S&P500 indeksi putosi tänään karhumarkkinaan eli 20% edellisen huipun alapuolelle.
Kehitys on ollut selvää laskettelua tammikuun alusta asti.
Nykyisen laskun suhde aiempiin karhulaskuihin näkyy parhaiten logaritmisessa asteikossa, joka sovittaa prosentuaalisen muutoksen senhetkiseen pistelukuun. Huomionarvoista on, ettei laskettelu välttämättä ole vielä päättynyt.
Markkinamerkinnällä on kuitenkin merkittävää signaaliarvoa, varsinkin kun viikon 4,5% pudotus on ollut kova.
Suureen P/E keskusteluun onkin nyt hyvä ajankohta tuoda esille, missä luuraa S&P500 indeksin yhtiöiden P/E tällä hetkellä monivaiheisen kevään jälkeen - kaavio alla:
Yllä olevassa kaaviossa Regular P/E:n arvo on nyt 20,7 kun pitkän ajan keskiarvo on ollut 16,3. Regular P/E lasketaan käyttämällä 12 kuukauden taaksepäin katsovia nettotuloksia kaikista S&P500 indeksin yhtiöistä aina kuukausittain.
Lukuarvo kertoo kuinka monta vuotta voitolla (nykypäivän rahassa) kestää maksaa sijoitus takaisin. Talouden kasvaessa yhtiöiden tulokset ovat korkeampia ja jakajana tämä johtaa P/E luvun pienemiseen keinotekoisen alas. Taantuman aikaan myyntikatteet ja nettotulokset ovat matalia ja P/E luku kasvaa korkeammaksi. Regular P/E oli korkeimmillaan arvossa 123 vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä, jolloin S&P500 indeksi oli romahtanut 50% vuoden 2007 huippuarvosta. Sijoittajan kannalta se aika oli viimeaikaisen historian paras hetki ostaa osakkeita.
Toinen näkökulma asiaan on Shillerin P/E, joka katsoo samoja lukuja kumulatiivisesti taaksepäin kymmenen vuotta ja ottaa inflaation huomioon kuluttajahintaindeksin CPI avulla, tuoden menneet dollarit nykypäivän rahaksi. Luku kertoo enemmänkin yhtiöiden yhteenlasketun markkina-arvon jaettuna niiden inflaatiokorjatulla nettotulosten summalla.
Nykypäivän Shiller P/E arvo on 31,9 kun sen pitkän ajan keskiarvo on ollut 17,3 eli osakkeet ovat vielä yliarvostettuja.
Shillerin P/E arvoa on kyllä heijastettava pitkään jaksoon oman markkina-alueensa sisällä ja mietittävä onko se missä määrin poikkeava pitkän ajan tasoista.
Sama koskee muiden maiden osakkeiden arvostustasoja - alla samat laskelmat useammasta maasta:
Kun tässä nyt on lasketeltu pitkin vuotta alamäkeä alkaa pohdituttaa koska päästään pohjalle vai onko tämä loputonta menoa. Jotakin viimeaikaisesta taitteesta alaspäin voisi ehkä päätellä:
Olisiko kärsivällisellä edessä oston paikka? Pahasti näyttää, että kärsivällinen saa vielä olla.
Nasdaq 100-indeksillä oli erittäin pitkä nousuputki 2009: +55%, 2010: +20%, 2011: +4%, 2012: +18%, 2013: +37%, 2014: +19%, 2015: +10%, 2016: +7%, 2017: +33%, 2018: +0.04%, 2019: +39%, 2020: +49%, 2021: +27% Tänä vuonna siirryttiin vaihteeksi liukumäkeen : 2022 YTD: -23%, kun rahanpainanta katsottiin sopivaksi jäähdyttää.
Miten menee jatkossa? Maailman suunnan määräävässä finanssikeskuksessa, NYSE:ssä, koko osakemassan laskevien osakkeiden volyymit ovat edelleen suuremmat kuin nousevien, että tarkkana pitää olla mitä ostaa, jos ja kun ostaa.
