Kesän viimeinen suuri mielenkiinnon kohde sijoittajille on tämän viikon Fedin Jackson Hole-kokous ja sen anti odotetun ohjauskoron leikkauksen suhteen.
Bank of American sijoituspomo Michael Hartnettin mukaan tämän hetkinen sentimentti on myydä dollareita, mikä on investointipankin FMS-kyselyn mukaan myös kaikkein ruuhkaisin treidi. Syypää siihen on tänä vuonna maailman keskuspankkien tekemät 88 ohjauskoron leikkausta, mikä on nopein korkojen leikkuusykli sitten vuoden 2020 osakemarkkinoiden romahduksen.
Osake- ja luottomarkkinat odottavat Fedin liittyvän leikkuukarkeloihin, mutta samaan aikaan keskustelut Fedin itsenäisyydestä, Fedin korkeammasta inflaatiotavoitteesta, kullan hinnan nousu ja korkokäyrän kontrolli (YCC) tarkoittavat rahapolitiikan häiriötä…
…ja rahapolitiikan häiriön tavoitteena on ajan dollarin arvoa alemmas (DXY-indeksi alle 90)...
…mikä toimisi Hartnettin perusteella ajurina suuremmille allokaatioille kultaan, kryptoihin ja kehittyviin markkinoihin kuluvan vuosikymmenen toisella puolikkaalla.
Seuraavaksi Hartnett analysoi geopoliittisia tapahtumia ja kehottaa sijoittajia myymään Alaskan kokouksesta johtuneen öljyn hinnan pompun. Hän sanoo “öljyn ja maakaasun hintojen hinnoittelevan rauhaa Venäjän ja Ukrainan välille, mutta Trumpin geopolitiikka tavoittelee halvempia energiahintoja amerikkalaisille kuluttajille”. Mikäli USA ja Venäjä tekevät yhteistyötä arktisten energialähteiden ja -kuljetusreittien suhteen, merkitsisi se entistä syvempää karhumarkkinaa energian hinnalle. Tämä siis vaan rauhan tapahtuessa.
Seuraavaksi Hartnett varoittaa S&P500-indeksin P/B-kertoimen olevan ennätykselliset 5,3x, joka on korkeampi kerroin kuin teknokuplan huipulla.
P/B-kerrointa ovat ajaneet ylös AI-buumi ja “mikä tahansa paitsi bondi”-allokaatio. Dollarin arvon rapistuminen, demografia, globaali kysynnän tasapainottuminen USA:sta muuhun maailmaan ovat kaikki kandidaatteja “tällä kertaa kaikki on toisin”-teemalle. Jos kaikki on kuitenkin kuin aina ennenkin, bondit löytävät ostajia ja kansainvälisten osakkeiden odotetaan tuottavan S&P500-indeksiä paremmin.
Harnettin näkemyksen mukaan osakkeet, luotto, kryptot ja kulta ovat ennätyslukemissaan, koska ne odottavat Fedin liittyvän korkojen leikkuukarkeloihin ja ovat hinnoitelleet koronleikkausta työmarkkinoiden heikkouden takia ja auttaakseen valtion velanhoitokustannuksia. USA:n valtion velan keskimääräinen maturiteetti on 5-6 vuotta, joten viisivuotisen bondin yieldi tulee pudota alle 3,1 prosenttiin 1,2 biljoonan dollarin velanhoitokustannusten vakauttamiseksi.
Hartnettin mukaan Jackson Hole tulee olemaan “sell the news”-tapahtuma. Hartnett keskittyy raportissaan kahteen pääteemaan. Rahapolitiikan häiriö tarkoittaisi dollarin arvon alentumista. Miehen mukaan jenkkihallinto tarvitsee osakebuumin seuraavalle kahdelle vuodelle kääntääkseen valtion velan ja budjetin alijäämän trendit. Samalla tämä selittää miksi taalan karhumarkkina on puhdas sijoitusstrategia vuoteen 2026 ja siitä eteenpäinkin. Se selittää myös sen, miksi globaalit sijoittajat välttävät sijoituksia pitkiin jenkkibondeihin ja suosivat historiallisen kalliita osake- ja luottomarkkinoita.
Tämän perusteella Hartnett uskoo kullan, kryptojen, raaka-aineiden ja kehittyvien markkinoiden olevan suurimpia voittajia sijoittajien etsiessä suojaa inflaatiota ja dollarin arvon alentumista vastaan. FMS-kyselyn mukaan vain yhdeksällä prosentilla kyselyyn vastanneista varainhoitajista on allokaatiota kryptoihin ja 48 prosentilla on allokaatio kultaan.
Hartnett päättää raporttinsa optimistisella huomautuksella, jonka mukaan odotettu Ukrainan sodan rauha palauttaisi rauhan kuluvan vuosisadan pääasialliseksi trendiksi. Historiallisesti sota on ollut normi.
