CFD-sopimus (Contract For Difference), suomeksi Hinnanerosopimus, on sijoitustuote, jolla voidaan käydä kauppaa rahoitusinstrumentilla omistamatta itse instrumenttia suoraan. Se on ostajan ja myyjän välinen sopimus, joka velvoittaa myyjän maksamaan ostajalle tuotteen nykyhinnan ja sopimuksen tekohetken välisen erotuksen (jos erotus on negatiivinen, maksaa ostaja puolestaan myyjälle). CFD on siis kohde-etuuden hintaan perustuva johdannainen, joka tarjoaa vipuvaikutusta kohde-etuuteen. CFD:llä voidaan spekuloida niin nousevia kuin laskeviakin kursseja ja niillä käydään kauppaa monessa maassa ympäri maailmaa. On kuitenkin huomattava, että niillä ei voi käydä kauppaa esimerkiksi USA:ssa, jossa rajoitukset OTC-tuotteille (Over The Counter) estävät kaupankäynnin, sillä CFD-tuotteita ei ole tarjolla pörssissä. Suomessa verottajan ennakkopäätös CFD-tuotteiden tappioiden vähennyskelpoisuudesta on merkittävä haittatekijä, tästä lisää artikkelin lopussa. CFD-kauppaa voi kuitenkin halutessaan Suomessa toteuttaa.
Millä, missä ja miten käydä CFD-kauppaa?
CFD:n kautta voit käydä kauppaa kohde-etuutena olevilla osakkeilla, indekseillä, raaka-aineilla, valuutoilla ja velkapapereilla. CFD on kahdenvälinen sopimus, joten niitä ei ole listattuna pörsseissä vaan kauppaa käydään suoraan toisena sopimusosapuolena toimivan välittäjän kanssa. CFD-tuotteita löytyy erittäin laajaan kohde-etuusvalikoiman ja kaupantekoon pääsee mukaan pienellä pääomalla sopimuksen tarjoaman vipuvaikutuksen ansiosta. Vakuudeksi välittäjälle kauppaa varten siirrät 1-10% (riippuen sopimuksen vakuusvaatimuksesta), mikä mahdollistaa sopimuksen vipuvaikutuksen.
CFD-sopimuksessa et siis osta varsinaista kohde-etuutena olevaa tuotetta vaan teet sopimuksen kohde-etuuden hinnanerosta osto- ja myyntihetken välillä. Kauppa toteutetaan aina käteisenä eikä koskaan itse kohde-etuutta toimittamalla. Kaupantekoon tarvitset vakuustilin CFD-välittäjän palvelussa, jota kautta voit joko ostaa CFD:tä spekuloiden kohde-etuuden hinnannousua tai myydä CFD:tä lyhyeksi, odottaen kohde-etuuden hinnan putoavan.
Esimerkki CFD-kaupasta
Sijoittaja haluaa spekuloida Nokian osakkeella, jonka hinta on tällä hetkellä 5,67 EUR. Jos hän haluaa ostaa 1000 osaketta, tulee kauppahinnaksi 5 670 EUR, välityspalkkiot huomioimatta.
Jos sijoittaja sen sijaan haluaa ostaa 1000 Nokia CFD-tuotetta, joiden vakuusvaatimus on 5%, tulee sijoittajan siirtää välittäjän vakuustilille 5% kauppahinnasta, eli noin 283 EUR. Tähän hintaan sijoittaja saa tehtyä sopimuksen, joilla pääsee osallistumaan 1000 Nokian osakkeen hinnanvaihteluihin.
Jos Nokian osakkeen hinta nousee 5,90 euroon, tekee sijoittaja voittoa (5,90-5,67) x 1000 = 230 EUR, eli 81% tuottoa vaaditulle vakuuspääomalle Nokian osakkeen noustessa 4%. CFD-sopimuksen vipuvaikutus on siis 20-kertainen.
Nokia osakkeen laskiessa 5,45 euroon sijoittajan tappioksi koituu (5,67-5,45) x 1000 = -220 EUR, eli 77% tappio vaaditulle vakuudelle 20-kertaisella vivulla. Sijoittajan tilille jää siis 63 EUR.
Esimerkissä ei ole huomioitu mahdollisia välityspalkkioita tai rahoituskustannuksia. On myös huomattavaa, että CFD-kaupassa Nokian osakkeen spread on suurempi kuin suorassa osakekaupassa. Välittäjä tekee tuottonsa spreadista.
CFD-kaupankäynnin kustannukset
Spread – osto- ja myyntihinnan välinen erotus tulee osakekaupan tapaan sijoittajan maksettavaksi. Kannattaakin tarkasti huomioida miten suureksi tämä kustannus nousee esimerkiksi epälikvideimmissä kohde-etuuksissa. Mitä pienempi spread, sitä pienempi kulu.
Rahoituskustannus – Pidettäessä CFD-sopimusta yön yli välittäjä joko perii tai maksaa asiakkaan tilille korkoa riippuen siitä, onko sijoittaja ostanut tuotetta vai myynyt sitä lyhyeksi.
Välittäjän kustannukset – Välittäjän kustannukset kannattaa selvittää seikkaperäisesti. Osakkeisiin perustuvista CFD-tuotteista peritään yleensä palkkio, mutta muista kohde-etuuksista ei. Myös välittäjän tarjoamasta hintafeedistä peritään usein palkkio. Kannattaa siis tutustua eri välittäjien hintoihin perusteellisesti.
CFD-kaupankäynnin riskeistä
Ohessa on osa, muttei kaikkia, CFD-sopimukseen liittyvistä riskeistä:
Markkinariski – CFD-sopimus on johdannainen, joka vahvistaa kohde-etuuden liikkeitä vipuvaikutuksella. Jos markkina liikkuu voimakkaasti epätoivottuun suuntaan, voi sijoittaja menettää koko sijoittamansa pääoman.
Vastapuoliriski – CFD-sopimuksen toisena osapuolena on tuotteen liikkeellelaskenut välittäjä. Jos sijoittaja päättää tehdä CFD-sopimuksen, on hyväksyttävä riski vastapuolen mahdollisesta maksukyvyttömyydestä.
Likviditeettiriski – Liittyen markkinariskiin, epälikvideissä kohde-etuuksissa saattaa markkina kadota, jolloin myöskään CFD-välittäjä ei pysty tarjoamaan tuotteelleen hintaa.
Verotus Suomessa
CFD-sopimusten suosion nousua Suomessa on merkittävästi hidastanut verottajan antama ennakkopäätös, jossa todetaan että sopimuksesta saatavaa voittoa verotetaan pääomatulona, mutta tappioita ei voi vähentää verotuksessa:
Hakemuksessa tarkoitettu CFD-sopimus ei ollut tuloverolain 50 §:n 3 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu vakioitu optio tai termiini tai niihin rinnastettava johdannaissopimus. CFD-sopimuksesta aiheutunutta menoa ei siten pidetty mainitussa lainkohdassa tarkoitettuna luovutustappioon rinnastettavana tappiona. Menoa ei pidetty muunakaan tuloverolain 50 §:ssä tarkoitettuna luovutustappiona.
Lähde: Vero.fi - Vuosi-ilmoitus CFD-sopimuksesta eli hinnanerosopimuksesta
Tehtäessä kauppaa yrityksen kautta verotus saattaa kuitenkin olla edellämainitusta poikkeavaa, kannattaa siis konsultoida lakimiestä asian tiimoilta mikäli CFD-kaupankäynti yrityksen kautta kiinnostaa.
