Olet täällä

USA:n Kiinan vastainen kauppasota on vasta alkanut ja jatkuu vuosia

Jaa Twiittaa

Tämä on tärkeä asia. Tämä tulee arvaukseni mukaan hallitsemaan otsikoita seuraavien viiden vuoden ajan, ja se tulee muuttamaan kansainvälisen talouden rakenteita pysyvästi. Se luo monille mahdollisuuksia, mutta ne, jotka eivät reagoi siihen ajoissa, ajautuvat vaikeuksiin.

Valkoisen talon neuvonantajana työskentelevä Peter Navarro tunnetaan voimakkaan nationalistisesta lähestymistavastaan. Hän ei ole erityisemmin jarrutellut sanojaan kertoessaan, mitä mieltä on vaikkapa euroalueesta tai Saksan autoteollisuudesta. Navarron mielestä turvallisuuspolitiikka ja taloudellinen nationalismi ovat toisiaan tukevia ja pitkälti päällekkäisiä asioita. Esimerkiksi, mikäli USA on riippuvainen tietyltä alueelta tuodusta öljystä, niin silloin maa on menettänyt öljyntuotantoon liittyvän bisneksen ja tietotaidon, joka olisi ollut sovellettavissa myös muilla toimialoilla. Maa on samalla tullut riippuvaiseksi öljyntuottajamaista, tuottajamaiden naapurimaat muuttuvat turvallisuusuhiksi, ja merireittien varmistaminen lisää kustannuksia.

Kun tämä globalisaation kylkiäisenä tullut ulkoistaminen ja toimintojen hajautus on mennyt tarpeeksi pitkälle, sitä on vaikeaa purkaa. Osaaminen ja tiedot sekä leviävät että niitä varastetaan, ja kun tuotantokapasiteetti ja tutkimus- ja kehitystoiminnot on menetetty, niiden takaisin hankkiminen on kalliimpaa verrattuna siihen, että niistä ei olisi luovuttu alunperin ollenkaan.

Tämä kaikki soi korvaan hyvin protektionistiselta, mutta kun katsotaan varsinaisia toimenpidesuosituksia ja aloitteita, USA:n hyökkäyskulma on selvä. USA:n epäreiluksi katsomia kaupanesteitä vaaditaan purettaviksi kauppasodan uhalla ystävällismielisten tahojen kanssa. Eurooppa, Kanada ja Meksiko kuuluvat tähän ystävällismielisten tahojen leiriin. Kiina puolestaan katsotaan vihamieliseksi. Kiinan kanssa ei haluta neuvotella pelkästään tulleista, vaan estää Kiinan kasvu kohti globaalia valta-asemaa.

Navarron tuore luento USA:n ja Kiinan kauppasodan taustavaikuttimista ja tulevaisuudensuunnitelmista on hyvä pohjustus tulevaisuudennäkymiin. Siitä voi myös vähän arvailla, mitkä sektorit ja ehkä firmatkin voivat lähivuosien aikana jäädä kauppasodassa häviäjien puolelle. Voittajiakin tulee olemaan. USA:n pyrkimys ei ole pelkästään huolehtia oman tuotantonsa elvyttämisestä, vaan huolehtia, että sen riippuvuussuhteet ovat tarpeeksi hajautettuja. Tämä voi tarkoittaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia sellaisille yrityksille, jotka eivät ehkä pysty suoraan vastaamaan kiinalaisten kilpailijoittensa haasteeseen, mutta USA:n kauppapolitiikan myötä olisivat elinkelpoisia.

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on ollut vahvasti otsikoissa, mutta todennäköisesti vasta sen ensiaskeleet on nähty. On vaikea sanoa, kuinka syvällisesti hallinto jakaa Navarron näkemykset, mutta niille näkemyksille löytynee kannattajia sekä työpaikkoja haikailevien äänestäjien että uutta liiketoimintaa ja helpompaa kilpailuympäristöä toivovan elinkeinoelämän keskuudesta. USA:n Kiina-politiikkaa ei pitäisi tuomita pelkäksi nationalistiseksi uhoamiseksi, protektionismiksi tai tyhjiksi lupauksiksi menetettyjen rasvakäsityöpaikkojen takaisinsaamisesta. Pankkien tutkimusdeskeissä ja ekonomistien parissa vallitsee melko laaja konsensus siitä, että Kiina ei pelaa reilusti. 

