Olet täällä

Muutama tärppi sijoittajalle ja monelle ajattelemisen aihetta

Jaa Twiittaa

Hyvää joulua jokaiselle!

Kulunut vuosi on ollut usealle sijoittajalle jonkin sortin pettymys usean hyvän ja suhteellisen helpon vuoden jälkeen. Tulevasta vuodesta en odota yhtään helpompaa. Epäilen meidän siirtyvän yleisesti ajateltua nopeammin sijoittajan kannalta hankaluuksiin. Ainakin sellaisen sijoittajan, jonka keinovalikoimassa on vain omistaa ja hyötyä sijoitusten hintojen noususta.

 

Muutama ajatus pohjalle, jotka saavat minut ajattelemaan näin:

1. USA:n yritysluottosektorilla on nähtävissä ikävää murentumista

2. Uskon monen sijoittajan yllättyvän alkuvuoden yritysten odotuksia huomattavasti heikommista tuloksista

3. Maailmantalous on siirtymässä ellei jo siirtynyt huomaamattamme taantumaan

4. Korkotaso on ollut alhaalla pitkään

5. Suomessa asuntomarkkinat ovat hyötyneet vahvasti sijoittajakysynnän kasvusta ja suhteettoman edullisesta korkotasosta. Vuokratuotot ovat hyvin alhaisia ja vuokratasot vuokralaisten tulotasoon nähden korkeita monin paikoin.

6. Useat sijoitus- ja taloustaitajat ovat kovin yksimielisiä, että korjausliike tai lyhyt karhumarkkina pörsseissä nähdään vuoden 2019 puolivälin paikkeilla. Konsensustotuudet harvoin ovat oikeassa. 

7. Yleisesti uskotaan, että keskuspankit pelastavat sijoittajat painamalla lisää rahaa

Yritysluottosektori erityisesti on kiinnostava. Sekä USA:n että Euroopan High Yield lainamarkkinat ovat kuin jäätyneet kauhusta paikalleen. Uudet lainaemissiot eivät käy lainkaan kaupaksi ja perutaan tai kaatuvat järjestäjäpankkien taseisiin.  Tästä jälkimmäisestä on esimerkkinä Wells Fargon ja Barcleysin omiin kirjoihin luiskahtanut $415 miljoonan kaupaksi käymätön lainaemissio, jossa takana kuitenkin on planeetan terävimmät sijoituskynät Blackstonelta. Lainalla rahoitettiin  Ulterra Drilling Technologies -yhtiön bouyout. Ostettava kohde ja taustalla oleva taho ovat aivan stellar. Mikäli tällainen ei maistu sijoittajille ja CLO-toimijoille, ei ole lainkaan epäselvää miksi velkaantuneiden yhtiöiden uudelleenrahoitus on täysin jäissä. 

Tämä diili ei ole yksin mustan lipun alla. Ulteran lisäksi mm. ConvergeOne lykkäsi 1,3 miljardin lainaemissiota heikon markkinaimun vuoksi. Laina oli viipaloitu herkullisiksi paloiksi, joista juniorisiivujen yield asettui 12 prosentin korville. Vaikka kysyntää saatiin aikaiseksi, jäi se selkeästi alle minimivaateen ja koko lainapakettia oli lykättävä odottamaan parempia aikoja. Uusi myyntiponnistus alkaa tammikuussa, joten älä ylläty, jos saat soiton tosi käheästä mahdollisuudesta. 

Euroopasta löytyy hyvä esimerkki parin viikon takaa, kun elokuvateatteri ketju Vue International joutui vetämään maistumattomana myynnistä 833 miljoonan punnan lainaemission, jolla oli tarkoitus rahoittaa noin 100 miljoonalla punnalla saksalaisen CineStar-ketjun osto sekä uudelleen rahoittaa aikaisempia lainoja. Nämä ovat vain pintaraapaisu peruuntuneista emissioista. Lisäksi merkittävää on se, että yksikään yhtiö ei hakenut rahaa USA:n high yield markkinoilta vielä tämän kuukauden aikana. Joku voi sanoa tämän olevan vain vuoden lopun hiljaiseloa, mutta mikäli tämä kehitys kestäisi kuukauden loppuun asti, se olisi ensikertaa vuoden 2008 jälkeen.  High Yield eli tuttavallisemmin sontalainat, lisäksi sijoitusinsinöörien lempilampsi CLO-markkina näyttää olevan aivan keuhkokuumeessa.

High Yield markkinat eivät ole yksin ongelmien kanssa, sillä investment grade (lue paremmat paperit) ovat kokeneet hintapainetta kovalla kädellä. Tässäkään markkinassa emissioiden takaisinvedot eivät ole olleet harvinaisuus, mutta niitä nyt toisinaan muutoikin sattuu.

High Yield -markkinoiden haasteet yksinään eivät ole suuri huolenaiheeni vaan se, jos tämä pöpö pääsee leviämään paremman luokituksen lainojen markkinoihin laajemmalti,koska suurin osa osakkeiden takaisinostolainoista ja M&A-toiminnasta rahoitetaan. Mikäli tämä saa köhän, se on kyllä kurja hommeli. 

Vaikka vanha sanonta onkin, että terävimmät kynät ovat eri nurkissa fixed income- maailmaa ja kaikkein yltiöoptimistisimmat taivaanrannan maalarit päätyvät osakeavaruuteen, palaamme kuitenkin sinne suurinta osaa kiinnostavaan, eli osakkeisiin.

On enemmän kuin todennäköistä, että osakemarkkinoiden huippu melko pitkäksi aikaa nähtiin kuluneena vuonna ja useilla markkinoilla (Useat kehittyvät markkinat) edellisenä tai sitä edellisenä. Epäilen vahvasti tulevan karhumarkkinan olevan erilainen kuin vuoden 2008 lyhyt ja tutisuttava lasku, jonka aikana omaisuuslajien korrelaatiot olivat lähes yksi ja rakettimainen nousu alkoi keskuspankkielvyksellä heittäen kaikki vanhat totuudet romukoppaan ja loi uskon siihen, että kaikki notkahdukset ovat ostopaikkoja. Usko palkittiin indeksitasolla laajasti. Huomioitavaa on se, että keskuspankkien pelastavaa kättä ei osattu odottaa laajalti eikä sen varaan laskea, toisin kuin tällä hetkellä lähes kaikki tekevät.

 

Odotettavissa lienee pikemminkin yllättävän pitkä osakkeiden heikko kehitysjakso, jossa pitkittynyttä luisua maustavat muutaman kuukauden nousupyrähdykset. Tämä on omiaan lannistamaan useimmat sijoittajat ja karkoittamaan lehdistä taloudellisen riippumattomuuden ilosanoman evankelistit. 

 

Voittajana toiminut passiivinen ostja-ja-pidä-strategia tuottaa tuskaa ja aktiivinen sijoittaminen nousee jälleen tuottavammaksi heidän keskuudessa, jotka ovat siihen kykeneväisiä tai ylipäätään viitsivät markkinoilla olla. 

 

Viitteitä talouden heikkenemisestä kulisseissa on saatu pitkin vuotta. Aikaisemmin kirjoitin auto- ja rakennussektorin heikosta pörssikehityksestä. Hyvin usein markkinalaskut verhoutuvat muutaman vahvasti vetävän toimialan taakse. Yleisindeksit hiipivät ylöspäin vaikka useat sektorit ovat jo todellisuudessa aloittaneet pitkän alamäkensä. Tämä on ollut nähtävissä vuonna 2018. Defenssiivisemmät ja arvostrategiat ovat alkaneet jälleen menestyä kasvustrategioita paremmin.

Apple, joka on ollut vahva, on selvästi nähnyt huippunsa. Tuotteiden kysyntä on odotettua heikompaa, eikä uusi innovaatio anna tilaa enää hinnankorotuksille. Kuluvan vuoden vapaa kassavirta on käytetty kokonaisuutenaan omien osakkeiden takaisinostoihin ja jättimäinen kassa on pienentynyt viiden vuoden takaisesta huippuluvusta $134 miljardia, nykyiseen $83 miljardiin ja näyttäisi siltä, että johdon agendalla on tehdä yhtiöstä ajan kanssa pienikassainen, koska rahalle ei ole näköpiirissä järkevää liiketoiminnallista käyttöä. Lisäksi Applen vahvuus on pitkään perustunut siihen, että käyttäjät vaihtavat iPhonensa uusiin joka toinen vuosi, tilastojen valossa käyttäjät vaihtavat puhelimiaan joka 2,92 vuosi siinä missä Android käyttäjät vaihtavat puhelimiaan keskimäärin joka 2,83 vuosi. 

