Tienasin vedonlyönnissä ison tuopin muistamalla ulkoa Jukka Kuoppamäen messusta Sininen ja Valkoinen toisen säkeistön. Tämä tapahtui siihen aikaan, kun tuopeista vielä lyötiin vetoa ja siviilitkin maksoivat vedonlyöntihäviönsä, eli 80-luvulla. Olen siis hyvin isänmaallinen nuori mies.
Edellinen lause oli lähinnä huumorivitsi. Mutta niinkin isänmaallinen olen, että olen pääosan sijoittajaurastani mättänyt pääosan käytettävissä olleista hynkyistä Fabianinkadulle. Jonnat eivät muista, että Fabianinkadulla Lars Sonckin suunnittelemassa Pörssitalossa Pörssisalissa käytiin pörssikauppaa paikalla olevien ihmisten kesken. Jossa harteille asti ulottuvassa tukassani istuin yhden päivän päämeklarin apulaisena toiseksi viimeisenä livekaupankäyntipäivänä vuonna 1989.
Olen tästä mahdollisuudesta ikuisesti kiitollinen silloiselle esimiehelleni, nykyiselle Suomen johtavalle pokerireportterille Juhani Tyrisevälle. Penkistä käsin ostamistani 3500:sta SP-Sijoitus vapaasta ei tosin välttämättä tullut muuta kuin rupia perheeseen.
Auringonlaskun Hesuli
Kauppalehti teki tällä viikolla tutkivaa journalismia ja löysi Ossuuspankkiryhmän päästrategin Lippo Suomisen xiitin.
Hip hip huraa!
Jos olisin ilkeämielinen ihminen, kaivelisin Vlad Kolmantena seivästettäväksi hupparikansan vuoden takaisia lausuntoja koskaan nousemattomasta Hesulista. Mutta kieriskelkööt geelitukat edelleen omassa erinomaisuudessaan osata väistää Helsingin laskeva talous ja kuihtuva pörssi. Ja heitelkööt huonoja femmoja toisilleen keksimästään hauskasta lempinimestä. Ei miulla varsinaisesti ole uusia lempinimiä vastaan mitään, keksinhän niitä itsekin jatkuvalla syötöllä. Vaan niitä anoja, jotka aina tilaisuuden tullen selittävät turtiaissuu jokerihymyssä miten tyhmää on tuupata rahojaan Hesuliin.
Tuottoindeksi OMXHGI 2025 YTD (= Year-to-Date)
Tänä vuonna OMXHGI on laittanut pataan kaikkia globaaleja pääindeksejä. Tämä tukee yhtä osakesijoittamisen pääteeseistäni:
Osakkeen hinnan pysyminen paikallaan - laskemisesta puhumattakaan - ei ole myyntiperuste.
Osakkeet ovat osuuksia yhtiöistä, havuja perkele. Ja jos niitä saa halvemmalla, ne ovat houkuttelevampia ceteris paribus. Zoomereilta ei enää vaadita matematiikan osaamista. Joten heille ja muillekin sivistymättömille kerrottakoon, että ceteris paribus tarkoittaa ”Kaikki muu ennallaan”. Ja näkemykseni ei ole varsinaisesti mielipideasia. Ymmärrän, että Momentum-Matikainen on tästä huolimatta eri mieltä.
Sitten tutkitaan vielä toista teesiäni
Talouden kehitys ei ole yhtä kuin pörssin kehitys
Nizzan Nalle tuli keskellä synkintä marraskuuta Suomeen kertomaan meille Suomeen jääneille idiooteille, että Suomen talous ei ole kasvanut 18 vuoteen. Entäs pörssi?
Viimeiset 15 vuotta OMXHGI on osoittanut pyöreästi koilliseen. Ottaen huomioon, että Suomen talous on ollut hyvin lähelle kuolleen naisen aivokäyrä, tämä näyttäisi tukevan teesiäni. Ei toki todista sitä.
Kaikissa taloudellisissa tilanteissa yritykset, nuo sortajat ja verenimijät, yrittävät sopeutua idän koulukiusattuihin pikkumiehiin ja lännen tulleja rakastaviin patologisiin valehtelijoihin presidentteinä. Ja näiden lisäksi myös talouden nollakasvuun. Niiden tehtävä on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen, sanoi palestiinalaishuiveja päässään pitävä kansanosa mitä tahansa.
