Olet täällä

Artikkelit

Kaikki haluavat dollareita. Toistaiseksi. (Taalan Pirtelöteoria)

Keskuspankkien historiaa ja toimia viime viikkoina tutkiessani törmäsin Dollar Milkshake-teoriaan. Teorian mukaan raha maailmanlaajuisesti imeytyy jenkkidollariin sen houkuttelevuuden ansiosta. Mikäli teoria käy toteen, on edessä historian suurin “short squeeze”, dollarin arvon ennennäkemätön nousu ja sitä seuraava romahdus.

Bloomberg raportoi Hong Kongin asukkaiden vaihtavan Hong Kongin dollareitaan USA:n taaloiksi Kiinan kiristäessä otettaan erityisalueesta. HKD-spot-hinta on siitä huolimatta pysynyt toistaiseksi vahvana, mutta johdannaismarkkinat hinnoittelevat sisään HKD:n laskua:

Rahaa vaihdetaan jenkkidollareiksi, sillä se on valuutoista sijoitusten kannalta tässä maailmantilanteessa houkuttelevin.

Taalan Pirtelöteoria (The Dollar Milkshare-theory)

Varainhoitotalo Santiago Capitalin perustajan Brent Johnsonin kehittämä “Dollar Milkshake Theory” eli “taalan pirtelöteoria” kuvaa kehittäjänsä mukaan keskipitkällä aikavälillä toteutuvaa dollarin voimakasta nousua ja sitä seuraavaa romahdusta. Jos Johnsonin teoriaa kuvataan sadan metrin juoksulla, ollaan teorian kehittäjän mukaansa tällä hetkellä matkassa hieman yli puolenvälin, noin 40-45 metriä jäljellä maaliin.

Teorian mukaan dollari tulee kokemaan historian suurimman “short squeezen”, eli hinnannousun ja sitä seuraavan romahduksen. Dollari tullaan kysynnän ansiosta puskemaan paljon nykyistä korkeammalle huolimatta siitä, ettei moni pidä taalasta ja käyttäisi mieluummin muuta valuuttaa. Kiinnostavat vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.

Lisäksi muulla maailmalla on valtavasti dollareissa noteerattua lainaa, joka täytyy maksaa takaisin tai maksaa ainoastaan korkoa takaisin, tai laiminlyödä takaisinmaksu kokonaan. Vain siinä tapauksessa että lainat maksetaan takaisin, olisi tilanne dollarin kannalta heikko. Kun lainanottajat maksavat vain korkoa, luo tämä automaattisesti pohjan dollarin hinnalle. Jos lainanmaksut laiminlyödään kokonaan ja taalan kysyntä laskee, maksamatta jääneet lainat tuhoavat rahaa. Velkaan perustuvassa talousjärjestelmässä maksamattomat lainat mitätöivät rahaa, eli rahan tarjonta laskee.

Sekä korkoa maksattaessa että maksut laiminlyödessä dollarin arvo vahvistuu, jälkimmäisessä tarjontashokin ansiosta.

Johnson uskoo kyseisen ongelman olevan yksi pahimpia nykyisessä taloustilanteessa.

Dollari imee rahat kaikkialta

Teoria sai alkunsa Johnsonin tutkiessa finanssikriisin jälkeistä hypoteesiaan, jonka mukaan kullan hinnan pitäisi nousta ja dollarin laskea. Näin ei kuitenkaan käynyt ja mies perehtyi asiaan tarkemmin. Tutkimuksen päätelmänä Johnson muutti mielipidettään ja uskoo nyt dollarin nousevan voimakkaasti. Samalla hän päätteli, että kullan hinta tulee myös nousemaan taalan mukana.

Tässä vaiheessa teorian pirtelö-analogia tuli esille. Johnsonin tutkiessa maailmanlaajuista rahapolitiikkaa hän tuli tulokseen, että huolimatta siitä missäpäin maailmaa ja missä valuutassa raha on printattu, se tulee imeytymään jenkkidollareihin ennen pitkää. Eli toisin sanoen dollarilla on pilli, joka imee itseensä globaalia rahapirtelöä.

Finanssikriisin aikana ja sen jälkeen otsikoissa on ollut erityisesti FEDin ja EKP:n elvytystoimenpiteet, joilla rahaa on printattu likviditeetin turvaamiseksi. Tosiasiassa keskuspankit ympäri maailmaa ovat printanneet lisää rahaa, mukaanlukien Kiinan ja Japanin keskuspankit:

Vuodet 2009-2014 rahaa printattiin yhteistuumin. Koordinoitu rahapolitiikka oli voimassa globaaling rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi.

Vuonna 2015 FED alkoi kuitenkin nostaa ohjauskorkoaan. Nostojen jatkuessa moni uskoi osakemarkkinoiden sakkaavan pahasti, mutta näin ei kuitenkaan käynyt.

Korkojen nostaminen toimi pillinä rahapirtelössä. Taalakorkojen noustessa tuli dollarin omistamisesta houkuttelevampaa, sillä nyt rahalle sai tuottoa muun maailman painiessa nollakoroissa. Pääoman virtaus dollariin voimistui.

Tämä ei kuitenkaan ollut ainoa syy miksi rahaa muutettiin dollareiksi. Trumpin verosopimukset ja eri sääntelyiden höllentäminen tekivät omalta osaltaan dollarista houkuttelevamman. USA:n parempi talouskasvu verrattuna moneen muuhun maahan toi sekin lisää rahaa maahan. Lisäksi dollari on maailman reservivaluutta ja dollarin käyttö eri tilanteissa on lähes pakollista, mikä tukee sen hintaa. Ja jos kerran rahaa kannattaa säilyttää taaloissa, niin miksei sitä samalla laittaisi rahaa kiinni kiinteistöihin, osakkeisiin tai bondeihin USA:ssa. Kaikki nämä tekijät tukevat dollarin positiivista hintakehitystä.

