Olet täällä

Kolumnit

Romahduksen anatomiaa ja siihen varautumista

Vuodesta 1926 lähtien tähän päivään asti, miten usein jenkkipörssit ovat päätyneet vihreälle vuoden päätteeksi? Vastaus kysymykseen hieman myöhemmin, sillä ensin tutustumme romahduksen terminologiaan. Usein kuulee puhuttavan markkinoiden korjauksesta, talouden taantumasta ja lamasta, mutta mitä ne tarkalleen tarkoittavat?

  • Korjaus: Markkina menettää 10% arvostaan

  • Karhumarkkina”: Markkinat ovat menettäneet 20% arvostaan

  • Romahdus: Markkinat putoavat 35-60% 3-6 kuukauden aikana

Mitä eroa on taantumalla ja lamalla?

  • Taantuma: 6 kuukautta tai enemmän talouden laskua

  • Lama: Taantuma, joka kestää yli 2 vuotta ja valtion BKT laskee 10%

Markkinoilla aktiivisesti mukana olevat puhuvat joskus myös ”mustasta joutsenesta”, joka on Nassim Talebin Black Swan-kirjaan perustuva termi ja tarkoittaa vaikeasti ennustettavissa olevaa epätodennäköistä tapahtumaa, jolla on valtavat vaikutukset. Finanssikriisi esimerkiksi ei ollut musta joutsen, sillä jotkut osasivat siihen varautua, mutta World Trade Centeriin kohdistunut terrori-isku oli musta joutsen, sillä harva, jos kukaan, näki sen tulevaksi eikä siihen oltu varauduttu.

Romahdusten historiaa

Vastauksena aiempaan kysymykseen; jenkkipörssit ovat vuodesta 1926 lähtien päätyneet plussalle 74%:na kaikista vuosista. Mitä tämä tarkoittaa? Olivatpa asiat miten huonosti tahansa, seuraavista kahdestakymmenestä pörssivuodesta keskimäärin viisitoista tulee päätymään plussalle...ellei sitten musta joutsen liitele paikalle.

Miten pitkä aika jenkkitaantumista on toisen maailmansodan jälkeisenä aikana kestänyt palautumiseen ja miten paljon BKT putosi sinä aikana?

Silmiinpistävää on viimeaikaisten taantumien vakavuus erityisesti pörsseille pitkällä elpymisjaksolla. Toisaalta taantumia viimeisen 30 vuoden aikana on ollut ainoastan kolme, kun niitä aiemmin oli tiheämmin, mutta niiden vaikutukset olivat vaisumpia.

Vuonna 2000 alkaneessa taantumassa mielenkiintoista on BKT:n vaisu pudotus, vaikka osakkeet romahtivat lähes puoleen. Teknokuplan osakehintoihin oli siis puhallettu reilusti ilmaa. Finanssikriisi oli listan taantumista pahin osakkeiden menettäessä yli puolet arvostaan ja jenkki-BKT:n pudotessa yli 5%:lla. Lamaan asti ei tuolloinkaan päästy, sillä BKT:n olisi pitänyt supistua vielä tuplat näistä lukemista.

Toisesta vinkkelistä pitkän aikavälin sijoittamista katsoen...

Vuodesta 1997 tähän päivään asti, jos olisit ottanut rahasi pois osakemarkkinoilta ja missannut 50 parasta pörssipäivää, olisi salkkusi arvo tällä hetkellä 60% pienempi.

Esimerkki on teoreettinen, sillä kukaan ei onnistu ottamaan rahojaan pois osakkeista juuri parhaiden päivien ajaksi, mutta siitä voi silti oppia. Nuori sijoittaja, jolla on vuosikymmeniä tulevaa sijoitusaikaa, ei välttämättä kärsi romahduksista pitkällä aikavälillä niin paljon kuin ”maalaisjärjellä” ja sen muodostamilla peloilla olettaisi. Jos sen sijaan missaa parhaat sijoituspäivät, -viikot ja -kuukaudet, on vaikutus salkun kokonaistuottoon merkittävä. Markkinoiden ajoittamisesta ei sen kummemmin kannata murehtia.

Romahduksen syitä

Miksi markkinat korjaavat tai romahtavat?

  • Keinotekoinen raha

  • Markkinamanipulaatio

  • Terrori-iskut

  • Kauppasodat

  • Sodat

  • Kuplat

Keinotekoisella rahalla tarkoitetaan esimerkiksi Islannin kaltaista tilannetta finanssikriisin aikana, kun maan pankit vivuttivat sijoituksiaan vipujen päälle. Kun tuli lainanmaksun aika, oli aika kaivaa pölyttyneet ja puoliksi märäntyneet kalaveneet esille ja lähteä ansaitsemaan todellista arvoa mereltä.

Markkinamanipulaatiota voi tapahtua paitsi yksityisten, myös valtioiden toimesta.

