Olet täällä

Kolumnit

Kolme markkinasoturia: Olemmeko kissamarkkinalla?

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Helmikuussa näkemyksiään jakavat yksityissijoittaja ja Wärtsilän IR Hanna-Maria Heikkinen, HCP:n salkunhoitaja ja 3x sijoitusguru Pasi Havia ja sijoituskirjailija Henri Elo.

Lue myös edellinen katsaus


 

Hanna-Maria Heikkinen seuraa ja pohtii osakemarkkinaa yksityissijoittajan näkökulmasta. Hän on Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja ja hallitusammattilainen.

Olemmeko kissamarkkinalla?

Alkuvuosi pörssissä on ollut kuin jatkuvaa vierailua eläintarhassa. Päivästä riippuen puhutaan apinoista, karhuista ja häristä pohtien minkä niistä vuoro on mennä pienille talviunille. Tuloskauden lisäksi värinää ovat aiheuttaneet pelko keskuspankkitalouden aikakauden loppumisesta ja geopoliittiset jännitteet.

Helmikuu poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa sijoittajan kannalta. Normaalin tulossesongin lisäksi osa yhtiöistä antaa koko alkaneen vuoden tulosohjeistuksen ja osinkoehdotuksensa. Osinkoja odotellessa tulee mietittyä, mihin osingot kannattaisi sijoittaa. Usein osinkoraha valuu markkinoille ja tukee vielä kursseja ennen ensimmäisen kvartaalin tuloksia.

Pitävätkö analyytikoiden ennusteet?

Arvostukset ovat varsin kohtuullisia, jos ennusteet pitävät. Kuten Inderesin Verneri Pulkkinen ansiokkaasti tiivisti, markkina ei näytä kalliilta: S&P500 treidaa eteenpäin katsovalla P/E:llä 19, Helsingissä vastaava arvostuskerroin Inderesin ennusteilla on 14. Arvosijoittajan mittarina tunnettu P/B on Helsingissä noin 2, kun historiassa tämä mittari on vaihdellut tasolla 1,8–2,3. Siitä pitävätkö ennusteet, tulee reality check aikaisintaan huhtikuussa. Kupla on jo monen yhtiön osalta puhjennut, ja esimerkiksi Nasdaqista löytyy paljon yhtiöitä, joiden kurssit ovat tulleet yli 80 prosenttia alas.

Mistä tiedetään pitävätkö analyytikoiden ennusteet ja milloin siitä saadaan lisätietoa? Ensimmäinen neljännes on usealla yhtiöllä sesonkiluonteisesti heikko, ja useimmiten tulosohjeistukset ovat koko vuodelle. Koska koko vuoden ohjeistuksiin vuoden ensimmäiset kuukaudet vaikuttavat vain vähän, tulosvaroituksia tulee ennen ensimmäisen kvartaalin tuloksia vain todellisessa kriisitilanteessa. 

Koronnostomörkö ja kannattaako siihen käyttää aikaa?

Vaikkei korkotaso olekaan sellainen, että lisäisi omaa kiinnostusta korkosijoittamiseen, korkojen nousu Yhdysvalloissa vaikuttaa kuitenkin diskonttokorkoon ja sitä kautta arvostuksiin. Koronnostoja analysoi tällä hetkellä erittäin laaja ja ammattitaitoinen analyytikkokunta, enkä usko, että koronnostoja tai niihin liittyvää keskuspankin viestintää pohtimalla voisin tehdä itselleni lisätuottoa. Henkilökohtaisen talouden kannalta mielestäni fiksumpaa on maksaa pankkilainoja takaisin kuin sijoittaa korkoinstrumentteihin.

Olen oppinut omasta sijoitushistoriastani sen, että kun alkaa kovasti tuntua siltä, että pitäisi tehdä jotakin, silloin varsinkaan ei kannata tehdä yhtään mitään. “Fear of missing out” on huono ajuri, ja kannattaa pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa. Verotehokkain ja mielihyvää tuottava tapa sijoittaa voisi olla siirtyä kissamarkkinaan: nukkua rauhassa jossakin lämpimässä paikassa, antaa vaarallisimpien eläinten törmäillä toisiinsa ja kaikkiin mahdollisiin mörköihin ja odotella itse rauhassa sopivaa hetkeä ottaa kunnon loikka.