USA:n välivaalien jälkeen Trumpilla on toiminta-aikaa aina seuraaviin presidentinvaaleihin asti, ja mikäli hän asettuu ehdolle ja valitaan toiselle kaudelle, aikaa on aina vuoteen 2024 asti. Se on pitkä aika, mutta sitä ennen voi vielä tapahtua paljon. Trump voi saada varteenotettavan vastustajan republikaanien ehdokasasettelussa ja toinen tiukka voitto demokraattiehdokasta vastaan ei ole kirkossa kuulutettu. Trumpin voitto edellyttäisi talouden hyvää vetoa vaaleihin asti, terveyden kestämistä ja erityisesti, että  tutkinnoissa ei paljastu mitään liian raskauttavaa. Trumpin kiistämättömiä vahvuuksia on, että hänellä on ”törkyvakuutus” – vaikka Trumpin voi odottaa sanovan tai tekevän miltei mitä tahansa, niin silti on vaikeaa kuvitella, että hän onnistuisi sanomaan jotain niin kamalaa, että hänen kannatuspohjansa kärsisi.  Vedonlyöntitoimistojen kertoimien mukaan Trump on selvä ennakkosuosikki. Kannattaa siis henkisesti varautua siihen, että Trump ja hänen politiikkansa ovat seuranamme vielä pitkään.

Trumpin tiedettiin puhuvan ennen vaaleja lujaa Kiinasta ja maan kuriin laittamisesta, mutta monet ajattelivat niiden olevan vaalipuheita. Ensimmäisen kahden vuoden aikana Trumpin hallinto teki Nordean mielestä helpot ja nopeat asiat – eli yritysverouudistuksen ja regulaation keventämiset. Ne luovat pohjaa hyvälle talousvireelle ja poliittisen kannatuspohjan. Nyt vuorossa on kovempi koitos, eli kauppasodan aloittaminen Kiinan kanssa. Kirjoitin aiemmin, että USA:n kauppasotauhka Euroopalle on ennemmin ruotuun laittamista ja Kiinan eristämistä, eikä tavoite itsessään. Tässä on onnistuttu – Eurooppa on kieltäytynyt Kiinan ehdottamasta USA:n vastaisesta yhteisrintamasta.

Katsotaanpas nyt sitten, mitä tämä voisi sijoittajalle tarkoittaa. Ensin pitää selvittää, koska kauppasota alkoi, ja erikseen, koska markkinat haistoivat, että sellaiseen oikeasti ajaudutaan.  Ensimmäinen Kiinan-vastainen aurinkopaneelitulli astui voimaan tammikuussa 2018, mutta vasta maaliskuussa heitettiin varsinainen ensimmäinen kivi. Kevään ja kesän aikana uusia tulleja lisättiin jatkuvasti, ja vaikka neuvotteluissa puhuttiin kauniisti, suunta oli koko ajan tiukkeneva.

Kiinan osakemarkkinoilla nähtiin yleismaailmallinen kurssinotkahdus alkuvuonna 2018. Suunnilleen toukokuun puolivälissä Kiinan kurssikehitys irtautui yleismaailmallisesta kehityksestä huonompaan suuntaan. Samoihin aikoihin Kiinan valuutta alkoi heikentyä US-dollaria vastaan. Tämä on vanha kuvio – kun Kiinalla on ongelmia finanssimarkkinoilla tai reaalitaloudessa, he antavat valuuttansa devalvoitua. Näin kävi myös vuonna 2016 kesästä aina vuoden loppuun asti kestäen.

Kun nyt olemme saaneet selville, että USA-Kiina-kauppasota varmistui sijoitusmarkkinoiden näkökulmasta toukokuun puolivälissä, katsomme toimialakehitystä. USA:ssa paremmin ovat pärjänneet defensiiviset toimialat: kiinteistöt, terveydenhoito, päivittäiskulutustavarat ja sähkö- ja vastaavat yritykset ovat plussalla.  Miinuksella ovat raaka-aineet, energia, teollisuus, teknologia ja viestintä.

Monet miinuksella olevat toimialat eivät etenkään lyhyellä aikavälillä hyödy Kiinalle asetetuista tulleista. Alihankintaketjujen myötä tariffit kasvattavat näiden yritysten kuluja. Pitemmällä aikavälillä nämä yritykset saattavat tehdä muutoksia toimitusketjuihinsa, mutta hetkessä se ei tapahdu. Ehkä sijoittajat ja yritykset epäilevät, että kauppasota jää lyhyeksi, ja lykkäävät siksi toimintojen muuttamista. Eivät ne muutoksetkaan ilmaisia ole. Ehkä Kiinakin ajattelee näin. Viime kädessähän kyseessä on pokerimatsi. Se, kummalla on enemmän hävittävää, tai uskoo vastustajan vahvuuteen, luovuttaa. 

Arvaan, että Kiina aliarvioi USA:n hallinnon päättäväisyyden ja kestävyyden. Kiinan hallinto kestää kansalaistensa kipua paremmin kuin USA:n hallinto. Se on diktatuurien näennäisen hyvä puoli tämänkaltaisissa tilanteissa. Kiinalle voi kuitenkin muodostua ongelmaksi, että kauppasodan vaikutukset ovat epäsymmetrisiä – jokainen kauppasodan syventämisaskel satuttaa Kiinaa enemmän kuin USA:ta. Tämän takia on vaikea arvioida, kumpi kippaa kätensä ensimmäisenä. 

