Olet täällä

Kolumnit

Kolme markkinasoturia: "Kaiken markkinamölyn keskellä yritän myös aina muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa."

Kolme markkinasoturia -julkaisusarjassamme kysymme kuukausittain kolmelta aktiiviselta eri sijoitustyylin asiantuntijalta, mikä heille on ajankohtaista juuri nyt.

Toukokuussa markkinoilta kuiskivat analyytikko Tero Kuittinen, sijoittaja Teemu Liila ja Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen

Lue myös edellinen katsaus


 

Tero Kuittinen oli TheStreet.com:in matkapuhelinteollisuuskolumnisti 90-luvun lopussa, teki osaketutkimusta Osuuspankissa vuosituhannen vaihteen jälkeen ja siirtyi Alliance Capitalin telecom-tiimiin New Yorkiin vuonna 2003. Hän työskenteli Wall Streetin ainoana suomalaisena sell side-analyytikkona Nokian puhelinyksikön tuhoon asti. Tällä hetkellä hän on Incomea-rahaston analyytikko ja auttaa suomalaisia Metaverse-yrityksiä USAn markkinoilla. 

Kolme tarkkailun kohdetta

Inflaatio on markkinoiden isoin mörkö ja sen suhteen lähestymme nyt tärkeää taitekohtaa - milloin Fed alkaa vinkata korkojen noston päättymisestä? Tähän asti Amerikan Keskuspankki on esittänyt kovanaamaa ja vihjaillut rivakasta ja pitkään kestävästä koronnostojen sarjasta. Mutta osakemarkkinoiden jyrkkä lasku ja selvät merkit kysynnän nopeasta heikkenemisestä aiheuttavat ehkä piankin äänensävyyn muutoksen. Manheimin käytettyjen autojen hintaindeksi on laskenut kolme kuukautta - nimenomaan tämä inflaatioindeksin raskaasti painottama tekijä laukaisi viime vuonna inflaation jyrkimmän nousun. 

30 vuoden asuntolainan korko on ampunut 2.77%:n tasolta yli 5.25%:n alle vuodessa. Tahti on nopeinta sitten 80-luvun alun ja mataliin korkoihin tottunut pullamössösukupolvi on shokissa. Sekä auto- että asuntomarkkinat rapautuvat nyt nopeasti. Nasdaq on tullut 25% alas vuoden alusta. Tälle Fed voi vielä tuhahtaa, mutta jos lasku jatkuu, paine äänensävyn muutokselle nousee hyvin nopeasti. Wall Streetin pitäisi periaatteessa katsoa 6 kuukautta eteenpäin, joten kun Fed alkaa edes varovasti ennustaa koronnostojen loppuvan esim 9 kuukauden sisällä, sijoittajien reaktio voi olla hyvinkin ekstaattinen. 

Lama Amerikassa on hyvinkin voinut alkaa jo kuukausia sitten - lopullinen data varmistuu vasta ensi talvena. Inflaatioluvut voivat mennä odotusten alle jo kesäkuussa. Kysynnän tuhoutuminen joka nyt on käynnissä on ilmiö, jonka nopeutta ja syvyyttä on vaikea tulkita - tällaista korkoshokkia Amerikassa ei ole koettu sen jälkeen kun Dallas ja Pirkko Liinamaa olivat televisiokatsojien suurimmat suosikit. 

Teslan hintaa kannattaa nyt syynätä yhtä tarkkaan kun Keskuspankin kommenttien sävymuutoksia. Se kesti paljon muuta teknoa paremmin hyvin pitkään, mutta karhumarkkina murhaa aina vanhat kenraalit. Tesla on kuin 2000-luvun alun Lucent/Cisco - rahastojen lempilapsi ja turvasatama tässä syklissä. Se murtui oikein kunnolla vasta viime viikon aikana. Iso syy tähän on varmaan se, että eniten kärsineet rahastot joutuvat nyt likvidoimaan sitä. Teslan suhteellinen vahvuus kertoo nyt paljon markkinoiden luonteesta.

Bitcoin on myös suuren draaman syöverissä. Moni odotti sen olevan jonkinlainen tapa diversifioitua - mutta Bitcoin on käyttäytynyt kuin riskihimon peili. Kun teknosijoittajien hermot pettivät viime päivinä, Bitcoin syöksyi jyrkästi. Coinbasen tuore kvartaali kertoi siitä, että piensijoittajat menettivät spekulaatiohalunsa jo kuukausia sitten. Bitcoinilla pelaaminen heijastaa jenkkien kykyä ottaa isoa riskiä - ja saman emootion varassa menee Nasdaq.