Suomalaiset yritysjohtajatkin ovat laadukkaita. Vaikka johtavatkin sukkasillaan. Laaduttomia ovat osa suomalaisista poliitikoista ja vielä suurempi osa äänestäjistä. En ymmärtänyt 70-luvulla miksi mannaa taivaalta lupaaminen toimii vaaleissa niin hyvin kuin toimii. Nykyisin luulen ymmärtäväni. En kuitenkaan ilkeä kertoa näkemystäni, etten vaikuttaisi vielä ylimielisemmältä kuin oikeasti olen.
Entäs jatko?
Historia kiinnostaa vain meitä friikkejä. Oikeat sijoittajat katsovat eteenpäin ja ovat ahneuksissaan kiinnostuneita vain tulevaisuutta koskevista arvauksista. Joten avaan vähän pohdintojani lähiajoistakin.
Vaikka edessä on mahdollisen joulupukkirallin jälkeinen mahdollinen tammiralli, olen vähän kevennellyt osakepainoani. Helsingin eteenpäin katsova P/E on 14, eli pitkän aikavälin keskiarvossa, eli sen suhteen ei suurta hätää. Arvostustaso ei 30 pinnan tämänvuotisesta noususta huolimatta ole mitenkään venytetty. Ja arvailen kuin arvailenkin Suomen talouden ensi tai sitä seuraavana vuonna vielä ottavan ainakin kuolleen kissan pompun.
Ilmassa on kuitenkin varoitusmerkkejä. Esimerkiksi joku toimistokoppeja kauppaava orkesteri eli Framery sai antinsa reilusti ylimerkittyä. Hilpeänä yksityiskohtana annissa oli, että merkintäajan kuluessa kerrottiin annin olevan jo ylimerkityn. Miekin heräsin Belgiassa pokeripöydästä käsin merkitsemään pyöreästi kaikella rahalla, millä pystyi. Kiitos niistäkin tonneista. Antiin kunnolla perehtyneet ja jo aiemmin merkinneet tuskin olivat yhtä kiitollisia.
Itse asiassa Frameryn toimitusjohtajan selitys ”Näin toimimalla haluttiin erityisesti kohdella kiinnostuneita yksityissijoittajia tasapuolisesti” oli niin tuubainen, että liipaisin kaikki koppini menemään heti ensimmäisenä pörssipäivänään. Pienet pikikset piristävät keski-ikäistäkin, enkä varsinaisesti arvosta sitä, kun pörssiyhtiön toimitusjohtaja puhuu Alma-tädille kuin espoolainen äiti pikkulapsille.
Minkähän ikäiseksi asti saa muuten kutsua itseään keski-ikäiseksi? Havaintojeni mukaan jotkut seitsemänkymppisetkin ovat omasta mielestään keski-ikäisiä, joten kai Aki 58v ajelee toistaiseksi ihan puhtailla papereilla.
Vielä vahvempi markkinoiden kuumenemista kuvaava indikaattori on, kun nelinkertaiset setämiehet alkavat jorista vanhoista pörssiajoista ja kehuskella pappaosakkeidensa menestystä.
Joten ollaanpas varovaisia Helsingin joulukuisessa pimeässä yössä. Erityisen varovaisesti kannattaa suhtautua tuleviin listautumisanteihin. Kun muutama ipo menee hyvin, on listautujilla taipumusta tulla ahneiksi ja pyytää kansalta kireitä hintoja. Tämä on ymmärrettävää, sillä Naapurin Terot ja muut ipoammattilaiset eivät ole yhtään hintasensitiivisiä. Kunhan tarina maistuu, hinnalla ei ole väliä.
En siis sano, ettei lähiajan listautumisanteja kannata merkitä. Todennäköisesti itse otan useimpia. Kannattaa kuitenkin olla tarkkana rajalla, mitä tankkia ja millä javelinilla ampuu. Ei ole mitään vikaa antaa liberaalisti, mutta aivan kaikille on varmasti liikaa.
Muuten olen sitä mieltä, että kun Helsingin raskas sarja (=Nordea, Sampo & co) on jo noussut aika paljon, niin kohta aletaan tökkiä pienempiä narikoita. Mitä ne mahtavat olla, en tiedä. Mutta yritän omilla rahoillani tänä ja ensi vuonnakin arvailla.
Miulta on kyselty, mitä tarkoittaa nelinkertainen setämies. Tämä on antanut toivoa hyville pokeripeleille ja suoralle osakesijoittamiselle. Kuvasta ”Vetyryhmä Sirkka Peitsoma linnassa” löytyy nelinkertaisuuden syyt.
