Tekoäly-teknologia ja yritykset

Itse kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo parhaiden sijoitustuottojen tuleva yrityksistä, joihin tekoälytoiminnallisuudet voidaan liittää naurettavan edullisesti ja joista syntyy valtavia kustannussäästöjä ja tehokkuusetuja. Esimerkkeinä vakuutusala tai verkkokaupat. En usko, että varsinaiset tekoälylaskentaan/siruihin liittyvät yritykset ja datakeskuset ovat parhaita sijoituskeissejä.

Tekoäly myös kuoppaa rajuin liikkein nousujen vastineeksi

Osakkeiden arvonmääritykseen on monia tapoja. Lähes kaikki niistä saavat Yhdysvaltain osakkeet näyttämään kalleimmilta sitten dotcom-kuplan. P/E-luku (forward), P/C-luku (Price to cash flow), osakkeiden tarjoaman lisäpalkkion laskeminen joukkovelkakirjoihin verrattuna "Fed-mallin" avulla ja suhdannekorjattu P/E-luku (exchange ratio) - kaikki huutavat, että osakkeet ovat kalliita.

Kuva

Sijoittajat lyövät vetoa sen puolesta, että keinojärki toisi mukanaan voittorahaa tavallista tulosten kasvua huomattavasti nopeammin, kirjoittaa James Macintosh The Wall Street Journalissa.

Dotcom-kuplaan nähden ainoa ero on, että monet silloiset firmat eivät edes tuottaneet mitään, kun AI-yhtiöt sentään tekevät jonkinlaista myyntiä. Internet rakennettiin teleoperaattoreiden asentamien maailmanlaajuisten valokuitukaapeleiden varaan. Se johti suuriin yritysmenoihin, joita rahoitettiin velalla. Kehittyneen tekoälyn taustalla olevat suuret kielimallit rakennetaan jättimäisille datakeskuksille. Samalla tavalla se johtaa suuriin yritysinvestointeihin, joita rahoitetaan yhä enemmän velalla sekä suurten teknologiayritysten vanhojen liiketoimintojensa kassavaroilla.

Vuonna 2000 luvut olivat valtavat, sillä 1990-luvun lopulla uusiin televerkkoihin investoitiin reilusti yli 100 miljardia dollaria. Kuituverkkoja oli niin paljon, että suuri osa niistä päätyi seisomaan käyttämättöminä vuosikymmeneksi, ennen kuin internet-liikenne kasvoi riittävästi niiden käytöön (ja tuottoon) saamiseksi.

Kilpajuoksu datakeskusten rakentamisesta on nyt vieläkin rajumpi. Johtavat tekoälykehittäjät heittelevät biljoonien investointilukuja. Menot ovat niin suuria, että ekonomistit sanovat niiden muodostavan merkittävän osan bruttokansantuotteen kasvusta.

Yritykset, jotka myyvät kultaryntäyksen tapaan hakkuja ja lapioita tai niiden veroisia tuotteita, ovat menestyneet nyt erittäin hyvin. Vuonna 2000 internetin yhdistämiseen tarvittavien reitittimien valmistaja Cisco ja teleoperaattorit kasvattivat tulostaan ​​neljänneksellä kuplan viimeisenä vuonna. Nykyään Nvidia ja muut siruvalmistajat toimittavat prosessointitehoa datakeskuksille ja keräävät nousevia voittoja.

Nvidian kasvu on Ciscon kasvua parempaa, mutta molemmat ovat olleet poikkeuksellisia: Vuonna 1999 Ciscon liikevaihto kasvoi yli 40 % ja vuonna 2000 yli 50 %. Kahden viime vuoden 12-kuukauden jakson aikana Nvidia onnistui päästä ensin yli 150 %:n kasvuun ja sitten lokakuuhun päättyneen tilivuoden aikana 60 %:n kasvuun. Tämä kasvu saa luonnollisesti sijoittajat innostumaan.

Tänä vuonna S&P500 indeksin osakkeista 183 eli 37 % on laskenut. Kaikki tekoälyyn liittyvä – sirujen valmistajat, sähköntuottajat, datakeskusten rakentamiseen käytettyjen laitteiden valmistajat – on ollut nousussa ja suuri osa muusta markkinasta on down.

Vuonna 1999, jos olit internet-osake, silloin nousit, ja jos et ollut, kukaan ei ollut sinusta kiinnostunut. Sama pätee pitkälti tänä päivänä tekoälyyn.

Kuva

Jotkut sanovat, että jos kaikki puhuvat kuplasta, se on merkki siitä, ettei sellaista ole. Silti kuplaa koskevat väittelyt riehuivat voimakkaina vuonna 1999, vaikka kupla jatkoi paisumistaan. Sama tapahtuu nyt.

Vasta puhkeaminen ratkaisee oliko kyseessä kupla. Jos tekoäly ei pysty tuottamaan sekä luvattuja tuottavuuden kasvuja että suuria voittoja luojilleen, tuskallinen rinnastus tulee tapahtumaan dotcom-jälkiseurauksien, ei nousukauden, kanssa.

Linkki WSJ: The Eerie Parallels Between AI Mania and the Dot-Com Bubble - WSJ

Syyskuun alusta alkaen säröjä on alkanut näkyä.

Kuva

Exclusive | CoreWeave’s Staggering Fall From Market Grace Highlights AI Bubble Fears - WSJ

Ruotsalaispohjainen tekoäly-yritys on menettänyt 300 miljardia markkina-arvostaan

Kuva

Ruotsalainen Peter Salanki on ollut perustajaosakkaana tekoäly-yritys Coreweavessa, joka on menettänyt lähes puolet markkina-arvostaan ​​viime viikkoina. Kurssilasku viittaa liiketoiminnan merkittäviin haasteisiin – ja sitä pidetään mahdollisena enteenä tekoälykuplasta.

Linkki Dagens Industri: Svenskgrundat AI-bolag tappar 300 miljarder i börsvärde

Joten hatuista kiinni pidellen joulua kohti - mieluummin tylsillä bondeilla ja bondiosakkeilla ratsastaen.