Olet täällä

Kolumnit

Kolme markkinasoturia: "Meidän pk-seutumme välittäjillä onkin ollut välillä tekemistä saada vuokranantaja ymmärtämään, että vuokraa ei tässä markkinassa voi nostaa, pikemminkin laskea."

Uudessa julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Tammikuussa näkemyksiään jakavat Nordnetin maajohtaja Suvi Tuppurainen, Asuntopehtoorin perustaja ja yrittäjä Miika Vuorensola ja riippumaton omaisuudenhoitaja Viggo Löfgrén.

Lue myös edellinen katsaus


 

Suvi Tuppurainen, Nordnet Suomen maajohtaja

Seuraan kuluttajatuotesektoria ja vähittäiskauppaa mielenkiinnolla. Sisustaminen, remontointi ja muut kotoiluun liittyvät harrastukset ovat olleet vahvassa trendissä korona-aikana. Näyttää siltä, että trendi jatkuu, vaikka rajoituksista vihdoin päästäisiinkin eroon.

Koronan vallitessa aikaa on vietetty kotona ja kesämökeillä aiempaa enemmän, joten samalla kulutustottumukset ovat luonnollisesti muuttuneet. Osa työntekijöistä on tehnyt etätöitä jo pidemmän aikaa, ja ehkä kotitoimistoja sisustetaan jatkossakin.

Kulutustottumukset tuskin palaavat täysin takaisin koronaa edeltävään aikaan. Ulkomaanmatkailussa ja palveluiden käytössä nähdään varmasti kasvua patoutuneen kysynnän vuoksi. Yhä useampi viettää kuitenkin tulevaisuudessakin viikonloppuja ja lomia mökeillään.

Kodin parantaminen, sisustaminen tai remontointi ovat todennäköisesti suosittuja jatkossakin. Useampi yritys tarjoaa mahdollisuuden etätyöhön, joten aikaa vietetään kotona huomattavan paljon. Verkko-ostojen suosio on kasvanut, ja samalla yritykset ovat panostaneet verkkokauppojen kehittämiseen.

Katsoin Nordnetin suomalaisasiakkaiden kiinnostusta kuluttajasektorin ja kaupan alan osakkeisiin vuonna 2021. Omistajamääriä lukumäärällisesti eniten kasvattivat listautujat Puuilo ja Orthex ja vanhoista yhtiöistä Harvia, Tokmanni ja Kamux. Myös Stockmann, Rapala, Kesko, Musti Group, Marimekko ja Fiskars ylsivät kaikki 25 % - 40 %:n omistajamäärien kasvuun.

Itse olen tehnyt viimeisimmän osakesijoituksen vuoden lopussa ostamalla lisää Fiskarsia.


 

Miika Vuorensola, Isännöinti, vuokravälitys, kiinteistönvälitys, asuntosijoittaminen ja yrittäjyys. LKV, LVV, DI

Vuosi on vaihtunut ja asuntosijoittaja kääntää Exceliinsä uuden välilehden.

Tänä vuonna seuraan kahta asiaa mielenkiinnolla:

  1. Koronan vaikutusta erityisesti pääkaupunkiseudun vuokra-asuntomarkkinoihin.
  2. Poliittista päätöstä pääomavastikkeen vähennysoikeudesta sekä lainaehtojen kiristämistä.

Korona on saanut opiskelijat muuttamaan vanhempiensa luo ja irtisanomaan vuokra-asuntonsa Helsingissä (kysyntää vähemmän). Lisäksi vähentynyt matkustaminen on rokottanut Airbnb-asuntojen tarvetta, minkä vuoksi ko. asunnot ovat siirtyneet pitkäaikaisvuokraukseen (tarjontaa lisää). Kun kysyntää on vähemmän ja tarjontaa enemmän, laskee vuokrataso. Meidän pk-seutumme välittäjillä onkin ollut välillä tekemistä saada vuokranantaja ymmärtämään, että vuokraa ei tässä markkinassa voi nostaa, pikemminkin laskea.

Viime vuonna odotettiin päätöstä pääomavastikkeen verokäsittelystä mutta päätöstä ei tullut ja se siirrettiin tulevaisuuteen. Katsotaan, tuleeko päätös tänä vuonna, vai jätetäänkö asia taas odottamaan. Epävarmuus on pahinta asuntosijoittajalle ja tämän vuoksi kiinnostus asuntosijoittamiseen onkin vähentynyt, mistä hyötyvät nykyiset asuntosijoittajat ja kärsivät vuokralaiset.


 

Viggo Löfgrén, riippumaton omaisuudenhoitaja ja sijoitussuunnittelija

Päädyin joulun alla kommentoimaan Inderesin Q&A:ssa kysymyksiä tasa- ja markkina-arvopainotetuista indekseistä ja jäin tämän jälkeen miettimään aihetta hieman syvällisemmin. Itse, näin indeksimiehenä, olen aina pitänyt markkina-arvopainotettuja indeksejä luonnollisena – ja lähtökohtaisesti oikeana – perustana etenkin eri indeksipohjaisille sijoitusvälineille. Pääsyy tämän taustalla on, että sijoittaessaan kolikot markkina-arvojen mukaan saa kutakin kohdepörssin yhtiötä sen markkina-arvon ansaitsemalla painolla, ja tällainen markkinaportfolio saa tukea myös rahoitusteorian puolelta.

Mutta tuskinpa kovin moni sijoittaja painottaa oman salkkunsa osakkeita niiden markkina-arvojen suhteessa. Että otanpa hieman lisää tuota yhtiötä A, kun sen markkina-arvo on suurempi kuin yhtiö B:n. Veikkaan monen sijoittajan painottavan yksittäisiä yhtiöitä erilaisilla koetun tuottopotentiaalin, innostuksen tason ja puhtaan mutun yhdistelmillä. Kukin tyylillään.

Muun tiedon tai preferenssien puuttuessa, loogiseksi ja helpoksi valinnaksi tulee yhtiöiden tasapainottaminen. Mallin ainoa tarvittava parametri on yhtiöiden lukumäärä N ja kunkin yhtiön painon salkussa saa helpolla jakolaskulla 1/N. Yksinkertaisuus on kaunista. Lisäksi tiedämme tämän antaneen historiassa sijoittajille varsin hyvän tuoton. Tällainen malli toimiikin todennäköisesti lähtökohtana aika monen uuden osakesäästötilin osakepainotuksissa.

Osakemarkkinoiden toimijat tekevät joka päivä omia valintojaan ja painotuksiaan, jonka myötä yhtiöiden markkina-arvot muuttuvat. Joku ostaa, ja joku myy. Jotkut käyvät kauppaa jopa päivittäin. Indeksimies omistaa kaikkia yhtiöitä niiden markkinapainoin.

Keskustele ja toivo tulevia vieraita tässä ketjussa

Tutustu Suomen suosituimpiin viputuotteisiin ilman välityspalkkiota
Liity Sijoitustiedon jäseneksi