Toki esim. energy- ja commodity- osastoilla on viimeisin kokonainen vuosi mennyt longipuolella ihan tyydyttävästi (kuten viimeisen sarakkeen luvut meitä valistavat) . Johonkihan se fyrkendaali aina ohjautuu.
Mitä sitten osakemarkkinoiden ajoitukseen varsinkin teknoyhtiöpuolella tulee - muistin virkistämiseksi - jos vuonna 1999 sijoitti huipulla Nasdaq 100-indeksiin silloin osakeherätyksen saaneen suulaan taksikuskin, kampaajan tai sopivasti kateutta aiheuttavan jo vaurastuneen naapurin vahvasta suosituksesta, joutui odottelemaan 17 pitkää vuotta, että pääsi omilleen. Parahultaisella ajoituksella - niin vaikeaa kun sen kerrotaan olevankin - on vaurastumiseen siis ihan pikkaisen merkitystä . Good luck!
Silmäys isoon kuvaan, kuukausikarttaan ja isoihin päätrendimuutoksiin:
S & P 500:n kuukausikartan Stockhastic 14 on notkahtanut alle 50 % viimeisten 24 vuoden aikana 3 kertaa. Silloin alkoi pitempi bear-markkina (ympyrät ja punaiset katkoviivat). "Tilaa" alas näyttää nytkin olevan vaikka HA:nkin sormea kutkuttaa ostonapeilla. Kun STO 14 on puolestaan ponnahtanut tasolta 50 % (siniset nuolet) , on bull-markkina aina jatkunut (ja se on ollut loistava ostopaikka) .
Stochastinen (STO) indikaattori lasketaan tässä seuraavalla kaavalla:
%K = 100 (C - L14) / (H14 - L14)
missä:
C = instrumentin eli tässä S & P 500 indeksin viimeisin päätöskurssi
L14 = instrumentin alin hinta 14 kuukauden ajanjaksolla
H14 = instrumentin korkein hinta 14 kuukauden ajanjaksolla
Robert Armstrong pohti viime viikon Financial Timesin kolumnissaan, eikö jenkkiosakkeiden pitäisi olla vielä halvempia. Pohdinnan lähtökohta on se, että S&P500 indeksin eteenpäin katsova hinnan ja ansainnan suhdeluku on palannut kulkutaudin alkua edeltävälle tasolle - eli olemme ruudussa yksi.
Huomautus tulee sen johdosta, että tämän päivän olosuhteet ovat aivan toiset kuin pandemiaa edeltävänä aikana: CPI eli inflaatio oli kaksi, kun nyt se on kahdeksan. Kymppivuotisen valtiolainapaperin korko oli kaksi eikä tämän päivän kolme ja puoli. Lyhyet korot olivat lattiatasolla silloin ja nyt ne ovat käänteiset pitkien kanssa. Rahapolitiikan johdosta toteutuva taantuma ei silloin ollut mitenkään näköpiirissä - nyt se todellakin on.
Nämä vastakohdat viittaavat voimakkaasti pienempään markkinakertoimeen kuin oli 2019. Vaikka koroilla ja osakkeiden arvostuksilla ei ole suoraa keskinäistä riippuvuutta niin jonkinlainen riippuvuus kuitenkin on olemassa - ja inflaatio epävarmuutta ja volatiliteettia lisäämällä vielä kertaa sitä.
Kehityskulun seuranta osoittaa, ettei markkina ole vielä mitenkään poikkeuksellisen houkutteleva - mutta: But with the three-month Treasury bill paying over 3 per cent, alternatives are emerging.
Markkinaa ajavat edelleenkin samat asiat kuin ennenkin: asema suhteessa muihin yrityksiin tai varallisuuserään, poliittinen ilmapiiri ja kyky tehdä voittoa. Taloutta ja sijoittajien sentimenttiä on tällä hetkellä vaikea lukea ja siihen on yksi merkittävä syy: inflaatio.
“No one has traded inflation since the 70s. Nobody knows how to trade inflation. That’s a big factor behind the disconnect.”
Sijoittajien tunnelmista ja aikomuksista kertovat indikaattorit ovat hyödyllisiä, mutta nykyisen inflaatiopelon taustalla on työssä käyvä sijoittajien ja säästäjien sukupolvi, joka ei ole omakohtaisesti kokenut korkean inflaation olosuhteita. Tämän takia tunnelmakertoimiin fear and greed voi olla syytä toistaiseksi suhtautua varovasti ja vaihteeksi ainakin toisella korvalla kuunnella setämiesten tarinoita menneistä koroista.
Viikkokartalla kärki lähestyy, ylös vai alas, kas siinä pulma? Joka tapauksessa todennäköisesti voimakas liike. Good luck!
Näitä teknisiä kuvia täällä näkyy ja hyvä niin. Itse en omaa riittävää tietotaitoa näiden tulkintaan ja usein koitan turhaan hahmottaa mitä nämä ehkä kertoo tai miten yrittää tulkita ja itse jotenkin hyödyntää. Perinteisestihän kuvan voima sinällään on valtava ja tässäkin kokematon katsoja yrittää ymmärtää että mitä tuo kuva ilmentää/todistaa tulevasta. Silmää ohjaava suppenevä muoto suorastaan hypnoottisesti ja väkisin ohjaa päätelmään, että varmaan tuleva nyt sitten menee vihreän viivan mukaisesti ja sitten viimeistään vihreässä pallossa tapahtuu jotakin huimaa, pelottavaa, merkittävää. ?
Kysymykseni lähinnä muotoilen nyt siten, että kuinka usein näitä kuvia ja tietyllä hetkellä näyttäneitä skenarioita ja niistä juonnettavia tulevia tapahtumia tarkastellaan näiden avulla maailmaa mallintavien keskuudessa jälkikäteen? Eli tehdäänkö koko ajan päivittyen vaan uutta mallia/piirrosta ja katotaan taas, että se on se uusi totuus ja jos ei käynytkään mitään ihmeellistä - varsinkaan sitä mitä jonkun tilanten mukaan juuri ja varmasti piti käydä niin se vaan sivuutetaan? Jos esim siis tuon tässä viitatun kuvan tilanteen jälkeen toteutuukin tuo oranssi käyrä niin mitä siitä pääteltiin vai pääteltiinkö mitään kun jo uudet piirrokset valmiina kuvaamaan ja todistamaan taas just sitä mitä seuraavaksi sitten sen pohjalta taas pitäisi tapahtuman?
Viikkokartalla kärki lähestyy, ylös vai alas, kas siinä pulma? Joka tapauksessa todennäköisesti voimakas liike. Good luck!
Kysymykseni lähinnä muotoilen nyt siten, että kuinka usein näitä kuvia ja tietyllä hetkellä näyttäneitä skenarioita ja niistä juonnettavia tulevia tapahtumia tarkastellaan näiden avulla maailmaa mallintavien keskuudessa jälkikäteen? Eli tehdäänkö koko ajan päivittyen vaan uutta mallia/piirrosta ja katotaan taas, että se on se uusi totuus ja jos ei käynytkään mitään ihmeellistä - varsinkaan sitä mitä jonkun tilanten mukaan juuri ja varmasti piti käydä niin se vaan sivuutetaan?
Näitä teknisiä käyriä pitää nimenomaan tarkastella jälkikäteen, silloin oppii mitkä ovat hyödyllisiä ja mitkä eivät. Itse seurailen reaaliajassa päivittäin muutamien kehittymistä eri aikajanoilla. Pitkien trendien kuvaajat ja niiden muutokset ovat yleensä luotettavampia kuin lyhyttä markkinatilannetta ja sen mahdollisia muutoksia kuvaavat. Pitkä trendi kun ei muutu herkästi, kun on alkuun päässyt. Lyhyeen vaikuttavat paljon yksittäiset satunnaiset tapahtumat ja uutiset.
