Kolumnit

Sijoitusastesäätöjä

Aki Pyysing |
Jaa Twiittaa

Melkein kaikki siviilit ilmoittavat sijoitusasteensa osakemarkkinoilla väärin. On toki ymmärrettävää jättää osakesijoitukset per nettovarallisuus -yhtälöstä merkityksettömänä eränä pois omistusasunto. Ja muutkin sellaiset sijoitukset, joita ei mielellään sellaisiksi tunnusta. Mitään järkeä tässä ei kuitenkaan ole.

Varo vajaita!

Täysin luku- ja kirjoitustaitoisia yksilöitäkin yleensä hirvittää, kun kerron keskimääräisen tavoitussijoitusasteeni olevan yli sadassa prosentissa. Kun selitän heille, että termi miulle tarkoittaa osakesijoitusten osuutta koko nettovarallisuudesta, he alkavat ehdotella lapsilleni edunvalvontavaltuutuksen hankkimista ja sen pikaista toimeenpanoa.

Jotakin massoja pelottavaa täytyy siis olla ”yli sadassa prosentissa”. Jos laskee sijoitusasteensa vain ”vapaista varoista” sivuuttaen esimerkiksi asuntonsa, tulee sijoitusasteeksi suurempi luku.

Kun kaverini kertoi myyneensä kaikki osakkeensa juuri ennen koronan Suomeen saapumista, onnittelin häntä, mutta tein epäilevänä Akina pari tarkentavaa kysymystä. Pienen kuulustelun jälkeen selvisi, että hänen sijoitusasteensa minun laskutavallani oli ennen myyntejä alle yksi prosentti ja omasta mielestään siis sata prosenttia. Myyntien jälkeinen osakesijoitusaste nolla prosenttia tuli kummallakin laskukaavalla.

Huomattavaa on, että mitä korkeampaa sijoitusastetta osakkeisiin pystyt yli ajan pitämään, sitä varakkaammaksi tulet. Ainakin mikäli historiallinen kehitys on tae tulevasta, eli osakkeet tuottavat jatkossakin reilusti enemmän kuin markkinakorot. Tämä ikiliikkuja pohjautuu muuten ihmisten ahneuteen, eli yritysten omistajien pyrkimyksiin saada yrityksensä tekemään voittoa, oli sitten kylmä tai vaikkapa vari.

Homo sapiensit ovat pelokkaita, koska sapelihammastiikerin hiljaista murinaa säikkyneet esi-isämme jäivät henkiin, lisääntyivät ja rakensivat Sääntö-Suomen. Pelottomille kävi huonommin. Joten olisi hyvästä käyttää laskukaavaa, joka ei anna pelottavan suuria lukuja. Kuten sataa prosenttia, jos oikea sijoitusaste on alle yhden prosentin.

Ammattilaisillakin on harhoja

Tämän kolumnin aihe löytyi twitteristä, josta bongasin Momentum-Matikaisen haastattelun. Siinä Kimmolta kysyttiin, uskooko hän ikuiseen nousuun.

Kimmo kertoi olleensa alkuvuoden lähes velattomana yli sadan prosentin osakepainolla.

Kysyttäessä ”Oletko sijoittanut kiinteistöihin? Miksi?” Tammisalon tsaari vastasi:

Olen sijoittanut kiinteistöihin vain nauttiakseni itse niistä. Kun on noussut negatiivisesta varallisuudesta nopeasti, olen ajatellut, että nousun tuomaa varallisuutta on hyvä investoida kiinteään omaisuuteen. Meillä on iso asunto Tammisalossa ja kesämökki Puruveden rannalla Kerimäellä. Näissä on kiinni iso osa varallisuudestani.”

Siis ”Sijoitan vain nauttiakseni”, mutta ”hyvä investoida kiinteään omaisuuteen” ”iso osa varallisuudestani”.

Tästä on vaikeampaa löytää logiikkaa kuin Vasemmistoliiton talouspoliittisesta ohjelmasta. Joka tapauksessa voimme päätellä, että Kimmon sijoitusaste on paljon alhaisempi kuin ”yli sata prosenttia”. Riippuen siitä, miten suuri osa varallisuudesta on ”iso osa”.