Koska uskon, että kauppasota jatkaa kiristymistään ja sovun löytyminen ei ole vielä lähelläkään, todennäköisesti jo tähän mennessä kärsineet toimialat kärsivät vielä lisää. Helpotusta näiden toimialojen kursseihin on odotettavissa vasta, kun ne alkavat sopeutua tähän uuteen tilanteeseen, joka voi jatkua vielä useita vuosia – ja kun vauhtiin on päästy, mahdollisesti myös sitäkin pidemmälle. Uusi kylmä sota on alkanut. Kiina on uusi Neuvostoliitto. USA ei ole lähtenyt tähän sotaan häviämään, mutta Kiina ei ole yhtä mätä ja heikko kuin Neuvostoliitto oli.

Mätä se kuitenkin on. Kiinalla on näennäisesti suurempi liikkumavara talouspolitiikan teossa. Jos Trumpilla on henkilökohtainen törkyvakuutus, Kiinan hallinnolla on puolestaan rokotus kansan mielipidettä vastaan. Suurempi liikkumavara ei kuitenkaan auta, jos taloustilanne on huono. Monet yritykset, pankit ja julkinen talous ovat Kiinassa melko heikossa hapessa. 

Kysymys on ajasta. Jos Trump voittaa 2020, hän voi jatkaa kauppasotaa niin pitkään, että Kiina antaa periksi. Arvaan, että Kiina tulee kohdistamaan huomattavaa informaatiovaikuttamista ja painostamaan liiketoiminnassa länsimaisia yrityksiä Trumpin vastaiseen rintamaan.  Mistä minulle tuli mieleen aivan seinähullu ajatus, jota ei kannata ottaa ihan vakavasti. Entäs jos Venäjän keskeinen tarkoitus on koko ajan ollut Kiinan laittaminen kuriin?

Sijoituspuolella suosin edelleen defensiivistä salkkua. Defensiivisiä toimialoja, jotka eivät ota osumaa Kiinasta tai euroalueen ongelmista. Tämä tarkoittaa myös finanssisektorin välttämistä. Nyt USA:n kohteena ovat olleet Venäjän kanssa vehkeilleet pankit. Jollain aikataululla vuorossa ovat Iranin, Kiinan ja vastaavien tahojen kanssa toimineet pankit.  Salkkuun kannattaa miettiä niitä firmoja, jotka pystyvät tarjoamaan sitä, mitä USA haluaa. Kiinan toiminnot korvaavia, ja niitä firmoja, jotka pystyvät auttamaan USA:ta käynnistämään tällä hetkellä Kiinassa olevien toimintojen USA:ssa käynnistämistä

Ja USA:n valtion velkakirjoja. Edelleen se salkku olisi paremmassa kunnossa, jos siihen olisi otettu vähän osakkeiden tilalle USA:n velkakirjoja mukaan. Neuvohetkestä osakkeet -7%, USA:n velkakirjat -1,7%, mutta dollari on vahvistunut 3 prosenttia, eli velkakirjat plussalla eurosijoittajalle.

 

 

Ja hei, laittakaahan tuonne keskusteluosioon (Juhanin blogi, kauppasota -keskusteluketju) jotain kysymystä tai haastetta. Näistä asioista on aina mukava jutella, ja omat ajatukset joko kirkastuvat tai menevät uusiksi.

 

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Mitä markkinoiden voittamiseen tarvitaan?

Daytrader - 12.12.2018
Kolumnit

Korjaus, josta saattaa tulla karhu

Juhani Huopainen - 11.12.2018
Kolumnit

Paniikkihuoneen etsijät

Aki Pyysing - 9.12.2018

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Mitä markkinoiden voittamiseen tarvitaan?

Daytrader - 12.12.2018
Kolumnit

Korjaus, josta saattaa tulla karhu

Juhani Huopainen - 11.12.2018
Kolumnit

Paniikkihuoneen etsijät

Aki Pyysing - 9.12.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #AmerSports #Nokia #Osakesäästötili #Basware

Sijoitustieto - 7.12.2018
Artikkelit

Indonesiassa ja Flippiineillä marraskuussa

Kaupallinen yhteistyö | JOM Rahastoyhtiö - 7.12.2018
Artikkelit

Vuosikymmen finanssikriisin jälkeen

Johannes Ankelo - 4.12.2018
Kolumnit

Älä astu hevonpaskaan

Aki Pyysing - 2.12.2018
Artikkelit

Somepoiminnat: #G20 #Metsäyhtiöt #FED #Sampo

Sijoitustieto - 30.11.2018

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: mkoo, 12.12. 20:28
Uusin viesti: JL, 12.12. 13:59
Uusin viesti: Sijoitustieto, 12.12. 13:23
Uusin viesti: von Fyrckendahl, 12.12. 13:02
Uusin viesti: Turskanpyytäjä, 11.12. 22:08
Uusin viesti: Sijoitustieto, 11.12. 14:40
Uusin viesti: Jmakela, 11.12. 14:08
Uusin viesti: Sijoitustieto, 11.12. 12:44
Uusin viesti: Casteliero, 11.12. 12:34
Uusin viesti: AMG, 11.12. 11:46

Seuraa Sijoitustietoa