Olet täällä

Kasvuyritykset hoitavat kasvun

Jaa Twiittaa

Pari vuotta sitten kasvuyritystapahtuma Slushin jatkobileissä vanha yhtiökumppanini Oppo Nyrövaara summasi menestyksekkään konferenssipäivän määritelmällä; ”Slushin taikaa”. Kyseinen sanonta jäi elämään ja tämän vuoden Slushissa kaikki onnistunut oli ”Slushin taikaa”.

Olen lukenut nyt Björn Wahlroosin kirjaa ”Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta”. Olen lukenut siitä nyt suurinpiirtein kolmanneksen, mutta alku on ollut jo viihdyttävää ja samalla ajattelemaan laittavaa tekstiä. Wahlroos kirjoittaa sujuvalla tavalla tiivistelmän talouden maailmanhistoriasta viimeiseltä reilulta sadalta vuodelta, lähinnä Euroopan ja Yhdysvaltojen näkövinkkelistä. En ole mikään kokenut taloushistorian lukija, mutta se on kirjoitettu tavalla, jonka yksinkertaisempikin ymmärtää. Esimerkiksi; Näin USA:n toisen maailmansodan jälkeinen lama hoidettiin, tämä meni pieleen, tätä opittiin ja näin se sitten lopulta korjattiin. Kerrotaan siis, mitä tehtiin ensin elvytykseksi ja millä talous sitten oikeasti lopulta korjattiin. En ole tarkastanut Nallen faktoja, mutta lähden siitä, että ne pitävät paikkansa. Kun lähdetään 1900-luvun alusta liikkeelle, niin lähes joka kerta työttömyyttä ja talouden laskua on aloitettu korjaamaan julkisten menojen nostolla, eli käytännössä julkisen infrastruktuurin kehittämisellä. Ajatus tulee niin sanotusta Keynesiläisestä taloustieteen haarasta, jonka kehitti 1930-luvulla John Maynard Keynes. Ajatusmalli lähtee siitä, että valtion tehtävä on luoda töitä, näin ehkäistä työttömyyttä, sekä saada aikaan talouskasvua.

Malli on jo pitkään kyseenalaistettu, sekä todettu sen negatiiviset vaikutukset kokonaiselintasoon, pitkällä aikavälillä. Edelleen kuitenkin esimerkiksi Suomi soveltaa mallia talouspolitiikassaan. Yleisesti talouden suunta on aina lopulta korjattu yleisen verotuksen selkeällä keventämisellä. On siis todettu, että valtion tehtävä ei ole luoda työpaikkoja, vaan valtion tehtävä on fasilitoida toimintaympäristö suotuisaksi yritystoiminnalle, sekä antaa markkinatalouden korjata talouden lasku. Tämä luo oikeaa kasvua, sekä oikeasti luo työpaikkoja tavalla, joka on kestävä kaikkien kannalta, niin hyvin toimeen tulevien, kuin myös huonommista asetelmista ponnistavien osalta.

Slushin taika aukeaa kaikille, jotka kävelevät Messukeskuksen rappuset alas.

Slushin taika tempaa mukaansa, kun täysin random ihminen kysyy sinulta lounaspöydässä, että mitä teet. Taika vie sinut mennessään, kun tämä täysin random ihminen alkaa kertomaan kokemuksiaan alastasi ja mahdollisia kehitysehdotuksia, miten alaa voitaisiin kehittää ja viedä eteenpäin. Jokainen, joka on edes hieman avoin kehittymiselle tajuaa, että olemme oikeiden asioiden äärellä, jossa on ihan sama mitä teet ja mitä olet, nyt ollaan ajattelussa siinä kuuluisalla sinisellä merellä. Meille usein tapahtuu niin, että kun laaja ryhmä ihmisiä on oikein innostunut jostain aiheesta, se kääntyy negatiivikseksi suhtautumiseksi. Tämä usein johtuu siitä, että aihe ei yksinkertaisesti kosketa meitä, tai sitten haluaisimme itse olla siinä mukana, mutta emme pysty tai uskalla. Voihan olla, että tapahtuu se inhoittava muutos ja innostuminen samalla tavalla, kuin näillä ärsyttävillä yli-innostuneilla ihmisillä. Nämä asenteet ovat Slushille arkipäivää. Jengi nälvii pitchaamisesta ja pöhinästä, vaikka heille tekisi erittäin hyvää olla tässä kaikessa mukana. Karrikoidusti voi sanoa, että Slush pitäisi olla kaikille lakisääteinen, alaan katsomatta. Kaikkien pitäisi kokea vähintään kerran vuodessa se pöhinä ja se Slushin taika.