Talouden ja osakemarkkinoiden romahtaessa koronaviruksen ansiosta FEDin ohjauskorko ajettiin käytännössä nollaan, mutta sekään ei välttämättä tee dollarista vähemmän kiinnostavaa. Vaikeassa tilanteessa taala on edelleen suhteellinen turvasatama, muttei absoluuttinen.

Muulla maailmalla on 13 biljoonaa dollareissa noteerattua lainaa. Lainan ottaminen taaloissa oli fiksu idea, jos odotti dollarin arvon laskevan. USA:lla on paljon velkaa, mutta muulla maailmalla on 13 biljoonaa dollaria lainaa valuutassa, jota ne eivät voi printata.

FEDin printterit käyvät kuumana, mutta samoin ne ovat huutaneet ympäri maailmaa eri keskuspankeissa. Jos FED olisi yksin printtaamassa rahaa, dollarin arvo romahtaisi. Nyt se voi edelleen vahvistua suhteessa muihin valuuttoihin kaikkien keskuspankkien toimiessa FEDin tapaan.

Brent Johnson ei usko sillä olevan merkitystä, missä raha printataan. Dollaripilli tulee joka tapauksessa imemään rahapirtelöä. Tai kenellä tahansa pilli sitten onkin. Tällä hetkellä se on jenkkilässä, vaikka korot eivät ole parin vuodentakaisilla tasoilla.

Hän uskoo dollarin vahvistuvan seuraavan muutaman vuoden aikana. Vaikka FED printtaa, voi pilli silti säilyä dollarilla.

Short squeeze ja romahdus

Johnson uumoilee jenkkiosakkeiden olevan paljon nykyistä korkeammalla parin vuoden päästä. Ei siksi, että kaikki olisi hyvin, vaan siksi että asiat ovat huonosti ja dollari jatkaa houkuttelevimpana vaihtoehtona.

Lisäksi USA pystyy teorian perusteella rahoittamaan budjettialijäämänsä muuta maailmaa helpommin.

Kaikkien edellämainittujen tekijöiden ansiosta muu maailma on paineessa dollareissa noteeratun velkataakkaansa takia. Likviditeetin valuessa taaloihin muiden valuuttojen likviditeetti heikkenee. Lisäksi maailmanlaajuinen kauppa tapahtuu pääasiassa dollareissa.

Tilanne ei tule muuttumaan ennenkuin todellinen vaihtoehto dollarille ilmaantuu.

Johnson ennakoi dollarin vahvistumisen luovan noidankehän, joka tulee päättymään rumasti kaikkien kannalta. Mukaanlukien dollarin. Tätä ennen dollari tulee teorian mukaan kokemaan “short squeezen”, eli voimakkaan hinnannousun.

Short squeezessä on vaikeaa uskoa, miten korkealle hinta voikaan nousta. Voimakkaan hinnannousun jälkeen seuraa raju hinnan romahtaminen.

Esimerkkinä Volkswagenin osake finanssikriisin aikaan, jossa tapahtui short squeeze loppuvuodesta 2008.

Johnson uskoo dollarin hinnan nousevan seuraavan parin vuoden aikana paljon korkeammalle kuin kukaan voisi uskoa, mikä puolestaan aiheuttaa kaaosta kaikkialla.

Tässä vaiheessa muu maailma reagoi (reaktio ja reaktion syyt jäävät nähtäväksi) ja sen seurauksena dollari tulee rajusti alas. Pääoma tulee tässä vaiheessa virtaamaan pois taalasta muun maailman iloksi.

Tällä hetkellä vaaka on kallistunut dollarin puolelle, mutta rajun short squeezen jälkeen tilanne tulee Johnsonin mukaan tasapainottumaan.

Dollarin vahvistuminen johtaa taantumaan USA:ssa?

Johnson uskoo seuraavien tekijöiden olevan mahdollisia seuraavan muutaman vuoden aikana samanaikaisesti:

  • Dollari nousee
  • USA:n osakemarkkinat nousevat
  • Korot nousevat (maltillisesti)
  • Inflatooriset vaikutukset dollarin vahvistumisesta huolimatta

Näin voi ainakin teoriassa tapahtua, kun rahaa virtaa dollariin sen suhteellisen arvon ansiosta verrattuna muihin valuuttoihin.

Johnsonin mukaan taala ei ole ainoa, johon rahaa virtaa. Muut turvasatamat, kuten kulta ja Bitcoin voivat kallistua samalla kun sijoittajat maailmanlaajuisesti hakevat kohteita pääomalleen. Vielä näin ei ole tapahtumassa, vaan toistaiseksi halutaan pääasiassa taalaa turvasatamaksi.

Johnson sanoo ettei kyse ole siitä mitä ihmiset haluavat, vaan sitä mitä he tarvitsevat.

Teorian kehittäjä uskoo, että kaikilla tulisi olla sekä kultaa että Bitcoinia salkussaan suojana taalan romahtamista vastaan, muttei usko että niiden aika ole vielä tullut. Jos Brent Johnson olisi sijoittaja muussa valuutassa kuin dollarissa, ostaisi hän tällä hetkellä taaloja pää märkänä. Ainakin seuraavat pari vuotta.

Mitä mieltä teoriasta? Pelkkää huuhaata vai onko ajatuksella pohjaa? Keskustelua tarjoaa Sijoitustiedon palsta.

GGF with Brent Johnson - The Future of the Dollar: The Dollar Milkshake Theory

Bitcoinista ja kryptovaluutoista turvaa koronakriisissä?
Liity Sijoitustiedon jäseneksi