Olet täällä

Kolumnit

Rytinän jälkeen tulee pomppu, mutta mitä sen jälkeen?

Sijoittajana mietin Koronaviruksen aiheuttaman pelon tuomia vaikutuksia yrityksille. Ajatellaan esimerkiksi Kiinaa, jossa tehtaat ovat suurelta osin kiinni. Kuinka paljon tämä vaikuttaa yhtiöiden tulosten lisäksi niiden kassavaroihin ja mahdollisuuteen saada rahoitusta kapeikkoihin. Aika harvalla yrityksellä on massiivisia kassavaroja etenkään SME-kentässä. Kuukausi tai kaksi ovet kiinni on aika paha pala monelle. Ja vaikka tuotanto ei olisi kokonaan kiinni, heikkenevä tuotteiden kysyntä yhdistettynä lockdowniin on myrkkyä monelle. 

Vaikka epidemia saataisiinkin kuriin suhteellisen nopeasti, siihen menee silti helposti useampia kuukausia ja tämä jättää kuluttajiin suuren jäljen. Epäilen kuitenkin, että tämän viruksen kanssa tehdään tuttavuutta huomattavasti pidempään. Epäilen esimerkiksi risteilyalus-, majoitus- ja matkailu yhtiöiden olevan epämiellyttävässä kohden tätä pelikenttää kuten monen muunkin toimialan. 

Suurin riski piilee arvoketjukapeikkojen synnyssä, kun tehtaita on kiinni ja jäädään jälkeen tuotannosta. Tämä säteilee nopeasti todella laajalle. Pelkästään se, että mikrosirutuotannossa tulee katkoksia, näkyy todella laajalle ja tämä ei tietenkään ole ainoa, missä kapeikkoja nähdään jo nyt. 


 

 

 

 

Lyhyellä aikavälillä sijoittaja helposti ajattelee, että dipit ovat hyviä osotopaikkoja ja voivat ollakin. Sitä tulee helposti ajateltua, että kaikki sijoittajat ovat kärsivällisia osta ja pidä -sijoittajia. Osakemarkkinoiden liikehdintää pohdittaessa on huomioitava toimijat, jotka toimivat eri strategialla kuin itse. Lasku ruokkii itseään volatiliteetin kasvun kautta. Tämä laukaisee pakottavan tarpeen myydä osakkeita mm. salkuista, joissa on volatiliteettirajat tai joissa on paljon vipua. Samoin riskikontrolloidut salkut joutuvat myymään sekä monet CTA-ohjelmat. 

Se mikä todennäköisesti aika pian saa aikaan jonkin sortin pompun, on long-puttien voittojen kotiutus, joka johtaa vastapuolen futuurien ostoon. Tämä ei ole sillä tavalla bullish skene vaan sitä, mitä markkinoilla tapahtuu kun liikkeet ovat suuria. Hyvin shorteista rahaa saaneet kotiuttavat voittoja sulkemalla positionsa eli ostamalla osakkeita. Näistä seuraavat pomput tulkitaan usein hengähdysralleiksi ymmärtämättä mistä syystä markkinat oikeastaan nousevat. Ei kai sillä sijoittajalle toki ole merkitystä, miksi oma sijoitus toimii. Parempi olla onnellinen kuin aivan oikeassa.

Lähipäivinä on odotettavissa, että S&P-500 -indeksi testaa alhaalta päin viidenkymmenen päivän keskiarvoaan. Tällainen nousu laukaisee monesti karhuun päin kääntyneet sijoittajat uudelleen myymään. Etenkin sellaiset, jotka eivät ehtineet vielä myydä osakkeita, pelästyivät ja nyt helpottuneena myyvät, kun arvot ovat hieman nousseet viimeisistä pohjista. 

Osakkeiden muutoksia tarkkailtaessa optio- ja futuurimarkkinat ovat kiinnostavia. Ne kertovat kuvaa siitä mitä todellisuudessa salkuissa tapahtuu ja mitä yritetään saada aikaan. Siinä missä piensijoittaja operoi suoraan vain osakkeilla, moni suurempi rakentaa salkkunsa osakkeiden tai indeksien päälle ja lisänä on joukko erilaisia johdannaisia, joilla suojataan tai haetaan lisätuottoa. 

Tarkoitukseni on saada sinut ottamaan askel taaksepäin ja reflektoimaan kokonaiskuvaa sen sijaan, että katsot vain mitä on lähellä ja tuttua. Se mitä markkinoilla tulee tapahtumaan on kaikille meille arvoitus, jopa niille ammattilaisille. 

Rahaa ja rakkautta!
Matias

Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: www.matiassavolainen.com

Juuso Mykkänen: Turvasatama haussa vol.2
Liity Sijoitustiedon jäseneksi