Kävellessä Messukeskuksen portaita alas iskee joku muukin, kuin Slushin taika. Iskee ymmärrys siitä, että valtioiden tehtävä on tosiaankin vain fasilitoida toimintaympäristö sellaiseksi, että nämä kasvuyritykset hoitavat työttömyyden, sekä tarvittavan talouden kasvun. Huom! puhun kasvuyrityksistä, enkä startupeista. On huomattu, että startup termi saa toisilla karvat nousemaan pystyyn. Toisten mielestä yritys, joka tekee liikevaihtoa 400k€ on vielä startup. Minä kutsun sitä kasvuyritykseksi. Yritys, jolla on tuote markkinoilla, joka tekee 400k liikevaihtoa, eikä laita kaikkea liikevaihtoaan tuotekehitykseen, työllistää mahdollisesti esimerkiksi 5-6 ihmistä. Kun puhutaan ns. nykymaailman skaalautuvasta liiketoiminnasta, voi liiketoiminta helposti tuplaantua tai triplaantua. Nopeasti olemmekin jo työntekijämäärissä, jolla usean yrityksen kohdalla toistuen on jo kansantaloudellistakin merkitystä.

Olen kotoisin Eurasta, joka on erittäin perinteinen Suomalainen paperitehdaskunta.

Ahlströmin paperitehdas oli ennen kunnan merkittävin työnantaja. Nykyisin paperitehdas, joka ennen työllisti ennen lähes kaksituhatta ihmisiä työllistääkin enää noin kolmesataa. Tehtaan omistajat ovat vaihtuneet, teknologia on kehittynyt ja paperiliiton Jouko Ahonen ei laita enää Hakaniemestä käsin koko Suomea kiinni. Maailma muuttuu ja nykymaailman merkittävimmiksi työllistäjiksi ovat nousseet pk-yritykset.

Juttelin aiheesta viime kesän Arctic15 tapahtumassa Timothy Draperin kanssa. Tim on yksi maailman kuuluisimpia pääomasijoittajia, jonka mm. Forbes listasi vuosittaisella Midas listallaan seitsemänneksi, sekä antoi tittelin ”The Most Connected VC”. Keskustelimme eteenpäin menemisen tärkeydestä, Suomen on mentävä eteenpäin menetysten jälkeen. Näin on tehtävä paperiteollisuuden, tai vaikka Nokian hiipumisesta johtuvien työttömien. Hänen ainut viestinsä on, että kaikessa mitä tehdään on mentävä eteenpäin. Hän kertoi, että hänellä on sellainen olo, että monet Suomalaiset kasvuyritykset, jotka tulevat hänelle esittäytymään, kertovat, että mitä he ovat tehneet. Hänen ohjeensa oli, että ei häntä kiinnosta mitä te olette tehneet vaan, että mitä tulette tekemään, mitä ongelmia ratkaisette ja miten tulette sen myymään ja markkinoimaan. Menneisyys vain tukee tulevaisuutta. Haastattelu nähtävissä tästä linkistä.

Se kasvuyritystapahtumien tuoma taika ja energia ei ole sitä, että haetaan sitä kuuluisaa exitiä ja äkkirikastumista. Myöskään startup- / kasvuyrittäjyys ei ole pelkästään hockey stick modelin ja exitien rakentamista. Se taika ja energia on sitä, että olet sitten tekki- tai kahvilayrittäjä, kaikki asiat voi tehdä paremmin, erilaila ja isommin. Venemessut kokoavat veneilystä innostuneet ihmiset messukeskukseen tarkoituksena myydä veneitä. Kasvuyritystapahtumissa tungetaan halli täyteen jengiä, joiden päät turpoavat ideoita ja ajatuksia, miten kaiken voisi tehdä uudella tavalla, kivemmin, kannattavammin, tehokkaammin ja isommin. Kumpikin tapahtuma saa tapahtumaan hienoja asioita, toinen vain toimialasta riippumatta.

Kasvuyritysten rahoituksen kannalta olemme huimassa nousukiidossa.

