Tyypillisessä vedyn varastoinnissa 1kg varastoitua vetyä kohti tarvitaan suunnilleen luokkaa noin 18kg säiliötä.
Paljon parempiinkin suhteisiin on päästy. Esim Hindenburg.
Toki vetyä voi säilöä vaikka ilmapalloissa jos räjähdysvaaralla ei ole mitään väliä. Yleensä helposti räjähtäviä kaasuja pyritään kuitenkin säilömään niin, etteivät säiliöt ja säiliöitä huoltavat työntekijät räjähtele järin helposti.
Nestemäistä vetyä käytetään rakettien polttoaineena, koska /kg siitä saadaan eniten energiaa ja ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä massa on haitaksi. Mutta tilavuusenergiatiheys on taas nestevedyllä huonompi kuin muilla nestemäisillä polttoaineilla. Tästä syystä rakettien polttoainetankit ovat suuret. Nestevety ei ole hyvä varastoitavaksi, joten se ei ole ratkaisu ongelmaan + muunto kaasusta nesteeseen ei ole kovin yksinkertainen prosessi. Aurinko ja tuulienergian muunto vetykaasuksi olisi periaatteessa ilmaista energiaa, jos sitä tehdään ylimäärästä, kun sille ei ole käyttöä. Sitä voisi varastoida vain pienen ajan käytön varalle, jolloin säilytyskapasiteetti ei tarvitsisi olla järjettömän suuri. Se toimisi lyhyen ajan "paristona".
