Olet täällä

Taloudellisen riippumattomuuden hinta

Taloudellinen riippumattomuus on ajatuksena houkutteleva. Ei enää kenenkään muun sanelemaa aikataulua, ei aikaisia herätyksiä ja vain asioita, joita itse haluaa tehdä – tästä ikuisuuteen. Ainoa ongelma on hintalappu, joka pyörii sadoissatuhansissa tai jopa yli miljoonassa eurossa. Toisaalta korkean hintalapun ymmärtää, sillä jos kaikki voisivat heittäytyä vapaaherroiksi tuosta noin vain, niin yhteiskunta lakkaisi hyvin nopeasti toimimasta. Yhtälö siis tasapainottaa itseään jatkuvasti inflaation kautta. Mutta ei hätää: vaurautta kasvattavien yksilöiden ajatusmaailmassa ei tyrmätä asioita liian kalliina, vaan pohditaan mitä pitäisi tehdä, jotta varat riittäisivät. Ansiotuloilla ostetaan varallisuutta ja varallisuuden tuotoilla kivoja asioita.

Kulut määrittävät hinnan

Oma kulutaso määrittää taloudellisen riippumattomuuden hintalapun. Mitä vähemmällä tulee toimeen, sitä pienempi omaisuus riittää tukemaan tavoiteltua elintasoa. Käytän laskelmissani neljän prosentin sääntöä, jonka mukaan oma kulutaso kerrottuna 25:llä on karkeasti laskettuna taloudellisen riippumattomuuden hintalappu. 4% on nettotuotto eli verot pitää huomioida erikseen. Joka tapauksessa en koskaan jättäisi koko tulevaisuuttani ainoastaan 4% tuottojen varaan, vaan laskisin mukaan tukevan puskurin tuomaan mielenrauhaa.

Vuosikuluni ovat laskeneet tasaisesti joka vuosi siitä lähtien, kun aloin niitä seuraamaan. Vuosina 2017-2020 kuluni olivat vanhimmasta tuoreimpaan 29000, 22000, 19000 ja 15000 euroa tämän vuoden ollessa ennuste loppuvuoden osalta. En usko, että tämän vuoden 15000 euroa on mitenkään kestävä taso. Toisaalta vuoden 2017 korkea 29000 euroa sisälsi kertaluontoisia kuluja kodin sisustamiseen liittyen. Tarvittaessa pystyisin tulemaan toimeen arviolta 20000 eurolla vuodessa niin, että elämä olisi jokseenkin mukavaa eli käytän tätä pitkän aikavälin hintalappuna. Tätä 20000 euroa tukee omissa laskelmissani se, että vaikka jättäytyisin vapaaherraksi, niin tuskin olisin tekemättä mitään eli pientä tuloa hyvin suurella todennäköisyydellä tulisi sieltä täältä. Jo tämä luo jonkinlaista puskuria näihin suunnitelmiin. Lisäksi edellyttäisin itseltäni tukevaa käteispuskuria pörssiromahdusten ja huonojen aikojen silloiksi.

20000 euroa on siis tavoiteltava nettosumma. Pääomatuloa verotetaan 30% veroasteella aina 30000 euroon asti ja 34% veroasteella tästä ylöspäin. Tämä veroastepykälä ei vielä merkittävästi vaikuta omiin laskelmiini, mutta mikäli haaveet olisivat kunnianhimoisemmat, niin tuo muuttuisi hyvin nopeasti hyvin merkittäväksi pykäläksi.

Mikäli olisi 4% vuosituotto eri sijoitusvarallisuuksilla? Verot on vähennetty bruttotuotoista.

Ylläolevasta laskelmasta voidaan lukea, että miljoonan sijoitusvarallisuus ei edes olisi riittänyt kattamaan vuoden 2017 vuosikulujani, mutta toisaalta tämän vuoden kulujen kattamiseksi riittäisi noin 550 tuhatta euroa. Hieman pyöristäen 700 tuhatta euroa voisi olla kohdalleni hyvä tavoite sijoitusvarallisuudeksi, jos tosiaan saisin pidettyä kuluni noin 20000 euron kieppeillä. Tämä on 1670 euroa kuukaudessa. Niin kauan kuin mieli ei ala haluta jokakuukautista luksusristeilyä tai ulkomaanmatkaa niin uskoisin tulevani tuolla summalla varsin hyvin toimeen. Yhden loisteliaan matkan vuodessa tuolla summalla kyllä tekisi muiden elinkustannusten lisäksi.

Miljoonan euron nettovarallisuustavoite istuu yllättävän hyvin yhteen 700 tuhannen euron sijoitusvarallisuustavoitteen kanssa. 300 tuhatta euroa voi tuolloin olla kiinni muissa varallisuusluokissa, kuten omistusasunnossa, kakkosasunnossa, käteispuskurissa ja autossa. Asunnon päivitys lienee jossain vaiheessa edessä, sillä tuskin loppuelämääni tulen asumaan nykyisessä rivitalonpätkässä ja mökkikin voisi olla ihan mukava lisä.

Elämää vapaaherrana

Elämän vapaaherrana ei tarvitse tarkoittaa sitä, että päivääkään en enää tekisi töitä elämässäni. Varmasti töitä vielä tekisin, mutta voisin valikoida sellaisia tehtäviä, jotka todella nostavat hyvinvointiani seuraavalle tasolle. Kun raha ja aika eivät ole puutteita, saa kaikkiin neuvotteluihin merkittävän ylivoiman. Jos on mahdollisuus kävellä pois kaikista neuvotteluista ja pystyy kärsivällisesti hieromaan sopimusta niin kauan kuin on tarve, on mahdollisuus sitoutua vain sellaisiin sopimuksiin, jotka ovat omalta kannalta riittävän hyviä. Muille hankkeille voi helposti sanoa 'ei'. Sen sijaan jos tarvitsisi rahaa ja mieluummin heti... no, neuvottelun vastapuoli olisi siinä aika vahvoilla.

On selvää, että nykyinen miljoonan euron nettovarallisuustavoitteeni ei anna vastauksia siihen, mitä tekisin sen jälkeen kun sen tavoitteen saavutan. Tämä on puute suunnitelmissani. Ellen ala miettiä tuota hyvissä ajoin, niin tulen tilanteeseen, jossa joudun väkisin kääntämään elämäni uudelle polulle. Onneksi (tai, miten sen nyt ottaa) tuo hetki on vielä kaukana ja mitään akuuttia kiirettä pohdinnalle ei ole. Viimeisen 12 kuukauden varallisuuden kasvutahdilla saan häärätä työelämässä vielä 17 vuotta ennen kuin vapaaherraksi heittäytyminen muuttuu ajankohtaiseksi. Laserin tarkalla fokuksella tuo aika olisi tarkoitus puristaa 8 vuoteen.

Aika näyttää kuinka käy.

T.A.

Blogiin

"Uskomme parhaiden sijoituskohteiden löytyvän Aasiasta."
Liity Sijoitustiedon jäseneksi