 

Pasi Havia, HCP Quant ja HCP Focus erikoissijoitusrahastojen salkunhoitaja

Olen mielenkiinnolla seurannut markkinoiden rotaatiota kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin, joka lähti kunnolla liikkeelle viime vuonna. Tänä vuonna ilmiö on kiihdyttänyt uusiin sfääreihin. Haaste monelle sijoittajalle on nyt löytää mielenkiintoa kauan hyljeksityistä toimialoista. Kun on tottunut ratsastamaan vuosikausia erinomaisten tarinoiden omaavien yhtiöiden kanssa, on vaikeaa loksauttaa aivot uuteen asentoon.

Optimistisimpiin arvostuksiin pumpatut teknoyhtiöt rytisivät tammikuussa pahiten. Markkinat ovat herkkänä nyt teknologiayhtiöiden kanssa. Näkyvyys on kadonnut. Tätä kuvaa hyvin se, että tulosjulkistuksen yhteydessä yhtiön kurssi voi helposti liikahtaa parikymmentä prosenttia ylös tai alaspäin. Alphabetin hyvä tulos käänsi markkinat hetkellisesti, mutta heti perään tuli jo kurssioksennukset tulosjulkistusten yhteydessä mm. PayPalilta, Metalta ja Spotifylta. Meta Platformsia seuraavista 69 analyytikosta 53 oli antanut yhtiölle osta/lisää suosituksen.

Tämä miten herkästi ja millaisella voimalla tuloksiin reagoidaan kiinnostaa juuri nyt. Kun liikkeet ovat tätä luokkaa, niin väkisin myös ylilyöntejä tapahtuu. Markkinoita tarkasti seuraavalle sijoittajalle onkin nyt avautunut uusia mahdollisuuksia.


 

Henri Elo Sijoituskirjailija (Osakesijoittajan maailmanvalloitus, Tuoton arvoitus ratkeaa), analyytikko, SalkunRakentajan kirjoittaja

Koodilla ”Sijoitustieto22” saat 14–25 % alennuksen Henrin kirjoista helmikuun ajan. Yllä linkit verkkokauppaan.

Katso liiketoimintaa, unohda trendit

Viime viikot ovat osoittaneet, kuinka tuhoisaa kategoriasijoittaminen voi olla. Myös trendin perässä juokseminen on todella vaarallista, mukaan lukien sijoitustrendien ja markkina-alueiden.

Huomasin vuoden lopulla Bloomberg-lähtöisen uutisen, jonka mukaan Suomen suurimpiin kuuluva sijoittaja Ilmarinen oli ilmeisesti myynyt ison osuuden kehittyvien markkinoiden ESG ETF-rahastosta. En tiedä näiden varojen uudelleensijoitusta.

Kuitenkin sen jälkeen pitkään hyvin kehittynyt USA:n markkina hävisi todella paljon kehittyvien markkinoiden indeksille kasvuosakkeiden rytistessä alas.

Tämä on osoitus siitä, että sijoittajan ei missään tapauksessa pidä juosta tietyn maan hyvien toteutuneiden tuottojen perässä. Aina pitää katsoa arvostustaso ja liiketoiminnan näkymät, jos mahdollista – onpa kyse sitten osakkeesta tai rahastosta.

Pitkällä aikavälillä vain ja ainoastaan vastaisen liiketoiminnan kehitys suhteessa lähtöhetken arvostustasoon vaikuttaa sijoitustuottoon.

Kaikki muu on arvaamista. Sektoreista katsoisin laajasti esimerkiksi energiaa, finanssia ja teollisuutta. Nyt ovat heräämässä myös sellaiset palvelut vetreinä ja kulutehokkaina, jotka ovat olleet koronan myötä tainnuksissa ja säästöliekillä.

Arvo- ja kasvuyhtiöiden kahtiajakoa en kannata. Kasvuhakuinen yhtiö, jonka P/E on alle 20 tai osinko yli 3 prosenttia, voi olla kiintoisa sijoituskohde riippumatta siitä, miksi se luokitellaan. Tällä hetkellä ilma on puhdistunut ja tuotto-odotukset järkevöityneet joulukuun tilanteesta.

Keskustele ja toivo tulevia vieraita tässä ketjussa

Avaa ilmainen tili ja myy ja osta kryptovaluuttoja alhaisilla välityspalkkioilla.
Liity Sijoitustiedon jäseneksi