Legendaarinen sijoittaja ja Berkshire Hathawayn edesmennyt varapuheenjohtaja Charlie Munger tunnettiin paitsi sijoitusosaamisestaan, myös syvästä ymmärryksestään ihmismieltä kohtaan. Hänen kuuluisassa puheessaan The Psychology of Human Misjudgment (1995) hän listasi 25 kognitiivista vinoumaa, jotka johtavat meitä harhaan. Yksi näistä – ja Mungerin mukaan kenties typerin – on Envy/Jealousy Tendency, eli kateus- ja mustasukkaisuusvinouma.
Munger tiivisti tämän vinouman ytimen osuvasti:
Envy is a really stupid sin because it's the only one you could never possibly have any fun at. There's a lot of pain and no fun.
Toisin kuin mässäily tai himo, kateus ei tarjoa edes hetkellistä nautintoa, mutta silti se ohjaa maailmaa jopa enemmän kuin ahneus.
Mikä tämä vinouma on?
Evoluutiopsykologian näkökulmasta kateus on syvälle koodattu selviytymismekanismi. Pienissä heimoyhteisöissä resurssit, kuten ruoka ja lisääntymiskumppanit, olivat rajallisia. Jos naapurilla oli enemmän, se tarkoitti usein, että sinulla oli vähemmän – ja selviytymisesi oli vaarassa.
Nykymailmassa tämä vaisto on kuitenkin kääntynyt meitä vastaan. Emme enää arvioi hyvinvointiamme absoluuttisilla mittareilla (onko minulla ruokaa ja katto pään päällä), vaan suhteellisilla mittareilla (onko minulla hienompi auto kuin naapurilla tai parempi titteli kuin kollegalla).
Miten kateus näkyy normaalissa elämässä?
Arkielämässä Envy/Jealousy Tendency ilmenee jatkuvana vertailuna. Mungerin liikekumppani Warren Buffett on sanonut: "Maailmaa ei pyöritä ahneus, vaan kateus."
Tämä näkyy konkreettisesti esimerkiksi työpaikoilla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ihminen on usein tyytyväisempi pienempään palkkaan, jos se on suurempi kuin kollegalla, verrattuna suurempaan palkkaan, joka on pienempi kuin kollegalla. Objektiivinen elintaso merkitsee vähemmän kuin sijoittuminen lauman hierarkiassa.
Suomalaiset ovat vieneet kateuden omalle tasolleen. Sanonnan mukaan suomalainen on valmis jopa kärsimään hieman, kunhan paremmin pärjäävä naapuri kärsii enemmän. Tämä näkyy valitettavasti myös politiikassamme.
Sosiaalinen media on toiminut tämän vinouman rakettipolttiaineena. Instagram ja LinkedIn tarjoavat loputtoman virran muiden ihmisten huippuhetkiä, mikä ruokkii tunnetta siitä, että muut elävät parempaa, rikkaampaa ja onnellisempaa elämää. Tämä johtaa tyytymättömyyteen omassa elämässä, vaikka objektiivisesti asiat olisivat erinomaisesti.
Miten vinouma tuhoaa sijoittajan tuotot?
Sijoittamisessa kateus on yksi tuhoisimmista voimista. Se saa rationaalisen sijoittajan hylkäämään toimivan strategian ja ottamaan turhia riskejä.
Rahoitusteorian historiassa on tunnettu lausahdus: "Mikään ei häiritse ihmisen mielenrauhaa yhtä paljon kuin nähdä tyhmän naapurin rikastuvan."
Tämä ilmiö näkyy selvimmin markkinakuplissa:
-
FOMO (Fear Of Missing Out): Kun ystävä tai työkaveri kertoo tehneensä omaisuuden kryptovaluutoilla, meemiosakkeilla tai hypeosakkeilla, haluaa itsekin päästä mukaan.
-
Strategian hylkääminen: Sijoittaja, joka on noudattanut kurinalaista ja hajautettua strategiaa, tuntee itsensä tyhmäksi muiden juhliessa pikavoittoja. Kateuden ajamana hän myy tuntemansa yhtiöt ja hyppää mukaan kuplaan - usein juuri ennen sen puhkeamista.
-
Indeksivertailu: Jopa ammattisalkunhoitajat kärsivät tästä. Jos kilpailija ottaa kovia riskejä ja voittaa indeksin lyhyellä aikavälillä, paine seurata perässä kasvaa, jotta ei näyttäisi huonommalta vertailussa.
Kuinka suojautua?
Charlie Mungerin lääke kateuteen oli yksinkertainen: rationaalisuus ja kiitollisuus. Hän kehotti ihmisiä keskittymään omaan sisäiseen tuloskorttiin ulkoisen sijaan.
Sijoittajalle tämä tarkoittaa oman taloudellisen suunnitelman seuraamista riippumatta siitä, mitä markkina tai naapuri tekee. On hyväksyttävä, että joku rikastuu aina nopeammin kuin sinä – vaikka se tapahtuisi "tyhmemmillä" ideoilla.
Aiemmat sarjan artikkelit:
