Olet täällä

Kolumnit

Oppivatko nousevan käyrän sokaisemat koskaan?

Talouselämä käy sotaa heikentyviä postipalveluja vastaan, ja sain perjantain TE:n jo torstaina. Lehdessä on varmaan pohdiskeltu, että jos perjantain lehti tulee vasta maanantaina, viimeiset paperilehden tilaajat ovat kaikki ekonomiliiton jäseniä, jotka siis saavat lehden verottomana ammattiyhdistysetuna. Maanantaitoimitushan on tuloksena helposti, jos laittaa nykypostin toimitettavaksi jotain tavoitteena perjantai. Miutakin on tämä pettymys pari kertaa kohdannut. Joten siis Talouselämä ottanee siis ennakkoa ja laittaa läpyskät liikenteeseen vähän etuajassa.

Ilahduin tästä, koska näin sain tuoreen lehden Barcelonan lentokoneeseen. TE on optimilehti lennolle: Mahtuu hyvin lehtitaskuun, ehtii hyvin lukea loppuun lennon aikana (eli ei haittaa, vaikka jäisi koneeseen) ja mukana on sekä erinomaisia että erinomaisen unettavia juttuja.

Toivottavasti vieressä istunut nuoripari ei ajatellut, että viittaan heihin, kun parahdin epähuomiossa ääneen: ”Vittu mitä idiootteja”. Tämä primitiivireaktio tuli jo otsikosta ”Sijoittajat jahtaavat nyt tuottoja korkorahastoista”.

Luin koko jutun, ja sivistyin. Oletin kyllä, että korkorahastot ovat tuottaneet hyvin, vaikken seuraa niitä lainkaan. Jos korot laskevat, niin ne hetken vähän väkisin tuottavat. Korkorahastoilla on aina rahaa sidottuna kiinteäkorkoisiin sijoituksiin, ja näiden arvo nousee, kun korot painuvat. Näin on luonnollisesti käynytkin ja parhaiten pärjänneet rahastot ovat päässeet liki kaksinumeroisiin tuottoihin.

Mutta se yllätti, että rahastot ovat vetäneet vuoden alusta nettomerkintöjä sisään satoja miljoonia euroja. Tarina ei kerro, kenen rahaa sinne on mennyt. Mutta luulen, että instituutiot eivät juuri rahastoihin hillojaan säilö, vaan rakentavat ihan itse omat korkosalkkunsa. Joten asialla lienevät olleet kovan historiallisen vuosituoton villitsemät yksityissijoittajat.

Olen saarnannut vuosikausia, että älkää polttako rahaa eurokorkokattoihin. Tässä on taustalla pohdinta, että EKP:n on hyvin hankala nostaa lyhyitä korkoja, kun euroalueen äänestäjät ovat haluttomia valitsemaan poliitikkoja, joilla olisi munaa tehdä tarvittavat rakenteelliset uudistukset. Laitetaan Elina Lepomäki euroalueen diktaattoriksi ja miekin alan valmistautumaan korkojen mahdolliseen nousuun. 

En ole kyllä kaikkia läheisiäkään saanut vakuutettua. Pankkien myyntihenkilökunta on selkeästi palkkansa ansainnut. Ja tokihan pankin palveluneuvoja on luotettavampi hahmo kuin osakkeilla spekuloiva pokeriammattilainen.

Jos olisin varma korkojen lisälaskusta, saattaisin laittaa miekin rahaa korkorahastoon, ellen parempaa instrumenttia keksisi. Tosin luultavasti löytäisin, jos alkaisin etsimään. Mutta korkorahasto saattaa olla piensijoittajalle ihan fiksu kohde spekuloida korkojen laskulla.

Koska juuri spekulaatiosta on kyse. Lähtökohtaisesti korkorahastot saavat sijoituksistaan korkotason verran tuottoa. Vähän riskipitoisemmista yrityslainoista ja valtionobligaatioista tulee sitten vähän enemmän. Saksan ja Suomen bondeista tulee odotusarvoisesti pataan heti merkittäessä. Nämä ovat niitä ”riskittömiä” vaihtoehtoja. Tosin kymmenen vuotta Antti Rinteen budjetteja ja voidaan pudottaa Suomi joukosta pois.

Toki näppärä korkojantteri ottaa pipsin sieltä ja pöpsin täältä ekstraa. Mutta koko korkosijoituspopulaatio ei voi olla kuin keskimääräisen hyviä. Joten pitkällä aikavälillä sijoituskohteidensa korkotaso miinus hoitokulut on se, mitä korkorahastot keskimääräisesti tuottavat.

Vaikka euriborit ja Suomen valtionlainat ovat miinuskorolla, ei yleinen korkotaso voi mennä juuri nollan alle. Tämän voi hahmottaa parhaiten pohdiskelemalla haluaako lainata naapurin erittäin luotettavalle Penalle kymppitonnin, jos se lupaa maksaa kymmenen vuoden päästä vähän vähemmän takaisin.

