Tyypillisessä vedyn varastoinnissa 1kg varastoitua vetyä kohti tarvitaan suunnilleen luokkaa noin 18kg säiliötä.
Paljon parempiinkin suhteisiin on päästy. Esim Hindenburg.
Toki vetyä voi säilöä vaikka ilmapalloissa jos räjähdysvaaralla ei ole mitään väliä. Yleensä helposti räjähtäviä kaasuja pyritään kuitenkin säilömään niin, etteivät säiliöt ja säiliöitä huoltavat työntekijät räjähtele järin helposti.
Nestemäistä vetyä käytetään rakettien polttoaineena, koska /kg siitä saadaan eniten energiaa ja ylöspäin suuntautuvassa liikkeessä massa on haitaksi. Mutta tilavuusenergiatiheys on taas nestevedyllä huonompi kuin muilla nestemäisillä polttoaineilla. Tästä syystä rakettien polttoainetankit ovat suuret. Nestevety ei ole hyvä varastoitavaksi, joten se ei ole ratkaisu ongelmaan + muunto kaasusta nesteeseen ei ole kovin yksinkertainen prosessi. Aurinko ja tuulienergian muunto vetykaasuksi olisi periaatteessa ilmaista energiaa, jos sitä tehdään ylimäärästä, kun sille ei ole käyttöä. Sitä voisi varastoida vain pienen ajan käytön varalle, jolloin säilytyskapasiteetti ei tarvitsisi olla järjettömän suuri. Se toimisi lyhyen ajan "paristona".
Osui silmään laaja juttu vihreän vedyn investointeja jarruttavista haasteista Suomessa (Kauppalehti, maksumuuri). Itseäni hieman huvittaa, että jutun kirjoittajan näkemyksen mukaan Suomea pidetään vetytulevaisuuden ykköspaikkana Euroopassa; oma käsitykseni asiasta on hieman erilainen, mutta ymmärrykseni on toki ohutta. Ehkä kirjoittaja ei osaa tehdä eroa EU:n ja Euroopan välillä.
Juttu on siinä mielessä ajankohtainen, että Neste ilmoitti pari päivää sitten jäädyttävänsä ison vihreän vedyn hankkeensa Sköldvikissä. Nähdäkseni ainakin osa jutun datasta on vanhaa, mutta kannattavuusvertailujen ja vuosilukujen osalta iso kuva lienee jokseenkin linjassa nykytilanteen kanssa. Jutussa listataan viisi keskeistä syytä sille, miksi vihreä vety ei ole lähtenyt lentoon Suomessa:
EU-lainsäädännöstä puuttuu määritelmä vihreälle vedylle.
Ei ole markkinoita; fossiilittomille tuotteille ei löydy riittävästi asiakkaita. Tältä osin juttu nostaa mahdollisuutena esiin vihreän vedyn avulla valmistetun synteettisen metaanin (e-ng, sähkömetaani), jonka jakelu voisi tukeutua jo olemassa olevaan maakaasuinfraan (mm. putket + lng-logistiikka) — asiakaskunta on siis jo valmiina.
Elektrolyyserit ovat liian kalliita. Tuotannossa olevien elektrolyysereiden määrä pitää saada n. 200-kertaiseksi, jotta tuotetun vedyn hinta painuu kilpailukykyiseksi öljyn ja kiinalaisen hiilen kanssa. Jutussa suomalainen professori haikailee mahdollisiksi elektrolyysereiden valmistajiksi mm. Valmetia ja Wärtsilää.
Valtioiden tuki fossiilisille polttoaineille.
Hiilidioksidin varastointiin (ccs) on satsattu EU:ssa valtavasti, mutta samalla hiilidioksidin hyödyntäminen (ccu) on jäänyt vähälle huomiolle. Kansantajuisesti: roskat lakaistaan maton alle, vaikka niistä roskista olisi mahdollista valmistaa uusia tuotteita.
Professorin mukaan ei kuitenkaan riitä, vaikka nämä haasteet voitettaisiin: ”Isoin haaste mielestäni on, että ihmiskunta kuluttaa kaikkea, sekä energiaa että materiaaleja, aivan liikaa. Meillä on tosi iso pallo jalassa fossiilisten takia. Nyt täytyy varmistaa sekin, ettei vetytaloudesta tule vielä isompaa palloa jalkaan.”
En ole aihepiirin asiantuntija, joten en osaa ottaa valistuneesti kantaa jutussa esitettyihin näkemyksiin.
Suomen sijainti ei ole optimaalinen sikäli kun vetyä pitäisi kuljettaa jonnekin.
Vedyn tuottaminen on erittäin sähköintensiivistä.
