Olet täällä

Artikkelit

Kolme markkinasoturia: "Sankarisijoittajat ja ajoituksen mestarit voivat tehdä onnistuneita löytöjä sieltä kuuluisasta pörssin alelaarista myös loppuvuoden aikana."

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Syystunnelmissa kommentteja antoivat poliittisen talouden tutkija Jussi Ahokas, pitkän linjan sijoittaja Tomi Lahti sekä Danske Bankin sijoituspäällikkö Timo Turtiainen.

Lue myös edellinen katsaus


 

Jussi Ahokas ,poliittisen talouden tutkija, ekonomisti, BIOS-tutkimusyksikkö, Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeen tuottaja.

Olen poliittisen talouden tutkijana ollut jo pitkään kiinnostunut rahataloudellisista kysymyksistä, minkä vuoksi ajan mittaan rahoitusmarkkinoidenkin tiivis seuraaminen on tullut osaksi työtäni. Viime vuosina olen keskittynyt erityisesti keskuspankkien ja rahoitusmarkkinoiden välisen suhteen hahmottamiseen ja tulkitsemiseen. Tätä myös Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeeni pääasiassa käsittelee.

Tällä hetkellä seuraan tietysti tarkkaan sitä, mitä keskuspankit aikovat tulevien kuukausien aikana tehdä. Makrotaloudellisen kehityksen ja rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta keskuspankkien valinnoilla on aivan keskeinen merkitys nykyisessä talousmallissamme. Ennen kaikkea Yhdysvaltojen keskuspankin tulevat ratkaisut ovat tärkeitä, koska ne määrittävät pitkälti kaikkien dollarimaailmaan kytkeytyneiden talouksien rahoitusolosuhteet.

Vuoden 2021 aikana kiihtynyt inflaatio on muuttanut ratkaisevasti keskuspankkien rahapoliittista linjaa, mikä on sitten näkynyt myös rahoitusmarkkinoilla. Kun keskuspankit ovat hilanneet niin sanottua riskitöntä korkoa ylöspäin hillitäkseen talouksien inflaatiopaineita, muiden arvopapereiden hinnat ovat loogisesti lähteneet laskuun. Keväällä 2022 esimerkiksi osakkeiden hinnat suorastaan luisuivat.

Kesän aikana tilanne on kuitenkin muuttunut. Markkinat ovat selvästikin alkaneet epäillä keskuspankkien kiristyshaluja, kun reaalitalouden vauhti on alkanut hidastua. Juuri nyt minua kiinnostaa se, millaisiin lukemiin Yhdysvaltojen inflaatio tulevina viikkoina ja kuukausina asettuu. Toki myös työmarkkinadatalla on iso merkitys, koska Fed näyttää edelleen tekevän rahapolitiikkaa työttömyyden ja inflaation ristiriitaa kuvaavan Phillipsin käyrän ehdoilla. Jos markkinat saavat vahvistuksen rahapolitiikan kiristämisen loppumiselle, voi muun muassa osakemarkkinoilla olla edessä hyvinkin vahva nousu lähitulevaisuudessa.


 

Tomi Lahti on entinen pörssiläinen ja Twitterissä nimimerkillä @zijoittaja markkinoita seuraava pitkän linjan sijoittaja. Ikää 50+, kuten myös salkussa olevia rivejä.

Hankala loppuvuosi edessä monella firmalla. Liian moni talouden parametri tuottaa haasteita. Korot, sähkö, inflaatio ja Venäjän sota- ym. muut arvaamattomat toimet näistä ilmeisimmät.

Mitä epävarmempi aika, sitä hanakammin itse palaa taas perusasioiden ääreen eli miksi aikoinaan aloitti sijoittamisen. Kyllä se oli se vuosittain tilille tupsahtava osinko, jonka sai vaikka ei tehnyt vuoden aikana mitään muuta kuin omisti osaketta.

Tänä syksynä sama tilanne. Loppuvuoden mahdolliset ostot kohdistuvat syysosinkoja maksaviin firmoihin. Näitä ovat mm. Uponor, Wärtsilä, Harvia, Telia, Kemira ja Aspo.

Myyntipuolella salkussa on tänä vuonna todellakin valinnanvaraa. Tappiolla olevia sijoituksia on enemmän kuin miesmuistiin. Ei tosin megaisoja yksittäisiä turskasaaliita mutta lukumääräisesti useita pikkusinttejä, joista voi valita. Näistä surkeimmat ja alimittaisimmat menevät myyntiin viimeisen kvartaalin aikana.

Loppuvuosi tulee olemaan hankalaa aikaa eritoten ns. ”toivotaan, toivotaan” -osakkeille, joilla ei ole vielä näyttäjä esim. IPOn yhteydessä annettujen lupausten toteuttamisesta. Näitä saatetaan painaa alas vielä voimalla lähikuukausina. Sijoitustarinan kertomisen suurelle yleisölle suunnilleen nollasta aloittavat esim. Modulight, Fifax ja Lifa Air.