Enkä kirjoittanut tätä vittuillessani, vaikka Kimmo sellaista perjantaina väittikin. Vaan opetustarkoituksessa.

Matikaisen kaltainen osakejonglööri, jollaisia ei rahoituksen norsunluutorneissa istuvien mukaan ole olemassa, pitää väärän laskukaavansa takia omasta perspektiivistäni hassun alhaista sijoitusastetta. Mie en nimittäin pysty momentumtreidaamisella tekemään latin latia tai edes euroja. Kimmo taas on painanut algoritmejä pataan jo vuosikausia. Yleensä ostamalla niitä lappuja, mitä mie parhaillaan myyn.

Vanhallakin voi nousta

Anoin elokuussa Nordnetin hiuspussipäiltä lisää pelitilaa salkkuun, ja jo toissa viikon Tallinnan WSOPC:ssä pääsin jo uimaan syvemmällä limiitissä kuin olen koskaan ollut. Tosin suhteessa nettovarallisuuteeni nykyiset limiittini ovat lähinnä tasolla ”puuhastelu”. Mutta puuhastelen kuitenkin isommalla riskillä kuin useimmat oman ikäluokkani kollegat. Mikä pitää mielen pirteänä ja ehkäisee vetäytymästä tosi-TV:n ja jääkaapin väliin kuolemaan. Kuten jotkut koulukaverit ovat päättäneet loppuelämänsä elää.

Olimme Kimmon kanssa molemmat kuuntelemassa Zenito Oy:n Petter Langenskiöldin alustusta. Emme olleet aiemmin tavanneet, mutta mieshän osoittautui neroksi, koska sijoitusfilosofiansa on hyvin samanlainen kuin omani:

Huonoina aikoina entistä pienempien tulosten entistä pienemmät kertoimet tuppaavat kutistumaan. Tämän takia karhumarkkinoita vietetään lopulta vähän turhan syvällä. Ja härkämarkkinoilla toisin päin. Joten näitä tendenssejä on sitten syytä kontrata.

Juuri nyt tietäjät tietävät, että taantuma tulee varmasti, kun rakennusteollisuus menee lamaan ja asuntojen hinnat tämän myötä laskevat. Nyt olisi hyvä hetki pysähtyä ja tehdä toisin kuin Kimmo koskaan twitterissä: Miettiä mitä juuri äsken luin.

Aivan, eivät ne asuntojen hinnat laske sen vuoksi, että asuntojen rakentaminen törmää seinään. Tarjonnan supistamisella on hintoja nostava vaikutus. Mutta yleinen näkemys tosiaan on, että rakentaminen hiipuu ja asuntojen hinnat laskevat samaan aikaan. Kun kaikki synkistelevät, saattaa hyvin olla aika ostaa osakkeita, vaikka kuinka pahalta tuntuisi.

Vaikuttaakseni lopullisen höyrähtäneeltä muistutan, että käännyimme juuri vuoden loppusuoralle. Jos 400 metrin aitojen loppusuoralle tullessa rata hivenen reunoiltaan keinuu, on vauhdinjako ollut sopiva. Kukaan ei ota loppukiriä, vaikka Porttilat kahdessa polvessa ovat niin väittäneet. Toiset vain hyytyvät toisia enemmän.

Osakemarkkinoilla on toimittu hivenen toisin, kun loppusuoralla on yleensä juostu kovempaa kuin takasuoralla. OMXH25-osakkeet ovat tuottaneet loppuvuodesta keskimäärin 7,3 prosenttia, mikä tekee 70 pinnaa niiden kokonaistuotosta. (Lähde: HBL Börsveckan 1.10.2023)

Joten aion nostaa sijoitusastettani entisestään koko syksyn ja vielä joulukuussakin, jos kurssilasku jatkuu. Tosin pehmeällä kosketuksella, en aio mennä lähellekään tilannetta, jossa myyntipäätöksiä tekisi puolestani rahoittajapankki.

