Kolme markkinasoturia: "Rehdissä energiakamppailussa kaikki ovat voittajia."

Sijoitustieto |
Jaa Twiittaa

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Kevään kynnyksellä näkemyksiään jakoivat Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman, poliittisen talouden tutkija ja ekonomisti Jussi Ahokas, sekä Korkia Oy:n Jussi Lilja.

Lue myös edellinen katsaus.


 

Victor Snellman on Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja ja Viisas Raha -talouslehden päätoimittaja. Hänellä pääpaino on osakkeissa ja rahastoissa, mutta portfolioon kuuluu myös kiinteitä omaisuuseriä, kuten metsää.

Hässäkkää pörssissä ja politiikassa

Moni markkinakommentaattori on todennut pohjien olleen viime syksyssä. Vuoden vaihteessa kuitenkin uumoilin Kauppalehdelle, ja vuoden ensimmäisen Viisaan Rahan pääkirjoituksessakin totesin, markkinaturbulenssin olevan huipussaan syksyllä ja keskuspankkien aloittavan tuolloin höllentämisen. Kurssit lähtevät tämän myötä nousuun, vaikka kurjinta reaalitaloudessa on vasta 2024 keväällä. Perustin tämän siihen, että perinteisesti keskuspankit nostavat korkoja, kunnes tulee taantuma tai jotain menee rikki.

Kuitenkin jo maaliskuussa nähtiin markkinoilla pankkihässäkkä, joka vaikuttaisi olleen erinomainen ostopaikka. Olin oikeassa, vaikkakin väärään aikaan ja väärästä syystä. Katsotaan vielä syssymmällä, miltä reaali- ja finanssimarkkinat näyttävät.

Entä jos olen jälleen väärässä ja pohjat ovatkin jo takana? Siksi jatkan kuukausittaisia kustannustehokkaita indeksirahasto-ostoja ja osakepoimintoja tilille kilahtavilla osingoilla. Ostolistalla ovat näillä näkymin jo salkusta löytyvät Nordea ja Sampo, jotka molemmat palauttavat pääomaa omistajille osinkojen ohella omien osakkeiden ostolla. Lisäksi Sammossa jokerina on Mandatumin listaus tai myynti hyvään hintaan. Tulen keventämään salkusta Reveniota. En suinkaan myymällä, vaan lahjoittamalla vastasyntyneelle esikoiselleni alle 5000 euron edestä osakkeita. Näin saan siirrettyä salkun ten baggeristä siivun hänelle verottomasti. Kevennys ei siten ole negatiivinen kannanotto yhtiöön, vaan jopa päinvastoin!

Harmillisesti osakkeet voi lahjoittaa arvo-osuustililtä vain arvo-osuustilille eikä suoraan osakesäästötilille. Muun muassa tähän valuvikaan Osakesäästäjät on ottanut kantaa jo vuonna 2021. Muut keskeiset muutostarpeet koko kansan verokuoressa ovat talletuskaton poistaminen, tilien lukumäärärajoitteen poisto sekä ainakin rahastojen salliminen tilille osakkeiden rinnalle.

Tuoreesta vaalituloksesta voidaan haarukoida suuntaa osakesäästötilin uudistuksille. Osakesäästötilivastaisimmat puolueet ovat SDP, vihreät ja vasemmistoliitto. Osakesäästötilin kehityksen osalta neutraalista myönteiseen ovat keskusta, RKP, KD ja PS. Ja erittäin myönteistä kantaa edustavat kokoomus ja nyt-liike. Tuleva hallituskokoonpano määrittää tilin lähitulevaisuuden. Muistutuksena arkadianmäkeläisille: suomalaisia osakesijoittajia on yli miljoona ja osakesäästötilejä kohta puoli miljoonaa. Päätökset sopisi olla sen mukaisia.


 

Jussi Lilja vastaa Korkia Oy:n, uusiutuvaan energiaan keskittyvän sijoittajan, asiakkuuksista ja varainhankinnasta. Hän on ollut aktiivinen yksityissijoittaja 90-luvun lopusta alkaen.

Rehdissä energiakamppailussa kaikki ovat voittajia

Yksi kapitalismin perusteeseistä on se, että kilpailu lisää hyvinvointia. Kun soppaan vielä lisätään luovuus, niin avot, kaikille riittää. Ilman soppajonoja.

Länsimaissa on käynnissä massiivinen investointikilpailu, jolla tavoitellaan huomattavaa teollista murrosta ja innovatiivisia läpimurtoja. Valtiot ovat tehneet sekä suoria investointeja että luoneet kannustimia, jotta voimme siirtyä puhtaampaan energiatuotantoon ja uuteen energiajakeluun.