Siinä mielessä Suomi on erittäin hyvä paikka vihreän vedyn tuottamiseen, että meillä paljon vihreää sähköä ja sähkön hinta on Suomessa Euroopan edullisimpia.
Kuva
Toki myös muut pohjoismaat soveltuvat edellä mainituin perustein hyvin vihreän vedyn tuottamiseen.
Tämä mielelenkiintoinen ketju ansaitsee palauttamisen elävien kirjoihin.
Viimeisen viestiketjun päivämäärä kohta kolmen vuoden takaa, kuvaa ehkä uusiutuvien energioiden: Kuinkas sitten kävikään -tilannetta.
Moni muistanee takavuosien näkemyksen, jossa Eurooppalaiset jo viskoivat tuhkaa päälleen. -Eurooppa jää lähtötelineisiin uusiutuvien energioiden kisassa...
USA allokoi tuolloin valtavat valtion tukiaiset uusiutavalle energialle tavoitteenaan nousta maailman ykkösiksi ja haastaa Kiina.
Jäin mitettimään miten tarinalle kävi Trumpin valinnan jälkeen?
Juuri nyt voisi olla Euroopan etsikkoaika! Megatrendi ei ole poistumassa minnekään.
Omalle puhtaan energian sijoituspositiolle kävi köpelösti.
Aloin ostaa vuoden 2021 tammikuussa iSharesin puhtaan energian ETF:ää IQQH:ta ja laitoin sen kuukausiohjelmaan. En aluksi piitannut siitä, että vaikutti tehdyn liian myöhään. Uskoin valoisaan tulevaisuuteen ja energiamuutokseen - pelkkää harhaa vain.
Kuva
Vähensin välillä positiota (punaiset pallukat), mutta annoin kuukausiohjelman nakutella ostoja (vihreät pallukat). Viimein oli hyväksyttävä virhe ja otettava jäännösrahat pois, tammikuussa 2024 eli liki puolitoista vuotta sitten. Vertailukäyrät ovat Sepe ja Nasse.
Vaikka rahasto näyttääkin pientä yritystä upoksista kohti pintaa, puhtaan energian sektorilla on ollut vain huonoja uutisia kerrottavanaan.
Viimeksi läntinen TikTok-presidentti laaditutti kesäkuussa US-lainsäädäntöä, joka asettaa veromaksuja tuulivoima- ja aurinkovoimaprojekteille, jotka käyttävät kiinalaisia komponentteja. Samalla avustukset keskeytettiin. NextEra Energyn, Array Technologiesin, Enphasen ja Nextrackerin osakkeet laskivat heti.
"The legislation is close to a worst-case scenario for renewable energy, Morgan Stanley analyst Andrew Percoco told clients."
“The latest Senate draft bill will destroy millions of jobs in America and cause immense strategic harm to our country,” Tesla CEO Elon Musk posted on X.
Syynä on itse asiassa se, että Yhdysvallat on aikoja sitten hävinnyt Kiinalle puhtaan energian teollisuuskisan. TikTokjohtajat vihaavat häviämistä, joten heidän on väitettävä häviötä voitoksi ja kiellettävä kaikki. Trump on ottanut oppinsa Lapin maan nerolta, politiikan kumiankalta eli Väyryseltä. Joten seurasi takinkäännös pelastamaan amerikkalaista öljyteollisuutta.
Jenkit olivat jo hyvässä vauhdissa projektiensa kanssa, kun jarrut laitettiin pohjaan.
Kuva
Businesses ended or scaled back an estimated $15.5 billion worth of clean-energy projects in the first five months of the year, according to advocacy group E2.
Kiina asensi 277 gigawattia tuuli- ja aurinkovoimakapasiteettia vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana. Se on neljä kertaa enemmän kuin Yhdysvaltojen vuonna 2025 suunnittelemat kaikkien energialähteiden suuruusluokan lisäykset. Tämä antaa Kiinalle suuren edun esimerkiksi energianälkäisessä tekoälykilpailussa.
Kiinalaiset yritykset ovat lisänneet akkujen ja aurinkopaneelien valmistusta sekä kasvattaneet niiden vientiä. Kiinan markkinaosuus yltää jo kolmeen neljäsosaan markkinoista.
Kuva
Their global market share for those technologies has swelled to 75% or higher, according to BloombergNEF. By 2023, a solar module produced in China was 65% cheaper than one made in the U.S., according to the energy consultancy Wood Mackenzie.
Kiina ei valmista puhtaan energian tekniikkaa pelkästä ideologian ilosta tai tiktok-suosiosta:
“It doesn’t aspire to export clean tech for the sake of climate-change ideology,” said David Fishman, an expert on China’s power market with the Lantau Group. “Chinese companies just want to do business.”