Toisaalta tämä tarinaosakesakkikaan ei ole yhtenäinen. Joukossa on firmoja, jotka ymmärsivät kerätä tarpeeksi ison summan rahaa IPOssa, kuten vaikka Spinnova, ja todennäköisesti niiden varat riittävät ainakin strategian seuraavaan vaiheeseen, jolloin maailma saattaa taas näyttää valoisammalta.

Toinen mahdollinen ostopoiminta tuoreista listayhtiöstä on LapWall. Firma tuli listoille maltillisella arvostuksella, näytöillä kannattavasta bisnemallista ja todennäköisesti firma pystyy ja tulee maksamaan myös osinkoa ensi keväänä.

Summa summarum:

Perusnegatiivinen näkemys loppuvuoden pörssistä saa ostot kohdistumaan ”tylsiin” osinkoyhtiöihin, sillä osinkotuotto on harvoin negatiivinen. Sankarisijoittajat ja ajoituksen mestarit voivat tehdä onnistuneita löytöjä sieltä kuuluisasta pörssin alelaarista myös loppuvuoden aikana.

Disclaimer: Jutussa mainitut osakkeet eivät ole sijoitussuosituksia.


 

Timo Turtiainen, sijoituspäällikkö, Danske Bank

Työskentelen Danske Bankin sijoituspalveluiden kehitystehtävissä osana pohjoismaista tiimiä sijoituspalveluista ja -tarjonnasta vastaavassa organisaatiossa. Tavoitteena tehtävässäni on auttaa tuomaan mahdollisimman kattavat ja laadukkaat sijoitusmahdollisuudet asiakkaidemme vaurastumisen tueksi osana neuvontapalveluamme.   

Maailma ei ongelmista huolimatta ole edelleenkään romahtanut tai markkinoiden lainalaisuuksia kokonaan särjetty. Tähän perustan uskoni pitkäjänteisen sijoittamisen kantamiseen myös tällaisen ajan yli. Me pankki-ihmiset puhumme kyllästymiseen asti hajauttamisen ja pitkän aikavälin horisontin tärkeydestä.

Mielikuvituksen puutteen lisäksi tähän on aivan perusteltuja syitä. Miksi poiketa perusajatuksista rakentaa eri markkinatilanteissa tavoitteitasi tukeva sijoitussalkku? Jos aiemmin olet kiinnostunut hakemaan pitkän aikavälin arvonnousua yritystoiminnan tulosten ja osinkojen kautta sekä suojaa inflaatiolta vaikkapa eläkepäiviksi, miksi nyt jättäisit osakkeet pois salkustasi?

Mutta kuten olemme nähneet, myös ne ”tylsänä” pidetyt osakkeet voivat laskea maailman myrskyissä merkittävästikin. Eli hajauta. Hajauta myös maailmalle. Suomi on hieno maa, kuitenkin valtaosa maailman pörssien mahdollisuuksista ja kokonaiset toimialatkin sijaitsevat muualla. 

Vallitsevassa ajassa omaisuusluokkien väliseen hajauttamiseen liittyy ilmiö, jota emme ole nähneet hetkeen (vaikka alkuvuosi kieltämättä ollut rumaa katseltavaa arvonkehityksen osalta): korkosijoituksissa on saatavissa parempaa juoksevaa tuottoa kuin vuosiin.

Aiempina vuosina esillä ollut TINA (there is no alternative), jossa osakkeille ei nähty vaihtoehtoja, ei ole enää validi. Kaikki sijoittajat eivät kuitenkaan voi laittaa kaikkia sijoituksiaan osakkeisiin, ja nyt korkoihin hajauttaminen muuttuneen tilanteen myötä on ehkä vähemmän tuskainen ajatus kuin aiemmin. Tämä on osittain ihan tervekin ilmiö oman näköisen, eri omaisuusluokkia sisältävän, salkun rakentamisessa.

Viimeisimmässä sijoitusnäkemyksessämme säilytimme osakesijoitusten osalta alueellisen ylipainon edelleen yhdysvaltalaisissa osakkeissa ja siirryimme alipainottamaan eurooppalaisia osakkeita.  Viimeisimmän näkemyksemme keskeisistä teemoista voit lukea artikkelista: Sijoitusnäkemys: Osakkeet kääntyvät laskuun - euromääräiset korkopaperit sijoittajien turvasatama (danskebank.fi)   

Summa summarum: maailmassa on ongelmia eikä ylimääräiseen riskinottoon tai suureen riemuun löydy suuremmin syitä. Kuitenkin omasta suunnitelmasta luopuminen ja markkinoilta poissaolo vaikeina aikoina ja paluu ”rauhallisempana” ajankohtana on historiallisesti ollut usein kallista puuhaa. Oman talouden mahdollisuuksien mukaan, automatisoitu kuukausisäästäminen, eli ajallinen hajautus, on kaikessa tylsyydessään oiva tapa välttää ajoittamisen tuskaa.


Keskustele

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi