Verokeidaspopulismi lisää pahimmillaan poliittista painetta kiristää Suomen kansallista sääntelyä entisestään. Tämä olisi vaaraksi kilpailukyvylle ja yritysten toimintaympäristölle.

Niin sanotuista Panama-papereista alkanut keskustelu veroparatiiseista osoitti, että puurot ja vellit ovat pahasti sekaisin. Asianajotoimisto Boreniuksen osakas, OTT Janne Juusela oikoo Eva –arviossaan esiin tulleita vääriä myyttejä.

OECD pitää verokeitaina maita, jotka eivät ole sitoutuneet kansainväliseen yhteistyöhön tietojenvaihdossa. Sen mukaan vuonna 2000 maailmassa oli yhteensä 38 veroparatiisia, kaksi vuotta myöhemmin seitsemän ja vuoden 2008 toukokuusta lähtien ei ainoatakaan.

– Luxemburg, Belgia, Hollanti ja Irlanti ovat joidenkin mielestä verokeitaita, koska niissä on Suomea edullisempi verokohtelu, sanoo Juusela.

Samalla logiikalla myös Suomi on matalan yhteisöverokannan vuoksi monen teollisuusmaan – esimerkiksi Yhdysvaltojen, Saksan ja Ranskan – näkökulmasta verokeidas.

Myytti 1: ”Kaikki verosuunnittelu on laitonta ja moraalitonta”

Laillinen verosuunnittelu on jokaisen oikeus. Verovilppi taas on rikollista ja veronkiertokin yleensä moraalisesti kyseenalaista.

Myytti 2: ”Aggressiivinen verosuunnittelu on Suomessa yleistä”

Suomalaisyrityksissä verokeidasyhtiöiden käyttö on vähäistä, ja matala yhteisöverokanta hillitsee tehokkaasti aggressiivista kansainvälistä verosuunnittelua.

Myytti 3: ”Verokeidaskeinottelu on valtiontaloudelle suuri ongelma”

Verokeidasvilppi aiheuttaa Suomelle noin 10 miljoonan euron veromenetykset. Valtiontaloudelle kyseessä on siis vähäinen ongelma, sillä esimerkiksi rakennusalan harmaan talouden tuomat veromenetykset ovat 50-kertaiset. Suomen julkisen talouden pelastus ei löydy palmujen alta.

Myytti 4: ”Suomen kannattaa yhä tiukentaa veronkiertolakejaan”

Suomessa veronkiertolainsäädäntö on jo niin kireää, että se voi olla haitaksi kilpailukyvylle. Täällä on käytännössä toteutettu kaikki mahdolliset toimet verokeidasvilpin ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi.

Myytti 5: ”Verokeitaiden vastaisessa taistelussa ei voi olla liian tiukka”

Paras tapa tehostaa verovalvontaa on kansainvälinen yhteistyö tietojenvaihdossa. Pelkkä kansallinen lisäsääntely haittaisi kilpailukykyä ja heikentäisi yritysten toimintaympäristöä.

Riitta Ekholmin kirjoittama juttu on julkaistu Viisas Raha 8/2016 -lehdessä. Lehti on Osakesäästäjien keskusliiton jäsenlehti, joka ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Keskustele aiheesta keskustelufoorumillamme.

Samanlaiset artikkelit
Sijoitustieto
13.1.2017, 13:25
Sijoitustieto
11.1.2017, 10:03
Timo Tikkala
4.1.2017, 12:05