Tässä ketjussa olevista pitkistä graafeista voi silmäillä yllä esim. suutelua 3.12.21 (jolloin pitkä trendi kääntyi), 4.12., 9.12., 18.1.22 ja 24.4.22 ja miettiä, mitä sen jälkeen onkaan tapahtunut. Nuo analyysit eivät liene olleet ennusteissaan kovin pahasti metsässä, ainakin itse olisin ollut todennäköisesti varsin pahasti metsässä ilman niiden käyttöä.
Hieman isoa kuvaa: Markkinan isot trendimuutokset ja pomput kuvattuna Slow Stochastic 14 Oscillaattorin avulla 30 vuoden S & P 500 indeksin kuukausikartassa.
Nyt markkina heiluu kolmatta kertaa 30 vuoden aikana selvästi 50 %:n alapuolella (= suurta epävarmuutta ilmassa).
Mörköviikonloppu vaihtui kelloja siirrellessä, eikä lumen sotkemaa viikonalkua tee yhtään valoisammaksi Kauppalehden kehoitus aloittaa viikko protestilistaa selaamalla.
S&P500 tippui viime viikolla kymmenen prosenttia aiemmasta tämän vuoden huipustaan (4607) tasoon 4117 eli teknisesti on tehnyt korjausliikkeen. Jenkkien osakemarkkina nousi vuoden seitsemän ensimmäistä kuukautta uskon tekoälyyn ajamana ja toivoen, että FED olisi jo päättämässä korkojen nostamisia. Nyt se on kolmatta kuukautta laskenut eli pisimpään sitten kulkutaudin keväällä 2020. Myös Nasse tippui korjausliiketasoon aiemmin viime viikolla.
Mieliala on yleisesti apea, vaikkakin erilaiset stressimittarit eivät ole erityisesti värähdelleet kummoisissa lukemissa. Viime vuonna S&P500 indeksi tippui vähintään kaksi prosenttia yli kaksikymmentä kertaa, kun tänä vuonna sellaista on tapahtunut vain kerran. VIX-indeksi on vain marginaalisesti yli sen pitkän ajan keskiarvon.
'Parempi pyy pivossa kuin oksalla' kuvaa ehkä ajan henkeä: “A bird in the hand is worth something now,” Schroders chief investment officer Johanna Kyrklund told reporters earlier this week. “The [fear of missing out] market is done, it’s the ‘do your homework’ market now.”
Muutama korkean profiilin yhtiöiden tuottama pettymys odotuksiin nähden on lisännyt negatiivista mielialaa sijoittajien keskuudessa huolimatta siitä, että nettotulokset ovat olleet varsin asianmukaisia yleisesti. Makrokuva on kuitenkin vahva. Kyykähtämisestä huolimatta S&P500 on vielä 5...6 prosenttia vuodenalun arvoa (3895) ylempänä tänä vuonna ja saman verran nousseena viime vuoden karhukuopasta (3861).
Korkokehityksestä: Traders see a near 100% chance that the Fed will hold interest rates steady after its monetary policy meeting next week, according to the CME FedWatch Tool.
JPMorgan Chasen johtaja Jamie Dimon on varovainen tulevaisuuden suhteen
Dimon piti puheen maanantaina rahoitusalan konferenssissa Miamissa ja oli sitä mieltä, ettei markkina hinnoittele riittävästi korkojen pysymistä ylhäällä oletettua kauemmin. Hän ei pidä taantumalta välttymistä yhtä todennäköisenä kuin markkina sitä pitää: “The market is kind of pricing in a soft landing. That may very well happen,” he told CNBC’s Leslie Picker. “But the [market’s] odds are 70 to 80 percent. I’ll give you half that, that’s all.”
Dimon on varovainen kaikenlaisten asioiden suhteen, mutta ei kuitenkaan pidä nykyistä tilannetta sellaisena kuin oli vuoden 2008 finanssikriisin aikaan. Korkeat korot yhdessä samaan aikaan osuvan taantuman kanssa hän arvelee johtavan siihen, että kiinteistöala ja pankit ottaisivat pahiten osumaa, mutta muut rämpisivät joten kuten tämän läpi.