European Green Deal, jolla pyritään tekemään maanosastamme hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, on esimerkki tästä. Sen rahoitusta toteutetaan mm. InvestEU-ohjelmasta, joka on kooltaan noin 1000 miljardia euroa.

Yhdysvallat ei aio jäädä tässä kilpailussa kakkoseksi. Vuosi sitten keväällä hyväksyttiin Yhdysvalloissa 1200 miljardin dollarin investointisuunnitelma, joka sisältää huomattavia investointeja mm. energiaverkkoon ja itsenäiseen akkujen arvoketjuun. Viime vuoden elokuussa lanseerattiin lisäksi Inflation Reduction Act (IRA), joka keskittyy puhtaan energian investointeihin ja yksityisen sektorin investointien kiihdyttämiseen alalle. IRA tuo toteutuessaan 370 miljardin dollarin investoinnit uusiutuvaan energiaan. Investoinneissa haetaan energiamurroksen lisäksi myös raaka-aineriippuvuuden vähentämistä Kiinasta ja myös oman teollisuuden sekä työllisyyden tukemista, osittain WTO-sopimuksien vastaisin keinoin. Ei niin pahaa, ettei hyvääkin.

Kisassa maapallon elinolosuhteiden varmistamiseksi myös yksityisellä sijoitussektorilla on erittäin tärkeä rooli. Tästä valtioiden investointikisasta on erityisen helppo pitää, jos sijoittajana tartut sen tuomiin mahdollisuuksiin. Ja, jos uudet kauppariidat eivät kiehauta hyvää tavoittelevia keitoksia yli reunojen.

Lähteet: (1.) (2.) (3.) (4.)


 

Jussi Ahokas, poliittisen talouden tutkija, ekonomisti, BIOS-tutkimusyksikkö, Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeen tuottaja.

Kun olin viimeksi mukana Markkinasotureissa viime vuoden syyskuussa, tulkitsin talouden suhdanteita ja niiden heijastustumista rahoitusmarkkinoille siten, että pian edessä voisi olla rahapolitiikan keventyminen Yhdysvalloissa ja muualla. Tämän näkymän perusteella sitten ajattelin, että vuoden 2022 loppu ja alkuvuosi 2023 voisivat tarkoittaa myös osakemarkkinoiden kannalta vahvaa menoa. Ehdollisuutta edelliselle arvaukselle rakensin Yhdysvaltojen inflaatio- ja työmarkkinadatan kautta: jos inflaatio ei tahdo antaa periksi ja työmarkkinat puolestaan pysyvät hyvässä jamassa, rahapolitiikan kiristämisen ei tarvitse loppua heti ja siten myös velkakirjojen ja osakkeiden hinnat nousevat jonkinlainen käsijarru päällä.

Ja niinhän siinä kävi, että vaikka inflaatiohuippu näyttää jääneen taakse jo kesällä 2022, edelleen inflaatiopainetta on riittänyt siinä määrin, että keskuspankit ovat pysyneet ohjauskoron nostojen tiellä. Tätä on tukenut työllisyyden näihin päiviin asti jatkunut vahvistuminen Yhdysvalloissa. Vaikka vuoden 2023 alussa talouden näkymät ovat edelleen heikentyneet, pitkien markkinakorkojen huippu näyttää jääneen taakse ja keskuspankkien ohjauskoron nostojen odotetaan pian loppuvan, nopeaa käännöstä korkoympäristössä ei vieläkään näytä olevan käsillä.

Lisää jännitystä markkinoille tuottaa maaliskuussa kärjistynyt pankkikriisi, jonka vaikutuksia luotonantoon Yhdysvalloissa ja Euroopassa yhä arvuutellaan. Teollisuustuotannon ja rakentamisen ongelmat alkavat niin ikään olla käsinkosketeltavia. Siitä huolimatta edelleen näyttää mahdolliselta, että läntiset taloudet välttävät syvän taantuman, jolloin nopeaa korkojen pudotusta tuskin nähdään. Se pitäisi kurssinousun jatkossakin kurissa. Toisaalta jos syvä taantuma tulee, sekin voi painaa osakkeita keskuspankin reaktiosta riippumatta. Näkymät rahoitusmarkkinoilla ovat sumuiset ja nihkeät. Siihen kai on jokaisen sijoittajan tällä hetkellä tyydyttävä.

Yhteistyökumppaniksi:

Näkyvyys Sijoitustiedossa, ota yhteyttä!

Haastattelut

Karo grillasi Aki Pyysingiä: Satasen seteleitä viidelläkympillä?

Sijoitustieto
20.6.2024
east Lue lisää

Exel jakoi oikein

Aki Pyysing
16.6.2024
east Lue lisää

Autopaikkojen vuokrista

Miika Vuorensola
16.6.2024
east Lue lisää