Olet täällä

Kolumnit

Lapsineroista kasvoi osakemiljonäärejä

Jaa Twiittaa

Inderesin perustaneita nuorukaisia kutsuttiin finanssipiireissä kymmenkunta vuotta sitten yleisesti lapsineroiksi. Termiä ei käytetty kuten Mozartista, vaan kuten Stable Geniusta käytetään Trumpista. Yllättävää kyllä, olen sisukkaasta pilkkaamisestani huolimatta pitänyt poikia – ja Marianne Palmua – oikeasti lapsineroina. He ovat nimittäin tehneet asioita ihan toisin kuin alalla on totuttu ja saaneet verellä, hiellä ja luultavasti salassa vuodatetuilla kyyneleilläkin homman pelittämään. Voi olla, ettei Inderes-saaga ole oikeasti vaatinut varsinaista neroutta, mutta ainakin keskimääräistä vahvempaa uskoa omaan tekemiseen.

Geelitukat hinnoittelivat kioskinsa markkinaolosuhteisiin nähden maltillisesti. Listautumiskiimaisessa Suomessa tämä tarkoitti markkina-arvoa, joka oli noin kolme ja puoli kertaa Inderesin tämän vuoden liikevaihto. Tällä hetkellä osake treidaa 41 eurossa (+ 64% merkintähinnasta), joka onkin sitten jo yli viisi kertaa yhtiön tältä vuodelta odottama liikevaihto ja 30 kertaa liiketulos.

Normaalisti ottaisin tässä vaiheessa pikavoitot ja jättäisin geelitukat etsimään kasvua keskenään. Lahjakkuuteni ei nimittäin riitä keksimään, miten Inderes saisi vietyä toimivan konseptinsa näppärästi maailmalle. Helsingin pörssistä Inderes analysoi jo melkein kaikkia, jotka analyysistä suinkin suostuvat maksamaan. Lisäksi alalla on myös kilpailua, ja lisää tulee. Kaikki sivistyneet rahoituksen lukijathan haluaisivat isoina analyytikoiksi. Tai ainakin mie 80-luvulla halusin. Vaikken tosin lukenut pääaineenani rahoitusta, koska se ei 1986 suomenkielisellä puolella Arkadiankatua ollut mahdollista. Siinä koulussa, johon pääsi, jos ymmärsi ”Alla som kan svenska, kan komma in”, on luultavasti opiskeltu rahoitusta jo silloin, kun Björn Wahlroos vielä heilutti punalippua. Täytyyhän suomenruotsalaisten säätiöiden hallitukset vaihtaa aina välillä uusiin lisäarvon luojiin.

Jään kuitenkin holdaamaan kuuttakymmentä Inderesin osakettani ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen asti, koska nyt voin kiusata Mikael ”Dropout” Rautasta ja Sauli ”Sulo” Viléniä omistajan statuksella täältä hiekkahoitoon. Myös yhtiökokoukseen pääseminen riittäisi pitoperusteeksi, mutta pahoin pelkään sniidujen friidujen pitävän yhtiökokouksensa virtuaalisena eikä järjestävän mitään herätyskokousta Berkshire Hathawayn tyyliin.

Inderesillä on nimittäin kertynyt uskollisia faneja, jotka seuraavat idoleitaan tästä seuraavaan pörssiromahdukseen asti. Näitä olisi kiva nähdä livenä. Moderoimattomilla keskustelupalstoilla toki heikompi aines räkii geelitukkien päälle oikein urakalla. Mutta ei niillä ole tietenkään osakkeita, joten ne eivät yhtiökokouksessa pilaisi herätysjuhlan tuntua. Pidän muuten sekä sokeaa fanitusta että uskonnollista vihaamista lähinnä mielenterveysongelmina.

Lisäksi positioni on pienehkö suhteessa salkkuni kokoon, ja Inderesin väki on osoittanut kyvykkyytensä onnekkaisiin yritysostoihin. Olen tarkkaillut erilaisia yritysostajia, ja havaintojeni mukaan toisilla käy jatkuvasti parempi tuuri kuin toisilla. Vähän sama kuin tietyillä pokeriammattilaisilla käy tsägä vuosikymmenestä toiseen. Joillakin nimeltä mainitsemattomilla turkulaisilla toki käy omasta mielestään huono onni turnauksesta toiseen vielä kahden voitetun WSOP-rannekkeenkin jälkeen. Mutta mielenterveyden häiriöitä löytyy monenlaisia varsinkin poikkeuksellisen älykkäillä henkilöillä. Kysykää vaikka John Nashin pojalta, jos ette miuta usko.

Näenkin Inderesin menestystaipaleella vain yhden vaarallisen karikon. Lapsineroista tuli nimittäin listautumisen yhteydessä osakemiljonäärejä. Jotkut varakkaat ihmiset voivat hurahtaa esimerkiksi maailman pelastamiseen ilmastonmuutokselta, eivätkä jaksa takoa osakkeenomistajille (ja itselleen) rahaa vuosikymmenestä toiseen.

Inderes on arvostettu niin kalliiksi, ettei itseään ainakin nousuhumalassa kunnioittava paskayhtiösijoittaja sitä pysty listalta juuri nyt ostamaan. Mutta toisaalta Rautasen tiimin näytöt rahan tekemisestä vaikealla toimialalla ovat niin kovat, että jään osakkeenomistajana hyvillä mielin tarkkailemaan jatkavatko geelitukat valitsemallaan tiellä, vai ottavatko rahat ja keskittyvät joogaamaan – tai vaikkapa paistamaan pizzoja.

P.S. Päämotiivini suostumiseen Sijoitustiedon perustajaosakkaaksi seitsemisen vuotta sitten, oli pokeriammattilaisten (ja miksei muidenkin) kouluttaminen paremmiksi sijoittajiksi. Olen täysin varma, että kouluttamissaralla Inderes ja Karo Hämäläinen ovat saaneet laadukkaampaa jälkeä aikaan.

Taloustaito Karo Hämäläinen 29.9.20121: Lunastan itseni Inderes-lahkon täysivaltaiseksi jäseneksi – epätavanomaiset syyt osallistua osakeantiin

Keskustele Inderesistä täällä

Johannes Ankelo 9/2021: Ethereum jatkaa nousemistaan?
Liity Sijoitustiedon jäseneksi