Joten en pidä erikoisen nerokkaana betsinä enää painaa rahaa korkorahastoon korkojen lisälaskun toivossa - ainakaan pitkän aikavälin sijoituksena. Christine Lagarde ja Olli Rehn voivat toki ampua ilman sinkoakin alas EKP:n talletuskorkoa, joka on nykyisin -0,4%. En siis sano, etteivät korkorahastot voisi vielä hetken tuottaa ”ylikorkoja”. Mutta niiden korkosijoitukset, joiden arvonnousut ovat korkeiden vuosituottojen takana, erääntyvät aikanaan ja uudelleensijoituksia tehdään edelleen korkomarkkinoille, joissa tuottoja on selkeästi vaikeampaa tehdä kuin Veikkauksen pelikoneilla. Viittaan siis Veikkauksen tekemiin tuottoihin, en markettien mummorullien nappien painelijoiden tienesteihin.

Lisäksi en usko, että kasvaneiden korkorahastosijoitusten takana on spekulaatio laskevilla koroilla, vaan käppyrän tuijottaminen. Rahaston myyjä on näyttänyt kivan nousevan käppyrän ja voilà, sijoituspäätös on tehty.

En muista varmasti, milloin rahastoesitteisiin tuli pakko painaa ”Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä”, mutta yleensä sääntelynvastaisena kaverina pidän tätä luonnollisesti ihan fiksuna päätöksenä. Tosin joillekin se ei vaan koskaan mene perille. Tuulipuvut painavat rahansa ekstrapoloimiensa nousevien käyrien perusteella varovaisen arvioni mukaan täältä ikuisuuteen.

Tuulipukua ei ole lakisääteistä pitää sijoitusmarkkinoilla päällä. Osakemarkkinoilla pätee ”Osakkeen hinnan lasku on ceteris paribus (=muiden asioiden pysyessä yhtäläisinä) osto- eikä myyntiperuste.

Jos nämä kaksi boldattua perusasiaa sisäistää kunnolla, on sijoitusmarkkinoilla jo paljon edellä niitä, jotka eivät koskaan tuulipuvustaan luovu.

P.S. Mie muuten uskon, että EKP:n singot elvyttävät yhtä tehokkaasti eurotaloutta kuin kertasingot pysäyttäisivät Putinin panssarivaunut. Se on sama mihin pankkien talletuskorkotaso painetaan, jos ne eivät pysty pankkisääntelyn vuoksi tarjoamaan minkäänlaista riskiä sisältäviä lainoja.

Kuuden prosentin koronnousutesti on kypärä päässä olemista ydinsäteilyn kestävässä suojassa. Kiinteistöprojekteihin on uuden yrittäjän tänä päivänä hyvin hankala saada lainaa edes pohjalta 50% omaa ja 50% pankilta, kun ei ole esittää historiallisia tilinpäätöksiä voitollisesta toiminnasta. Mitä sääntelyruuvia pitäisi löysätä, että pankit pystyisivät myöntämään käytännön riskittömiä luottoja myös aloittaville pienyrittäjille, on sitten jo kompetenssini ulkopuolella. Mutta jotain pitäisi.  

Pankkijärjestelmän vakauden säilyttäminen on toki välttämätöntä. Mutta rahan hinta on melko yhdentekevää, jos sitä ei saa. Ne, joilla on pääsy lainamarkkinoille, tekevät toki melko mitättömillä riskeillä rivon korkeita oman pääoman tuottoja.

Miun ei toki pitäisi valittaa, koska taisin saada kielteisen luottopäätöksen hakemastani lainasta viimeksi joskus 1990-luvulla. Tällä vuosituhannella kyllä pakkokonvertoitiin yksi luottolimiitti lyhennettäväksi ja maksoimme sen vakuutena olleiden puhelinosakkeiden osinkotuotoilla etuajassa eli kolmessa vuodessa. Mutta suuren yleisön intresseissä ei pitäisi olla, että kaltaiseni spekulantit entisestään vaurastuvat samalla kun kansaa kehotetaan jahtaamaan Eurojackpotteja.

P.P.S. Annan OP Obligaatio Tuotto -rahaston salkunhoitajalle Lauri Laaksoselle papukaijamerkin salkunhoitajalle harvinaisen rehellisestä haastattelusta:

”Alkuvuoden positiivisen tuottokehityksen jatkuminen edellyttää korkojen laskua, joka on realistista vain jos odotukset elvyttävästä korkopolitiikasta toteutuvat”, Laaksonen sanoo.

Hän uskoo, että korkojen kiivain lasku on jo ohi. Globaalin talouden heikkenevä suhdanne voi pitää korot yhä laskussa, mutta suunta kääntyy herkästi, jos rahapoliittisen elvytyksen tarve loppuu. Osa alkuvuoden hyvistä tuotoista voi silloin sulaa pois.”

Osa alkuvuoden tuotoista voi sulaa pois! Mihin tämä maailma on menossa, kun salkunhoitajat analysoivat tulevaisuuden näkymiä rehellisesti ja Kansan Uutisetkin teki tällä viikolla näkyvän oikaisun virheestään. O tempora, o mores.         

Keskustele kirjoituksesta täällä

"Uskomme parhaiden sijoituskohteiden löytyvän Aasiasta."
Liity Sijoitustiedon jäseneksi