossa sanamuotoja viilaillaan taantumaa vältteleväksi.

Kasvuennusteita on ruuvattu alas ympäri maailmaa. Vaikkei talouden kasvu välttämättä kuulu keskuspankkien mandaattiiin, keskuspankeilla on kuitenkin tekemistä inflaatiotrendien kanssa. Koronnostot hitaasti kasvavassa tai jopa kutistuvassa taloudessa ovat omiaan hidastamaan kasvua entisestään.

2. Talouden kasvu oli vaivalloista jo ennen pandemiaa

Ihmiset unohtavat nopeasti, erityisesti Covid-pandemian tapaisten dramaattisten tapahtumien jälkeen, Stoeferle muistuttaa. Vuosien 2021 ja 2022 kasvunumerot ovat olleet kuumia johtuen tilastollisista tekijöistä. Niiden vaikutus kuitenkin himmeni nopeasti.

Ei ole olemassa rakenteellisia syitä miksi globaali talous olisi nyt paremmassa jamassa kuin ennen pandemiaa. Vuoden 2019 toisella puoliskolla FED taisteli kylmentyvää taloutta vastaan leikkaamalla ohjauskorkoa kolme kertaa.

Vuoden 2019 talouskasvua hidastaneen USA:n ja Kiinan välisen kauppasodan jälkeen muita vaikeuttavia tekijöitä on ilmaantunut tukullinen: pandemia ja sen mukanaantuomat toimitusketjujen vaikeudet, jotka eivät ole vielä ohi; sota Ukrainassa; korkeammat valtioiden velkataakat; asuntokriisi Kiinassa, ja monta muuta pienempää tekijää. Myös demografisilla tekijöillä on vaikutusta pidempään kuvaan.

Vaikka globaali talous pääsisi pandemiaa edeltäville kasvutasoille, olisi se silti vain jatkumoa fundamentaaliselle laskutrendille, Stoeferle kirjoittaa.

3. Koronnostot tekevät hallaa pahasti velkaantuneille valtioille.

1970-luvulla FED taisteli inflaatiota vastaan nostamalla ohjauskoron 20 prosenttiin. Tuolloin valtioiden velkatasot ovat nykyistä paljon pienemmät. USA:n valtionvelka BKT:sta oli 35 prosenttia, tänään se on 125 prosenttia. Myös yritysten ja kotitalouksien velkatasot ovat nousseet, joskaan eivät yhtä dramaattisesti kuin valtionvelka.

Tämän seurauksena velanhoitokuluista tulee pian ongelma. Vuonna 2024 USA:n velanhoitokulujen ennustetaan olevan 1,1 prosenttia valtion BKT:sta. Tämän jälkeen sen odotetaan kasvavan merkittävästi, saavuttaen 8,6 prosenttia BKT:sta vuonna 2051. Kolmannes USA:n verotuloista menisi tässä tapauksessa velanhoitoon. Laskelma perustuu oletukselle kymppivuotisen jenkkibondin 3,3 prosentin korosta vuonna 2030 ja 4,9 prosentin korosta vuonna 2050. Tämä olisi maltillinen nousu verrattuna historialliseen dataan. Korot voivat nousta enemmänkin, jolloin ongelmat pahentuisivat ja oletettu 1,6 prosentin vuositason reaalikasvu voi sekin osoittautua liian optimistiseksi ja kasvattaa ongelmaa, Stoeferle jatkaa.

Tilanne ei ole sen parempi muualla maailmassa. Kreikka ja Italia ovat jo vaikeuksissa ja Skandinaviassa ja Sveitsissä kotitaloudet ja yrityssektori kärsisivät korkeista koroista ison velkataakkansa ansiosta. Ranskan velka BKT:sta on 350 prosenttia, mikä voi osaltaan selittää Lagarden epäröintiä.

4. Velkahelpotus inflaation kautta mitätöityy korkeammalla valtioiden kulutuksella.

Yhden oletetun viisauden perusteella valtiot voivat korkean inflaation aikana vähentää velkojaan suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä kuitenkin Stoeferlen mukaan toimii vain, jos valtioiden kulutus kasvaa hitaammin kuin inflaatio. Tietyllä inflaatiotasolla velkaa helpottava inflaatioefekti valtioiden budjetissa voi muuttua jopa käänteiseksi. Todelliset verotuotot hupenevat inflaation noustessa Tanzi-efektin mukaisesti.

Saksalaisen DZ-pankin laskelmien mukaan 3 prosentin inflaatio vähentäisi velkasuhdetta merkittävästi niissä maissa, joissa budjetin alijäämä on pieni tai budjetti on jopa ylijäämäinen velkataakan ollessa korkea BKT:een verrattuna. Esimerkiksi Italian valtionvelka voisi pudota 13 prosentilla vuoteen 2026 mennessä, vaikka se tällöin olisi edelleen korkea 136 prosenttia. Saksan valtionvelka voisi pudota 53 prosenttiin BKT:sta muutamassa vuodessa, jos inflaatio olisi noin viisi prosenttia. Velkaa helpottava efekti kuitenkin edellyttää Stoeferlen mukaan budjetin ylijäämää.

Argumentti tätä vastaan on valtioiden tavat taistella inflaatiota vastaan ja niiden seurauksena valtioiden velkataakka ei laske ja koronnostomahdollisuudet jäävät rajallisiksi.

5. Markkinat hinnoittelevat jo ohjauskorkojen laskua

Markkinat ovat jo huomanneet keskuspankkien pelitilan puutteen. USA:ssa markkinat odottavat keskimäärin 60 korkopisteen (0,6 prosenttiyksikköä) koronleikkauksia jo ensi vuoden toiselle neljännekselle.

Täten Stoeferlen arvion perusteella koronnostosykli päättyy ennen kuin se pääsi edes kunnolla alkamaan.

Stoeferle uskoo negatiivisten reaalikorkojen jatkuvan vielä pitkään. Johtuen korkeista valtioiden velkatasoista, inflaatiota vastaan todellisuudessa taistelevat korkotasot johtaisivat velkakriisiin, joka laukaisi syvän taantuman. Yksikään valtio ei selviäisi tällaisesta painajaisskenaariosta.

Mitä mieltä Stoeferlen ajatuksista? Joko pian korot lähtevät laskuun vai jatkuu kiristystoimenpiteet vielä hyvän aikaa tulevien vuosien aikana? Keskustele Sijoitustiedon foorumilla.

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi