Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.
Huhtikuun näkemykset tarjoavat talousvaikuttaja Kirsi Larkiala, sijoituskolumnisti Henri Huovinen ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.
Kirsi Larkiala, Financial Services Executive, Tech & Fintech Executive, Seasoned Banker, Co-Founder FFE Finnish Fintech Ecosystem Ltd, Fintech Influencer.
Elämme finanssisektori - mielessä erittäin kiintoisaa aikaa, jossa on paljon hyvää, mutta myös paljon pelottavaa niin globaalisti kuin Suomenkin kannalta haastavaa.
Markkinat heiluvat villisti, sanktiot teettävät todella paljon työtä niin pankeissa kuin yritysasiakkaissa ja jotenkin Venäjältä pitäisi päästä pois sillä tahdilla kuin some- kansa paukuttaa, mutta miten ikinä kun Venäjä antaa harva se päivä uusia uhkauksia yritysjohtajille, jos he lähtevät.
Yhtenäkään aamuna ei tiedä, milloin pankkien kyberhyökkäykset jatkuvat ja mitä enemmän kuljemme kohti Natoa, vauhti ja vaaralliset tilanteet vain vääjäämättä kiihtyvät. Emme ole nähneet vielä edes jäävuoren huippua, ennustan.
Kaikki ovat siis ylityöllistettyjä kiitos sodan. Samalla pitäisi osata tehdä töitä uudenlaisessa hybridimallissa, se asettaa johtamiseen aivan uudenlaisia vaatimuksia. Johdon pitää pystyä kuuntelemaan ne hiljaiset rapinatkin erityisen herkällä korvalla.
Samalla kuitenkin pitäisi edetä kaiken uuden hyvän fintech eli finanssiteknologian kanssa; on päätöksiä peruspankkijärjestelmien uusimisesta ja kaupan rahoituksen eli trade finance ratkaisuiden digitalisaatio etenee ja mielenkiintoisia projekteja on niin pankkien kuin pörssiyhtiöiden kanssa. Vahvimmin ja konkreettisimmin tällä saralla porskuttaa ruotsalainen fintech (Enigio) digitalisoiden dokumentteja niin, että alkuperäinen dokumentti on aina tiedossa. Pörssiyhtiöiden treasury- toiminolle on uusia digitaalisia ratkaisuja Irlannista (Treasury Delta) ja Köpiksestä (BuyingTeams) yhtäkkiä tarjolla myös niin pankkien kilpailuttamiseen kuin pankkipalveluiden arvioimiseen. Tätä on odoteltu. Ihan siksikin, että esim. tarjouskilpailut ovat useita viikkoja pankkien eri organisaatioita työllistävä hässäkkä. Ja yritysten treasurerit ovat taas saaneet pinkan hyvin erilaisia tarjouksia, joiden vertaileminen ottaa aikaa ja on osin hepreaa suurennuslasilla tutkailtavaksi.
Eniten kuitenkin tapahtuu maksamisen rintamalla. Se on kuuma viidakko. Aloitettuja projekteja lopetetaan, visat ja mastercardit porskuttavat, Klarna etenee kuin höyryveturi uuden openbanking Kosmo brändin kanssa ja tarjoaa yksinkertaisen ja turvallisen yhteyden 15 000 pankkiin 24 maassa, yhden rajapinnan kautta. Kuulostaa todella helpolta, mitä muuta tarvitaan?
Mobile Pay:kin on kovassa iskussa. Siirto taitaa olla jäissä ja Pivo on laittanut paremman pyyn mobilepay- varaan. Pohjoismainen P27- projekti etenee edelleen uuden johdon voimin…mutta edelleen ilman norjalaisia.
Entäpä ilmiö BNPL eli osta nyt, maksa myöhemmin? Hurja eteneminen ihan globaalisti. Ruotsalainen porskuttaja Klarna on kovasti pessyt kasvojaan; mm. kaksinkertaistamalla ilmaisen laskun maksuajan, poistamalla kaikki aloitus- ja käsittelykulut, lisäämällä ilmaisia muistutuksia sekä lopettamalla joustavan luoton tarjoamisen.