Onkin hyvä hetki katsoa miten JPMorganin tekninen markkinakatsaus näkee osakemarkkinan tilaa. S&P 500 indeksi oli viime kuun lopussa edellisen käännepisteen tasolla ja tänä päivänä jo yli 5000 pisteen:
Eteenpäin katsova kurssin ja tuloksen suhde on yli 19 kertainen.
Indeksin osakkeiden arvostus on lähellä standardipoikkeaman ylärajaa eli osakkeet ovat kalliin puoleisia. Indeksin top10-osakeiden paino on melkein kolmannes ja ne ovat pääosin kasvuosakkeita.
Ajankohta on sellainen, että arvo-osakkeet ovat edullisia suhteessa kasvuosakkeisiin. Tässä on syytä katsoa eteenpäin, sillä arvo-osakkeet ovat tuottaneet kasvuosakkeita paremmin korkojen pysytellessä korkealla, yli 3...4% tasolla.
Korko-odotukset jenkeissä ovat alenemaan päin, mutta alle kolmen prosentin ei olla menossa vielä vuosiin.
Korkonäkemys on myöskin, että Japani luopuu negatiivisista koroista eikä Eurooppakaan palaa nollakorkoaikaan.
Allokaationäkemystä hakeva sijoittaja saa vinkkiä jenkkilän ulkopuolelta, jossa osakkeet ovat nyt suhteellisen edullisia ja tuottavia, ainakin näkemyksen sivun 48 mukaan.
Samoihin näkemyksiin päädyin itsekin viime viikolla ja vähensin teknorahastoja ja Xtrackerin SP500 indeksietf:ää sekä Invecon EQQQ:ta ja ostin QDVD:tä eli iShares MSCI USA Quality Dividend ESG UCITS ETF:ää ja vaihtoehtoisia sijoituslajeja (Cibus, REIT:yhtiöt, Defence etc.).
Kytiksellä on löytää joku EM-lajike, jolla voisi olla nousua edessä.
Kuten tunnettua ”Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden ennustaminen.” Tämän nerouden keksijänä ei kuitenkaan pidetä ex-pääministeri Ahti Karjalaista vaan hiukan fiksumpaa kaveria, tanskalaista fysiikan nobelistia Niels Bohria.
Nokian johtajistoon kuuluneen Anssi Vanjoen arvio Apple-yhtiön ensimmäisestä iPhone-puhelimesta vuonna 2007 oli: ”Ihan mielenkiintoinen tuote, mutta siitä puuttuu muutamia välttämättömiä ominaisuuksia kuten nopeat tiedonsiirtoyhteydet mahdollistava 3G.” Microsoftin toimitusjohtaja Steve Ballmer puolestaan julisti : ”Ei ole mitään mahdollisuutta, että iPhone saisi mitään merkittävää markkinaosuutta. Ei mitään”. No, niin....
Viime vuosisadan traagisimmista ennusteesta vastasi Britannian pääministeri Neville Chamberlain. Solmittuaan Hitlerin kanssa vuonna 1938 Münchenissä sopimuksen pääministeri näkymöi tapahtuman merkitsevän ”rauhaa meidän elinajaksemme”. Vuotta myöhemmin syttynyt maailmansota, joka vaati noin 60 miljoonan ihmisen hengen. Toivottavasti nyt ei tehdä samaa virhettä uuden Hitlerin kanssa.
Huolimatta siitä, että aina tuppaa lennähtämään paikalle herra Talebin ruokkimia mustia joutsenia eli pikku yllätyksiä, pistetään tähän ns. Weivianalyysi Nasdaq 100 indeksin tulevasta "maastosta" , jota jokainen silmäilee omalla vastuullanaan. Korkeuskäyrien hahmottaminen on yksi osakesuunnistuksen haastavimmista osa-alueista.
