Sijoitusvuosi 2017 näyttää lähteneen hyvin liikkeelle. Dow Jones Industrial Average, puutteistaan huolimatta yksi laajimmin seuratuista indekseistä, teki heti tammikuussa kaikkien aikojen ennätyksensä rikkoen 20 000 pisteen haamurajan.
Tuollaisen haamurajan rikkomisella ei sinänsä pitäisi olla mitään merkitystä, mutta psykologisesti se vaikuttanee sijoittajien mielialoihin ja sitä kautta mahdollisesti myös pörssin tuleviin tuottoihin, ainakin lyhytaikaisesti.
Osakesäästäjän ei kuitenkaan kannata liiemmälti päätänsä vaivata tämän kaltaisilla yksityiskohdilla, vaikka niitä mediassa laajalti kommentoidaan ja tämä kyseinen lukema on mainittu lukuisien sijoituskirjojen tai ”sijoituskirjojen” nimessä. Todelliset markkina-ajurit löytyvät muualta. Niistä tärkein näköpiirissä oleva on keskuspankkien toiminta.
Markkinakorot, kiitos keskuspankkien alhaisten ohjauskorkojen ja lainapapereiden ostojen, ovat edelleen historiallisen alhaalla. Nyt näyttää entistä vahvemmin siltä, että pohja on ohitettu ja suunta on kääntynyt. Jos näin on, tämä fundamentaalinen muutos markkinoilla on erittäin suuri ja voi kestää jopa kymmeniä vuosia, niin kuin korkosyklien kohdalla yleensä tapahtuu.
Korkojen nousu on tietenkin sinänsä huonoa osakemarkkinoiden kannalta, mutta todellista myrkkyä se on korkomarkkinoille. Korkojen noustessahan lainojen hinnat laskevat, kun sijoittajan tuotto-odotus kuitenkaan ei vastaavasti alene. Näin raha pakenee korkomarkkinoilta, erityisesti pitkistä lainoista, ja hakeutuu muihin sijoituskohteisiin, osakemarkkinoiden lisäksi muun muassa kiinteistöihin ja raaka-aineisiin. Kaikissa näissähän on nähty viime aikoina reipasta nousua.
Korkojen nousu on kuitenkin seurausta talouskasvun ja inflaation kiihtymisestä, siis yritysten liikevaihtojen ja tulosten kasvusta. Tällöin kokonaisvaikutus voi olla päinvastoin positiivinen osakemarkkinoille. Tämä on mielestäni todennäköisin skenaario.
Keskuspankkien toiminta ja yritysten odotettu kehitys, ja näiden kahden edellä kuvattu kohtalonyhteys, on se, joka määrittää osakemarkkinoiden suunnan. Vähemmän kiinnittäisin huomiota esimerkiksi poliittisiin haasteisiin, kuten Trumpin mahdollisiin toimenpiteisiin tai Saksan, Ranskan tai Italian vaaleihin. Nämä voivat toki aiheuttaa osakemarkkinoilla värinää, mutta ne pitää nähdä enemmänkin ikkunana hyville kaupoille.
Indeksien paukkuminen USA:ssa ja osakkeiden pitkään jatkunut nousu on saanut jotkut puhumaan jopa kuplasta. Itse en sellaista näe. Pitkä nousu johtuu kuitenkin hitaasta palautumisesta ”negatiivisesta kuplasta” eli finanssikriisistä eikä niinkään kurssien noususta älyttömyyksiin.
Hinnat ovat toki historiallisessa perspektiivissä hieman keskiarvoaan korkeammalla monien eri tunnuslukujen perusteella, mutta näin pitää alhaisten korkojen vallitessa ollakin.
Suomessa PE-luku viime vuoden tulosten perusteella on jossain 17 vaiheilla, kun pitkäaikainen keskiarvo on 15. Tietyillä oletuksilla* voidaan osoittaa, että jos korko pysyisi ikuisesti nollassa, pitäisi PE-luvun olla nyt 59, ja silti sijoittaja saisi saman tuoton kuin historiassa keskimäärin.
Koska ikuiseen nollakorkoon ei kukaan usko, PE-lukukin on nyt lähempänä kahta- kuin kuuttakymmentä. Jos sijoittaja odottaa tästä eteenpäin vaikkapa realistisempaa kahden prosentin riskitöntä korkoa, hän olisi valmis maksamaan osakkeista PE-luvun 21 mukaisesti.
Myös tulosten kasvu pienentää PE-lukua hyvin nopeasti. Edellä olevassa esimerkissä tuosta 17:stä päästään 15:een jos, muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, tulokset kasvavat 13 prosenttia.
Lisätään edellä oleviin pohdintoihin vielä se fakta, että lainamarkkinoilla on tällä hetkellä rahaa paljon enemmän kuin osakemarkkinoilla. Voiko tästä kaikesta tulla mihinkään muuhun johtopäätökseen kuin, että sijoitusvuosi näyttää osakesäästäjän silmin hyvin lupaavalta?
* Pitkäaikainen riskitön korko 4, sijoittajan tuottovaatimus 5 ja tulosten kasvu 2,3 prosenttia.
Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen kolumni on julkaistu Viisas Raha-lehdessä 1/2017. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien Keskusliiton jäseneksi tästä.