Mutta onko mitään mielenkiintoista tulossa Fintech- rintamalta Suomessa, kun kaikki pöhinä tuntuu olevan Ruotsissa tai muualla maailmalla? No, ainakin Enfuce eli Suomessakin tutun Netsin korttimaksutehtaan kova haastaja etenee. Tällä tiimillä on kova pöhinä ja sisu ei kesken matkaa lopu. Sitten on Pine& Cone joka vannoo yhden terävän tuotteen nimeen eli Sepa Request to Pay:n nimeen.
Ehkä tällä hetkellä mielenkiintoisin ilmiö on kuitenkin markkinassa viime viikkoinen Fellow Finance ja Evli Pankin yhdistyminen eli uuden Fellow Pankin synty. Onko meillä tässä se toivottu suomalainen Fintech- pankki kisaamaan maailman monia digipankkeja vastaan? Toki me kuluttajatkin tarvitsimme Revolut ja N26 haastajaa. Sweep-pankki yrittää mutta paljon on siinäkin vielä tekemistä, jotta toiminta oikeasti lähtee Suomessa lentämään. Mutta erityistä tarvetta markkinassa on ainakin pk-yritysten digipankki- haastajalle. Ei sellaiselle pikavippi-pankille, vaan uudelle pk-yritysten fintech- toimijalle, josta saa käyttöpääomalimiittejä, bilateraali-rahoitusta ja saatavien rahoitusta kohtuullisella hinnalla. Ja saatavien rahoituksen pitää olla joustavaa huomioiden nykyisten kansainvälisten kasvuhyppyjä tekevien pk-yritysten tarpeet, joille kaupan rahoituksen tuotteet ml. takaukset ovat toki myös tärkeitä.
Paljon on palloja siis ilmassa. Varmaa on, että finanssisektori uudistuu. Ei enää niin vahvasti suomalaisin voimin, kuin joskus 15 vuotta sitten vielä uskottiin. Mutta varmasti ainakin ruotsalaisin ja muun Euroopan voimin ja on meillä toivottavasti muutama tähti fintech Suomesta menossa mukana. Enemmänkin, jos Business Finlandin eri hankkeet saavat oikeat resurssit tiimiinsä ja onnistuvat valikoimaan ja kasvattamaan hyvät startupit kasvuloikkaajiksi.
Itse jaksan olla aina vaan innostunut tästä tekemisen ja pöhinän määrästä. En lannistu, vaikka suomalaiset päättäjät tekevät päätöksiä välillä niin tuskastuttavan hitaasti. Jos ei suomalaiset projektit lennä juuri tänään, aina voi edistää ja vahvistaa ruotsalaisen finanssisektorin etenemistä. Ja sitten palata suomalaisia kirittämään, kun päätöksiä on taas tehty.
Henri Huovinen on laskentatoimea ja rahoitusta opettava liiketoiminnan lehtori sekä sijoitusmarkkinoista ja yksittäisistä sijoituskohteista kirjoittava SalkunRakentajan analyytikko. Lisäksi hän on WiserInvestin perustaja ja toimitusjohtaja. WiserInvest kehittää sijoituspeliä ”SimStocks”, joka modernisoi sijoitusalan koulutuksen.
Inflaatioriski teki paluun – Mitä se tarkoittaa sijoittajan näkökulmasta?
Finanssikriisin jälkeen nähtiin poikkeuksellisen vahva aikajakso osakkeiden ja muiden riskisten omaisuusluokkien tuottokehityksessä. Juhlien kapellimestareita olivat keskuspankit ja orkesterina toimi pankkiirit ja sijoittajat.
Viime vuoden 2021 aikana kävi selväksi, että keskuspankkien harjoittaman ultrakevyen rahapolitiikan aikakausi on tulossa tiensä päähän. Inflaatio kiihtyi vahvistuneen kysynnän sekä hyödykkeiden tarjontaongelmien vuoksi.
Keskuspankkien kyvyttömyys reagoida heti inflaatioon vahvisti epäilyä korkean inflaation jatkumisesta keskipitkällä aikavälillä. Venäläiset löivät helmikuussa viimeisen naulan Fedin rahakirstuun.
Mitä sijoittajan kannattaa ajatella nykytilanteesta? Tulevien tuottojen näkökulmasta on positiivista, että vuosien 2020 ja 2021 aikana paisunut teknokupla on todennäköisesti lähes selätetty. Nousevat korot puhkaisivat kuplan ja osakkeiden hinnoittelu on nyt yleisesti ottaen terveemmällä pohjalla kuin viime vuonna.