Expert Ed Yardeni Stands By His 5,400 Year-End S&P 500 Target, Predicts 26% Upside By 2026
Ed Yardeni pitää nykyistä markkinaa vahvana härkämarkkinana ja hän uskoo S&P500 indeksi nousevan kokonaiset 26% seuraavan vuoden eli arvoon 6500 vuoden 2026 loppuun mennessä! Tämä vuosi tulisi päättymään lukuun 5400, jonka hän päätteeli jo vuosi sitten. Nyttemmin hän pitää sitäkin jo konservatiivisena arviona.
“I think this is a long-term bull market. I got still 5,400 by year-end and that was a pretty bold call a year ago, but right now that’s looking pretty conservative, and why not more?” Yardeni told CNBC on Wednesday.
With the S&P 500 currently standing at around 5,150, Yardeni’s forecast suggests a potential 26% increase over the next two years. He attributes this optimism to the market’s improving breadth and the possibility of a broader market.
Yardenin kommentit tulevat keskellä suurta markkinaepävarmuutta, jossa kommentteja suuntaan ja toiseen ponkaisee esiin. Yleiseen pelkoon nähden Yardenin optimismi osakemarkkinoilla pohjautuu kahteentoista tekijään, joista tärkeimmät ovat korkotason normalisoituminen ja kuluttajien aika hyvä ostovoima.
The S&P 500 is now up 44.7% from the bear market low through Tuesday's close. So naturally, almost everybody is bullish. The BBR jumped to 4.20 this past week to the highest reading since the week of December 19, 2017.
Markkinatunnelma on viikolla muuttunut jyrkästi - Aasia nykäisi alaspäin
Sentimentti on lyönyt jarrua ja vaihtanut tilaa ahneudesta neutraaliin, odottavaan.
S&P500 indeksi on vielä voimakkaasti 125-päiväisen liikkuvan keskiarvonsa yläpuolella, mutta sen nenä on niistetty.
Kolmekymmentä päivää eteenpäin katsova VIX-indeksi on viikolla noussut 50-päiväisen keskiarvonsa alapuolella viime viikolla olleesta arvostaan 12,78 eilen liukuvan keskiarvon yläpuolelle arvoon 16,35. Sentimentti vaihtui hetkessä pelkoon.
Roskalainojen ja sijoituskelpoisten lainojen välinen spreadi leveni välittömästi sijoittajien alkaessa myydä lyhennyskelvotonta surkusakkia pois harteiltaan. Riskinoton halukkuus katosi.
Mielialamuutoksen syynä pidetään FED:n Minneapolisin konttorin johtajan Neel Kashkarin esittämää epäilystä, ettei keskuspankki laskisi korkoja lainkaan, jos inflaatio pysyttelee nihkeästi ylhäällä: "Minneapolis Fed President Neel Kashkari cast doubts on Thursday over the central bank cutting rates at all if inflation remained sticky."
Jenkkien valtiovarainministeri Yellen on Kiinassa keskustelemassa teollisesta ylikapasiteetista, Biden kehuu jenkkitaloutta maailman parhaaksi ja samaan aikaan Trump pitää sitä kuralätäkkönä ja kaupallisen kaatopaikan arvoisena. Vaalipuheita tietty.
Keväiset tuulet käyvät vinhasti eri suunnista, joten tilaisuuteen on tartuttava, kun puhaltaa myötäiseen. Gastit saavat kyllä olla tarkkana ja valmiina halssin vaihtoon, kun tulee kiviä näkösälle.
kurssilasku eilen alkoi ennen Kashkarin puheita, öljyn hinta lähti nousuun ja Treasury-yieldit laskivat-> flight to safety. Tämä kaikki johtui Netanjahun puheista jossa hän ilmoitti Israelin valmistautuvan sekä Iranin iskuun maaperälleen sekä iskuihin monesta eri suunnasta samaan aikaan. Tässä pari x-linkkiä asiaan liittyen