Suomen Pääomasijoitusyhdistys FVCA:n mukaan Suomalaisiin kasvuyrityksiin tehtävät pääomasijoitukset ovat olleet vuodesta 2013 Euroopan huipputasolla. Tällä hetkellä noin kaksisataa yritystä vuodessa saa pääomasijoituksen, joko Suomen sisältä, tai ulkopuolelta. Euroissa tämä tarkoittaa noin 130 miljoonaa euroa.

 

Aiheesta kirjoitetaan hyvin myös Arcticstartupin artikkelissa. Miksi tämä sitten on merkityksellistä? Lähestulkoon jokainen kasvua tavoitteleva yritys kaipaa jossakin vaiheessa rahoitusta. Rahoituksen tarkoituksena on vauhdittaa asioiden tapahtumista. Jotta yritykset kasvavat, he tarvitsevat rahoitusta. Rahoitusten määrä toimii kasvun ja menestyksen mittarina, koska se validoi liiketoiminnan toimivuuden ja potentiaalin myös muiden silmissä, kuin vain itse yrittäjän. Uskon, että vuonna 2017 yrityksiin sijoitettavien tai lainattavat pääomien määrät tulevat vain kasvamaan.

Olen itse yksi Rundit Oy:n foundereista ja ainakin me uskomme, että vuosi 2017 tulee olemaan Suomalaisten kasvuyritysten vuosi. Ainakin me, kasvuyrityksiä rahoittavana toimijana, tulemme lainaamaan enemmän rahaa kasvuyrityksille, kuin koskaan aiemmin. Kasvuyritysten myötä talous ja sitä kautta Suomi saadaan nousuun. Tässä projektissa yritykset eivät tarvitse elvytystä valtiolta, vaan toimintaympäristön, jossa kasvuyritysten verotus, työtekijöiden palkkaus sekä myös henkilöverotus saadaan kasvua tukevaksi. Tämä on fasilitointia ja markkinatalous hoitaa loput.

Pekka Viilto / Rundit Oy

Keskustele tekstistä täällä.

Samanlaista sisältöä

Kumppaniblogit

Onko keskuspankkien inflaatiotavoite vaarallisella tavalla vanhentunut?

Timo Metsola | Vuokraturva - 17.10.2017
Kumppaniblogit

Onko Bitcoinin hinnassa vielä kasvupotentiaalia?

Jiri Keronen | Coinmotion - 3.10.2017
Kumppaniblogit

Asuntosäästö.fi halpuuttaa asuntosijoittamisen - tarjoaa jopa 7,5 % tuottoa ilman hallinnointipalkkioita

Kaupallinen yhteistyö | Asuntosäästö - 21.9.2017

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kumppaniblogit

Onko keskuspankkien inflaatiotavoite vaarallisella tavalla vanhentunut?

Timo Metsola | Vuokraturva - 17.10.2017
Haastattelut

Sijoitustiedon haastattelussa tuore kolumnistimme: Daytrader

Sijoitustieto - 16.10.2017
Kolumnit

Kolumni: Suonenisku suomalaiselle journalismille

Aki Pyysing - 15.10.2017
Artikkelit

Somepoiminnat 41: #Orava #Talousennusteet #Tulosvaroitus #Bitcoin #Q3

Sijoitustieto - 13.10.2017
Artikkelit

Osavuosikatsauskalenteri Q3/2017

Sijoitustieto - 12.10.2017
Kolumnit

Sijoittajan työkalupakki

Juhani Huopainen - 10.10.2017
Artikkelit

Sijoitusidea: Hopea

Kaupallinen yhteistyö | Vontobel - 9.10.2017
Kolumnit

Kolumni: Ankkurisijoittajat ankkuroituvat Suomeenkin

Aki Pyysing - 8.10.2017

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: Gamblerrr3, 17.10. 10:05
Uusin viesti: Acumen, 17.10. 09:58
Uusin viesti: TEP1S, 16.10. 18:20
Uusin viesti: Acumen, 16.10. 11:48
Uusin viesti: Sijoitustieto, 15.10. 17:32
Uusin viesti: chickenlittle, 14.10. 22:18
Uusin viesti: Sijoitustieto, 13.10. 16:13
Uusin viesti: kaleeri, 13.10. 16:07

Seuraa Sijoitustietoa