Nyt arvostetaan vahvaa kassavirtaa ja osakkeen maltillista arvostusta. Ne tuovat turvaa nousevan korkotason ympäristössä. Perinteinen fundamenttianalyysi on siis tehnyt paluun.
Inflaatioriskin suojaaminen on nyt tärkeä asia salkun riskienhallinnassa. Osakesijoitusten kohdalla se tarkoittaa korkean inflaatiobeetan sijoituskohteiden ylipainottamista. Käytännössä sijoittaja höystää salkkua yhtiöillä, jotka hyötyvät kallistuvista kuluttajahinnoista.
Pitkästä aikaa myös suorat sijoitukset hyödykkeisiin näyttäytyvät houkuttelevina vaihtoehtoina. Ne tuovat hajautushyötyä ja parantavat nykytilanteessa salkun tuottoriski-suhdetta.
Markkinatilanteessa on ripaus vuosia 2001 ja 2002, jolloin teknokupla puhkesi ja osakemarkkinoilla käynnistyi rotaatio arvoyhtiöihin. Silloin myös raaka-ainesijoitukset tuottivat vahvasti aina vuoteen 2007 saakka.
Toisaalta geopoliittiset riskit ja suurvaltojen vastakkainasettelu tuovat mieleen 1930-luvun. Se päättyi toiseen maailmansotaan. Toistaiseksi todennäköisyys 1930-luvun toisinnolle on matala, sillä taloustilanne on verrattain hyvä.
Taantuma saattaisi kääntää tilanteen populismin hyväksi. Heikentyvän taloussuhdanteen todennäköisyys on kasvanut viime kuukausina sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Aineksia on myös tiettyjen alueiden ja varsinkin EU:n yhdentymiselle Ukrainan sodan vuoksi. Toisaalta nousevat korot ja niistä mahdollisesti aiheutuvat valtionlainojen maksuvaikeudet saattavat tuoda lähivuosina kapuloita rattaisiin EU-integraatiossa. Nähtäväksi siis jää, mikä kehityskulku toteutuu ja miten se vaikuttaa tulevien sotien todennäköisyyteen.
Kaiken kaikkiaan kuluvasta vuodesta on tulossa mielenkiintoinen, mutta samalla vaikeasti ennakoitava sijoitusmarkkinoiden tuottojen osalta.
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
Hinnoitteluvoima strategisella toimialalla kova yhdistelmä?
Jäsennän ajatukseni markkinatilanteesta swot-analyysin hengessä.
Vahvuudet: Venäjän hyökkäys on geopoliittinen maanjäristys ja voi pitkän päälle olla sitä myös taloudelle. Suhdanneongelmana tilanne on kuitenkin koronashokkia miedompi. Korona iski laskevaan talouteen, uusi kriisi näyttää toistaiseksi lähinnä madaltavan ylämäkeä.
Heikkoudet: Globaalin kasvun vinkkelistä Kiinan kiinteistösektorin ”slow-motion meltdown” ja 0-covid -politiikka voivat olla Ukrainan kriisiäkin pahempia ongelmia. Sijoittajille stagflatorinen kehitys on myös hankala: keskimääräisillä arvostuskertoimilla on selkeää laskupainetta ja hajautetun salkun (ml. eri omaisuusluokat) tuotto-odotus jää matalaksi.
Uhat: Ilma on sakeana uhkia jo pelkästään sodan kulkuun liittyen. Pelkoja liittyy myös rahapolitiikkaan. Evlin Valtteri Ahtia lainatakseni, keskuspankit nukahtivat inflaation kanssa rattiin. Kielikuva on hyvä ja muistuttaa riskistä, että säpsähdystä voi seurata liiallinen korjausliike.
Mahdollisuudet: Valtioiden rooli talouden ohjaamisessa kasvaa. Tehokkuus kärsii mutta yksittäisille yrityksille avautuu mahdollisuuksia. Euroopassa strateginen autonomia on uusi iskulause. Puolustukseen, huoltovarmuuteen, vihreään siirtymään jne. panostetaan isosti.
Johtopäätökset: Stagflatorinen toimintaympäristö on indeksisijoittajalle vaikea - yrityskohtainen hinnoitteluvoima korostuu. Strategisille aloille jaetaan hunajapurkkeja. Hitaasti kypsyvien oivallusten ja makroriskien varalta on hyvä pitää tuhtia kassaa.