Puhumaton riski

Aika harvoin kuulee osakehurujen selittävän, miten tolkuttoman iso riski on olla ilman ammuksia, kun karhut möyryävät pihalla? Höpöttäessään ajallisesta hajautuksesta ne tarkoittavat kuitenkin juuri sitä. Tämä on vastuullista sikälikin, että siviilit jäätyvät ampumasta juuri silloin, kun pitäisi vaihtaa sarjatulelle.

Aion itse kuitenkin jatkossakin pashat välittää ajallisesta hajautuksesta ja jatkaa hinnallinen hajautus -strategiaani. Eli ostan raskaalla kädellä halvalla ja keventelen niitä sitten kalliimmalla. Jos siis joskus nousevat.

Mutta jos vedät rahoituksesi tappiin heti kättelyssä, olet samassa tilanteessa kuin Suomi Talvisodan lopussa. Rauhanehdot sanelee vastustaja, kun ammuksia ei enää ole.

P.S. Omani eroaa Momentum-Matikaisen strategiasta aika radikaalisti. Kimmo ostaa nousevia ja jos ne nousevat lisää ostaa vielä lisää ja enemmän. Ihme homma, että mies on vielä hyvissä rahoissa. (En ollut edellisessä lauseessa täysin tosissani, se oli ns. läppää)

Osakemarkkinoilla on monia metodeja, joilla voi saada ylituottoja. Tai edes tuottoja. Tai nyt varmasti vähintään turskaa.

Tuijotimmekin perjantaina 18.25 saman pöydän mutta omien mukien ääressä kännyköitämme ja syötimme viime hetken hätäisiä odia (eng. order=toimeksianto). Näinhän kaikki sivistyneet ihmiset tapaavat toimia ennen osakemarkkinan sulkeutumista viikonlopuksi.

Nostettuamme päämme, Kimmo kysyi mitä tein. ”Ostin Fortumia @11,01”, vastasin. Kimmo käänsi kännykkäänsä, jossa näkyi samaan hintaan ja samaan aikaan myytyjä Fortumeita.

Ei ollut ensimmäinen – ja tuskin viimeinenkään - kerta, kun olimme toistemme vastapuolia.

3.7.2022: Hinnallinen hajautus

On salkku osakemiehelle kai kaikkein paras tuttu
Mutt' mitä salkku sisältää se onkin eri juttu
Jos kaiken kertois' siitä, ei koskaan aika riitä
Se turskalta ja kuralta vain sisältäkin näyttää
Mut osakemiehen salkkuahan kai vielä jokin täyttää
Ei nähdä sitä voida, mutta antaa laulun soida

Salkku ja osakemies, siinä varmaan on sellainen pari
Oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties

Se reppu saattaa sisällänsä pitää lapun armaan
Se plussalle salkun saa ja valoisaksi harmaan
No silloin päivä paistaa, ja matkanteko maittaa
Mut kuraa jos on salkussa tai ahdistus ja huoli

Niin salkun painon lisäystä tulee toinen puoli
Se hiertää hartioissa, on matkan hauskuus poissa

Salkku ja osakemies, siinä varmaan on sellainen pari
Oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties

On näyltänsä salkku usein vaatimaton aivan
Se silti jakaa osakemiehen ilon tahi vaivan
Se tuntee murhemietteet, ja hauskat ajanvietteet
Se nousun kestää, laskun tuntee kuten isäntänsä
Se puolustaja jätkän on ja hänen syyttäjänsä
Ja omantunnon lailla, on kieroutta vailla

Salkku ja osakemies, siinä varmaan on sellainen pari
Oli kylmä tai vaikkapa vari, niin kumpikin paikkansa ties

Keskustele

Mainos: Coinmotion

Avaa ilmainen tili ja myy ja osta kryptovaluuttoja alhaisilla välityspalkkioilla.

Kolumnit

Markkinanäkymät kesällä 2024

Mikko Mäkinen
13.6.2024
east Lue lisää
Kolumnit

Laillinen turnauspokeri olisi pelastettavissa

Aki Pyysing
9.6.2024
east Lue lisää
Artikkelit

Analyysissa Nokian Renkaat: Entisen laatuyhtiön testitulokset eivät riitä Seurantalistalle

Almanakka
7.6.2024
east Lue lisää