Lainsäätäjien luoma lounassetelimarkkina on suurelta osin kahden ranskalaisen pörssiyhtiön käsissä. Kaksikko kohtaa kilpailua paikallisilta pelureilta, mutta Edenred ja Pluxee ovat ainoita kansainvälisiä toimijoita. Suuremmalla Edenredillä on arviolta 40 prosentin ja Pluxeella noin 25 prosentin maailmanlaajuinen markkinaosuus.
Niiden liiketoiminta täyttää monta laatuyhtiön piirrettä. Edenred ja Pluxee toimivat maksuvälittäjinä ottaen siivun niin etuja työntekijöilleen tarjoavilta yrityksiltä kuin maksun vastaanottavilta ravintoloilta ja kauppiailta. Lisäksi niiden kassaan kertyy huomattava määrä käteistä, kun työnantajien maksamien varojen vastaanottamisen ja tilittämisen välillä on huomattava viive. Yhtiöt sijoittavat varat ja kerryttävät niille korkotuottoa.
Edenredin ja Pluxeen liiketoiminta on pääomakevyttä ja skaalautuvaa. Verkostovaikutukset suojaavat niitä kilpailulta. Ei ole aivan yksinkertaista luoda tuhansien yritysten ja kauppiaiden verkostoa. Kasvavaa ansaintaa tukee inflaation mukana nouseva lounassetelin enimmäisarvo. Lounasseteleitä työntekijöilleen hankkivilta yrityksiltä peritään jatkuvalaskutteisia palvelumaksuja, mikä tuo ripauksen ennakoitavuutta.
Hyvän kassavirran ansiosta sekä Edenred että Pluxee ovat suhteellisen aktiivisia yritysostajia. Tyypillisesti ne ostavat pääsyn uusille markkinoille tai laajentavat palvelutarjontaa. Maailmalla lounassetelit ovat osin vasta digitalisoitumassa, mikä tuo merkittävän kustannussäästöpotentiaalin tulevaisuudessa. Muiden henkilöstöetujen tarjoaminen useammissa maissa, esimerkiksi Saksassa, lienee yhtiöiden suurin yksittäinen kasvumahdollisuus.
Edenredin (sin.) ja Pluxeen (viol.) liikevaihdon ja liikevoittomarginaalin kehitys.
Molemmat yhtiöt ovat syntyneet osana suurempaa kokonaisuutta. Pluxee oli osa Sodexoa aina vuoteen 2024 saakka ja Edenred erkaantui hotelliyhtiö Accorista vuonna 2010. Suomen markkinoita hallitsee pääomasijoittajan vahvistama Epassi Group, joka osti heinäkuussa kilpailijansa Smartumin. Sekä Epassi että Smartum olivat alunperin suomalaisia yrityksiä. Epassi on laajentunut ainakin seitsemään eri Euroopan maahan pääasiassa yritysostoin.
Poliittiset huolet ovat painaneet osakekursseja
Sekä Edenredin että Pluxeen osakekurssit ovat historiallisen alhaisella tasolla. Sijoittajat ovat pelästyneet säädeltyyn lounasseteliliiketoimintaan liittyviä poliittisia riskejä. Brasiliassa, Italiassa ja Ranskassa poliitikot ovat ottaneet silmätikuksi erityisesti ravintoloilta ja kauppiailta perittävien maksujen suuruuden.
Viime vuoden lopussa Italiassa asetettiin ravintoloilta veloitettaville maksuille viiden prosentin katto. Brasiliassa suunnitellaan vastaavanlaista kattoa sekä maksuaikojen lyhentämistä. Siellä ensmmäiset huhut koskettivat myös maksuvälittäjien syrjäyttämistä järjestelmässä, mutta paikallinen ministeri kiisti sellaisen suunnitelman olemassaolon. Ranskassa kesäkuun lopussa saapuneet uutiset olivat myönteisiä. Siellä suunnitelmana on digitalisoida ja uudistaa järjestelmä, mutta maksukatto ei ole suunnitelmissa.
Italian maksukaton kielteisistä vaikutuksista huolimatta esimerkiksi Edenred ohjeistaa kymmenen prosentin käyttökatteen kasvua tälle vuodelle. Brasilian suunnitelmien vaikutukset ovat vielä epäselvät. Edenredin osakekurssi reagoi sääntelyuutisiin dramaattisesti laskien lähes viidenneksen.
Edenredin osakekurssi nousi Ranskan uutisista, mutta on sittemmin pakittanut takaisin kohti pohjalukemia. Pluxee puolestaan vahvisti ohjeistuksen tälle tilikaudelle. Se ohjeistaa liikevaihdon kasvavan kaksinumeroisin luvuin ja käyttökatemarginaalin kasvavan 1,5-prosenttiyksiköllä. Huhtikuussa se tuplasi marginaalikasvutavoitteen. Pluxeen osakekurssi on laskenut lähes 40 prosenttia listautumisesta.
Edenredin ja Pluxeen osakkeiden kehitys.