Terrori-iskut menevät musta joutsen-kategoriaan, sillä niitä on vaikea ennustaa. Seuraava terrori-isku voi tapahtua esimerkiksi netin kautta valtion sähköverkkoon, ken tietää.

Viimeaikainen USA-Kiina-kauppasota on osoittanut miten se voi jarruttaa pörssien kehitystä konfliktin osapuolten molemmissa maissa.

Kuplat ovat tutuin pörssiromahduksen muoto; viimeiset romahdukset johtuivat teknokuplasta ja jenkkien asuntolainakuplasta.

Mistä kuplat aiheutuvat?

  • Liikaa optimismia

  • Paranoian puutetta

  • Valtioiden kontrolloimat kuplat

  • Maalaisjärjen katoaminen

  • Pohjaton luottamus

Bitcoinissa oli vuoden 2017 lopulla kuplan aineksia kun ”kaikki” haaveilivat ansaitsevansa kryptomiljoonia. Onko Bitcoin kupla vai ei, siihen en ota kantaa, mutta kuplan merkkejä oli vahvasti ilmassa. Yksi mahdollisista kuplista tällä hetkellä on jenkkien opintolainat, joita on myönnetty 1,4 triljoonan taalan edestä yilopistokoulutuksen samalla menettäessä arvoaan jatkuvasti.

Valtioiden kontrolloimista kuplista puhuttaessa mieleen tulee FED:in toimet, lähinnä uuden rahan printtaaminen. FED käyttää tätä hyväkseen helpottaakseen yritysten rahan lainaamista korkotasoja laskemalla. Tämä on markkinamanipulaatiota keinotekoisella rahalla. Pienet yritykset ovat jenkkitaloudelle kriittisen tärkeitä, sillä kaksi kolmannesta kaikista työpaikoista luodaan niiden toimesta.

Romahdukseen valmistautuminen

Romahdukseen voi valmistautua monella eri tavalla:

  1. Ennakointi

  2. Riskinsietokyky

  3. Käteinen

  4. Tuottojen kotiuttaminen

  5. Sijoittaminen jalometalleihin

  6. Suojaa urakehitystäsi

  7. Käy läpi salkkuasi

Yhdeksän vuotta putkeen osakkeet ovat olleet nousussa. Kuten Aki kolumnissaan totesi, ei tämä ole riittävä syy pelätä romahdusta, muttei se ole myöskään syy olla ennakoimatta tulevaa rationaalisesti. Korjaus, karhumarkkina tai romahdus on varmasti tulossa, ainoa kysymysmerkki on sen ajoitus.

Riskinsietokyky on viimeisiä työvuosiaan puurtavalle erilainen kuin alle kolmekymppiselle. Mitä enemmän odotettavia elinvuosia on edessä, sitä enemmän voi sietää riskiä. Nykyisessä markkinassa ei nuoren kannata painaa paniikkinappulaa liian nopeasti, etteivät ne parhaat pörssipäivät jää sivu suun.

”Cash is king”, eli käteinen on kuningas. Rikkauksia tekevät ne, jotka ovat siihen valmistautuneet. Jos romahduksen tapahtuessa ei käteistä ole käytettävissä, jäävät parhaat ostopaikat käyttämättä. Kun myyt kärsivät ja myyvät paniikissa osakkeitaan, Warren Buffett kehrää käteispossansa päällä ja on valmis iskemään.

Voittojen kotiuttaminen on myös varautumista romahdukseen, samalla kasvaa käteisen määrä uusia, parempia ostotilaisuuksia varten.

Jalometalleihin sijoittaminen on historiallisesti ollut suojaa markkinoiden laskua vastaan, esimerkiksi 5% salkusta jalometalleihin sijoitettuna tarjoaa suojaa romahdusta vastaan.

Yksi tärkeimmistä suojauskeinoista romahdusta vastaan on huolehtia omasta työurastaan, oli se sitten millä alalla tahansa. Taantumien aikaan ammattilaiset popsivat amatöörejä aamupalaksi. Omien tietojen ja taitojen kasvattaminen huippukuntoon on yksi parhaista sijoituksista minkä ihminen voi tehdä. Korvaamattomia työntekijöitä ei korvata taantumassakaan, sillä he ovat liian tärkeitä menettäväksi ja heidän merkityksensä ja arvostuksensa kasvaa entisestään talouden mennessä vessanpönttöön.

Salkun läpikäyminen tietyin väliajoin on tärkeää. Asunnot, osakkeet, omistukset tulee kaikki opiskella ja käydä läpi aiempaa tarkemmin, vähintään kuukausittain. Jos et tarkalleen tiedä riskiprofiilisia, on mahdotonta varautua tulevaan millään tavalla.

Miten pörssit saataisiin romahtamaan?

Tomi Haataja kävi tätä kysymystä seikkaperäisesti läpi ansiokkaassa kolumnissaan.

Tutustu ovatko vertais- ja yrityslainat likvidejä sijoituskohteita!
Liity Sijoitustiedon jäseneksi