Applen hidastunut myynti näkyy alihankkijoissa selvästi. Samaan alihankkijaketjuun osuu osin Krypto-valuuttojen heikkous. Oikeastaan tämä näkyy laajemmaltikin osakemarkkinoilla. Kryptojen nousu on luonut valtavan kysynnän louhintaan käytettävälle raudalle. Yksi suuri hyötyjä on ollut NVidia, jonka näkymät ovat heikentyneet selvästi. 

Vuosi sitten jokainen ja heidän haudan partaalla oleva anoppinsa halusi ostaa ja louhia Bitcoineja. Kolikon arvon laksettua 84 prosenttia, ei louhinta enää ole monellekaan kannattavaa. Yhä useampi louhimo vetää töpselit seinästä ja nakkaa raudat myyntiin tai kaatopaikalle. Tämä ei varsinaisesti tue ajatusta siitä, että samat tai uudet tahot investoisivat valtavia summia uuden raudan hankintaan. Tämä on myrkkyä siru- ja laitevalmistajille. 

Osakemarkkinoiden aiempia vuosia heikompi tuotto näkyy jo nyt luksustuotteiden myynnissä ja näiden yhtiöiden kurssikehityksessä. Varakkaiden tuloista ja varallisuudesta suuri osa on sijoitettuna tai tulee sijotustoiminnasta. Kun tämä rahahana hiipuu, ei kiinnostus luksuskulutukseen pysy yllä. 

Sijoittajan ei kannata hämääntyä tulevina kuukausina siitä, että tulee jaksoja jolloin osakemarkkinat nousevat nopeasti ja toivo laajalti palautuu. Laskumarkkinoille nimenomaisesti on tyypillistä nopeat nousut, jotka katkeavat vain uutteen pettymyksen tuovaan laskuun. Tiedän monen ajattelevan, että monen pörssin arvostukset P/E-mittarilla ovat kohtuullisen näköisiä. Kannattaa kuitenkin tehdä pientä sormimatematiikkaa ja pohtia mitä tapahtuu, kun osakekohtainen tulos laskee ja lainamarkkinoiden helppo rahoitussaatavuus vaikeutuu. Viimeisen nousukauden ominaispiirre ovat olleen yhtiöden lainarahalla vauhdittamat omien osakkeiden ostot. Näiden väheneminen tai loppuminen ei ainakaan tue osakkeiden yleistä kehityskulkua.

Muutama kuvaaja vielä finanssisektorilta, jos käppyräporno sattuu kiinnostamaan muitakin kuin Petteri Punakuonon salkunhoitajaa.

Nordean osinkokone alkaa näyttämään houkuttevalta ja odottaa salkkuun pääsyä. Olen ollut osakkeista jonkin verran aikaan poissa longi puolelta, mutta kassavirtastrategiat ovat minulle life-style sijoitus. Ja tällä en tarkoita, että pidän yhtiöistä elämäntapana vaan niiden tarjoamasta osingosta elämäntapani rahoittajina.

Sampo olisi hyvä pala hyvää firmaa salkkuun, mutta odotan selkeästi vielä yleisen epävireyden jatkumista ja tason tuloa minulle paremmin sopivaksi. Tämäkin kuuluu siihen salkkuun, joka maksaa kuplajuomat ja urheiluautoilut asuntojen vuokratuottojen ohella. Asunnot toki ovat minulla kohtuuttomassa ylipainossa ammattinini ja epäreilun tietoassymmetrian johdosta. (ei siis Suomen asunnot)

Toivon todella, että DT:n analyytikot ovat tarkkanäköisempiä kuin yrityksen johto. En tiedä, ainoastaan kovasti toivon. Mikäli yhtään mietin tarkemmin, miten hitossa on mahdollista , että rahaa on painettu niin perskutisti ja bondeja ostettu keskuspankkien toimesta ja silti tämä matopesä johtajineen ei ole pystynyt parempaan. Tässä maassa kuitenkin tehdään todella laadukkaita autoja, jotka tällä samalla logiikalla pitäisi olla Trabantin tasoa. Minulle hiipii mieleen vain ja ainoastaan Lehman Brothers ja sen yltiö ylpeä ja ylimielinen johto. Hitto soikoon kun oikein meinaa harmittaa. Ei siis yhtiön puolesta vaan etten tajunnut shortata tätä. 

Amerikkalaiset sielunveljet näyttävät lerpattavan siihen malliin, että odotukset sijoutusmarkkinoiden tulevista tuotoista on laskussa. Näitä on hyvä pitää silmällä aina toisinaan.

Edessä on mahdollisesti rakenteellinen talouden ongelmakenttä, jota on ikävää edes ajatella. Helposti tuudittaudumme siihen, että keskuspankit pelastavat meidät jälleen. On kuitenkin terapeuttista popsia hieman realismipillereitä ja katsoa vaikka Euro Stoxx 50 käppyrää. 

Rahan painamisen tuoman elvytyksenkin jälkeen saavutettu huippu oli inflaatiokorjaamattomanakin lähes parikymmentä prosenttia vuoden 2006 (ennen edellistä romahdusta oleva huippu) alapuolella. On täysin mahdollista, että keskuspankit painavat jälleen lisää nappulaa kentälle, mutta riittääkö se enää tuomaan takaisin samaa nostetta? Sitä en tiedä, mutta huomioiden kokonaistaouden velkaantuneisuuden, epäilen suuresti sen onnistumista. 

Peikkoja on aina helppoa maalailla seinille ja mörkökertomusten kertojia on mukava pitää säikkyinä pelottelijoina, joiden todellisuudentaju on rapautunut ajan saatossa. Tämä voi olla totta minunkin kohdallani, mutta suosittelen vahvasti ainakin ajattelemaan tämän markkinakehitysmahdollisuuden olemassaoloa ja pohtimaan, miten omat sijoitukset ja suunnitelmat kestävät sen. Vielä parempaa olisi mietti sitä, miten voisi pelkän kestämisen sijaan vaikka hyötyä siitä. 

Toivon sinulle oikein menestyksekästä loppuvuotta sekä runsautta vuoteen 2019!

Matias

Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: www.matiassavolainen.com
Matias Savolainen on yrittäjä, sijoittaja ja USA Asunnot hallituksen puheenjohtaja.

Keskustele: Mitä vuosi 2019 tuo tullessaan?

Samanlaista sisältöä

Kolumnit

Isännätön raha ryssii aina

Aki Pyysing - 20.1.2019
Kolumnit

Transaktiovero kehitteillä – lisäävätkö demarit 0,2 prosenttia ostohintoihisi?

Juhani Huopainen - 15.1.2019
Kolumnit

Kojamo on erinomainen suoja asuntojen hinnannousua vastaan

Aki Pyysing - 13.1.2019

Sisältöä muualta

Artikkelit & kolumnit

Kolumnit

Isännätön raha ryssii aina

Aki Pyysing - 20.1.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #DeadCatBounce #Outokumpu #Verkkokauppa.com #Kauppasota

Sijoitustieto - 18.1.2019
Artikkelit

Tuloskauden kiinnostavin: Nokia

Sijoitustieto - 17.1.2019
Kolumnit

Transaktiovero kehitteillä – lisäävätkö demarit 0,2 prosenttia ostohintoihisi?

Juhani Huopainen - 15.1.2019
Artikkelit

Vaurastuminen on parhaimillaan pitkä ja tylsä tie

Matias Savolainen - 14.1.2019
Kolumnit

Kojamo on erinomainen suoja asuntojen hinnannousua vastaan

Aki Pyysing - 13.1.2019
Artikkelit

Somepoiminnat: #SuomenHoivatilat #Martela #Orion #Robit

Sijoitustieto - 11.1.2019
#IR-kanava

Zijoittaja paikalla Suomen Hoivatilat CMD -tilaisuudessa 10.1.2019.

Zijoittaja - 10.1.2019

Aktiivinen keskustelu

Uusin viesti: KorkoaMorolle, 22.01. 11:06
Uusin viesti: NEANDERTHAL, 21.01. 11:35
Uusin viesti: Lary, 20.01. 16:49
Uusin viesti: Kiinteistöpro, 20.01. 13:06
Uusin viesti: Keskittäjä-Keijo, 20.01. 01:39
Uusin viesti: EkeKeke, 18.01. 21:24
Uusin viesti: Sijoitustieto, 18.01. 20:44
Uusin viesti: Juha, 18.01. 16:22
Uusin viesti: Hynägrande, 18.01. 09:52

Seuraa Sijoitustietoa