Osakekurssit ovat kulkeneet päinvastaiseen suuntaan yhtiöiden liiketoiminnan kehityksen kanssa. Vaikka poliitikot koettavat olla pienemmän ravintoloitsijan puolella, lounassetelit tukevat työllisyyttä ja pitävät äänestäjät tyytyväisinä. Kaikkia tyydyttävä kompromissi on siis jokaisen etu. Lisäksi mahdolliset muutokset astuvat voimaan viipeellä, joten maksuvälittäjillä on mahdollisuus mukautua, ja aikaa kasvaa toisaalla sekä muilla liiketoiminta-alueilla.
Kaksi erilaista yhtiötä
Edenredin ja Pluxeen välillä on yksi keskeinen ero. Edenred on huomattavasti suurempi ja vakiintuneempi yhtiö. Se jakaa reilun osingon ja ostaa takaisin omia osakkeitaan. Pluxee puolestaan on pienempi haastaja. joka panostaa vahvasti kasvuun eikä juuri palauta pääomaa omistajille.
Niiden liiketoiminta ei rajoitu lounasseteleihin. Edenredin liiketoiminta on hajautetumpi. Sen liiketoiminnasta noin 40 prosenttia on säänneltyä lounassetelibisnestä, kun taas Pluxeen kohdalla osuus on arviolta noin 60-80 prosenttia.
Edenredin myynnistä lähes 60 prosenttia tulee muunlaisista maksupalveluista. Viidennes on muita henkilöstöetuja ja neljännes liittyy liikkumiseen kuten tietullien maksamiseen. Edenred pyrkii laajentumaan myös sähköautojen latauspalveluissa. Edenredin liiketoiminta on painottunut enemmän Eurooppaan, josta tulee 60 prosenttia sen liikevaihdosta. Vanhan mantereen osuus Pluxeelle on 45 prosenttia.
Edenredin liikevaihdosta noin kahdeksan prosenttia muodostuu sen säilyttämien varojen korkotuotoista. Pluxeella sen osuus on noin 13 prosenttia. Tämä vakuutusyhtiömäinen tulovirta valuu suoraan viimeiselle riville, mutta sen suuruuteen vaikuttaa luonnollisesti varojen määrä ja korkotaso. Lähes 40 prosenttia Pluxeen liikevaihdosta tulee Etelä-Amerikasta, joten se altistuu usein euroa vasten heikkeneville valuutoille.
Kasvua alhaisin kertoimin
Edenredin markkina-arvo on laskenut vuoden 2018 tasolle. Sen liikevaihto ja osakekohtainen tulos ovat kaksinkertaistuneet. Pluxeen osakekurssi on laskenut listautumisesta noin 40 prosenttia. Tämän vuoden tulosennusteella molempien osakkeiden P/E-luvuksi muodostuu noin kymmenen. Markkina-arvo suhteessa vapaaseen kassavirtaan, P/FCF, on niin ikään molemmilla kympin tietämillä.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana Edenredin liikevaihto, kassavirta ja tulos ovat kasvaneet kymmenen prosentin vuositahtia. Sen keskimääräinen liikevoittomarginaali on ollut lähes 30 prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto 17 prosenttia. Näillä luvuilla tyypillisesti ansaitaan huomattavasti korkeammat arvostuskertoimet. Edenredin kymmenen vuoden keskimääräinen P/E-luku on 25.
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla Edenredin liikevaihto kasvoi 6,2 prosenttia ja kertaeristä oikaistu osakekohtainen tulos kasvoi 7,4 prosenttia.
Pluxeen tilikausi poikkeaa kalenterivuodesta. Viime tilikaudella Pluxeen liikevaihto oli 1,2 miljardia euroa ja se kasvoi lähes 19 prosenttia. Nettotulos (139 m€) kasvoi lähes 70 prosenttia, vaikka sille aiheutui huomattavat kustannukset (62 m€) liiketoiminnan eriyttämisestä. Käynnissä olevan tilikauden kolmen vuosineljänneksen kasvu on ollut 11 prosenttia. Pluxee on liki kaksinkertaistanut liikevaihdon vuodesta 2021.
Molempien yhtiöiden kasvua on siivittänyt markkinakasvu. Lounareita tarjotaan työntekijöille useammissa maissa ja niiden piiriin lukeutuu entistä enemmän työntekijöitä. Yhtiöiden kotimarkkinalla Ranskassa lounasseteleistä nauttii vasta 35 prosenttia työväestä.
Lounareita kahteen makuun
Edenred on sijoittajalle, joka arvostaa markkinajohtajan asemaa ja osinkotuottoa. Niiden tuloksena tulee hillitympi kasvu. Pystyykö Edenred ylläpitämään markkinaosuuksia kilpailijat kantareillaan? Ilahduttavasti Edenred on hyödyntänyt alhaista osakekurssia, ja se on ostanut takaisin omia osakkeitaan noin viiden prosentin edestä suhteessa markkina-arvoon.
Pluxee on puolestaan kasvuhakuisemmalle sijoittajalle, joka on valmis hyväksymään korkeamman poliittisen riskin. Yritysarvoon suhteuttavin kertoimin Pluxee on jopa Edenrediä edullisempi miljardin euron nettokassan ansiosta. Monilla mittareilla Pluxee suoriutuu tällä hetkellä jopa Edenrediä paremmin.