 

Teemu Liila on LUT-yliopistossa kauppatieteitä opiskeleva aktiivinen sijoittaja sekä Sijotuskästi-podcastin toinen perustaja ja host.Sijotuskästi -podcast (Spotify)

Markkinoilla on koko alkuvuoden murehdittu kaikenlaista. Venäjän hyökkäyssota sekä inflaation aiheuttamat koronnostot ovat huolestuttaneet sijoittajia ja syystäkin. Pitkäjänteisen osakepoimijan tai rahastosijoittajan tulisi kuitenkin muistaa, että parhaat ostopaikat syntyvät aina epäuskon vallatessa sijoittajat. "Be fearful when others are greedy. Be greedy when others are fearful" kuuluu kenties maailman parhaimman sijoittajan Warren Buffetin sanat.

Muutaman vuoden mittainen sijoitusurani on niin lyhyt, että vastaavia karhumarkkinoita en ole koronadippiä lukuun ottamatta kokenut. Historian tunteminen ja markkinasyklien ymmärtäminen edesauttaa tekemään hyviä päätöksiä epätoivon vallatessa. Koska pörssikurssit nousevat pitkällä aikavälillä, kannattaisi kurssiheilunnat mielestäni ottaa ennen kaikkea mahdollisuutena ostaa laadukkaita liiketoimintoja edullisesti. On mukavaa nauttia yhtiöiden tekemistä tuloksista, kun niistä on maksanut vain vähän. Ainoa syy toivoa kurssinousua on halu myydä omistuksia. Se ei ole tavoitteeni lähiaikoina.

Mielenkiinnolla seuraan yksityissijoittajien sekä median fiiliksiä pörssistä. Mitä pessimistisemmiksi uutiset ja mielialat muuttuvat, sitä innokkaammin hyppään itse osakemarkkinoiden kyytiin. Nykyisessä markkinaympäristössä pidän katseen tiukasti laadukkaissa, hyvän kilpailuedun yhtiöissä. Vaikka lyhyellä tähtäimellä pörssissä nähtäisiin edelleen laskupainetta, löytyy pitkää peliä pelaaville mielestäni hyvinkin maltillisesti arvostettuja kohteita.


 

Henna Mikkonen Säästöpankkiryhmän pääekonomisti, CFA. Ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin edistäminen lähellä sydäntä.

Ekonomistina seuraan osakemarkkinoita erityisesti reaalitalouden näkökulmasta. Vaikka taloudessa tapahtuu tälläkin hetkellä myös monia positiivisia asioita (esimerkiksi palvelusektorin elpyminen koronasta), uhkakuvat tuntuvat vallanneen tilaa. Kolme suurinta huolenaihetta ovat sota, pandemia ja kiristyvä rahapolitiikka.

Näistä viimeinen, eli keskuspankkien toimet, kuuluu ekonomistien työn ”peruskauraan” ja on siinä mielessä tuttua juttua. Toki viime vuosina keskuspankkien tuki taloudelle ja markkinoille on ollut massiivista, joten uutta ihmeteltävää silläkin saralla riittää.

Sota ja pandemia ovat sen sijaan tekijöitä, joita en vielä muutama vuosi sitten olisi arvannut, että joutuisin analysoimaan. Maailma on ollut karmivalla tavalla myllerryksessä viime vuodet.

Sota heikentää talouskasvua ja vaikuttaa monia eri kanavia pitkin yksittäisiin yrityksiin ja kuluttajiin. Korkeat energiahinnat kurjistavat kuluttajien tilannetta ja yritykset kamppailevat kohonneiden tuotantokustannusten kanssa. Lisäksi erilaiset komponenttipulat ja logistiset häiriöt ovat lisääntyneet sodan myötä.

Oman lisämausteensa toimitushäiriöihin tuo Kiinan koronatilanne. Kiina pitää edelleen sitkeästi kiinni nollatoleranssilinjastaan, jolloin tartuntojen lisääntyessä taloutta laitetaan kiinni. Se aiheuttaa hankaluuksia niin Kiinalle itselleen kuin koko maailmallekin.

USA:n keskuspankin puolestaan odotetaan nostavan korkojaan rapsakkaa tahtia ja se heikentää myös talouskasvun mahdollisuuksia. Se on toki myös toimien tarkoitus; koronnostoilla halutaan hillitä inflaatiota ja talouskasvun hidastuminen tulee siinä kylkiäisenä. Pelkona vaan on, että talous ajautuu taantumaan.

Huolenaiheita siis riittää reaalitalouden näkökulmasta. Sijoittajat ovat siinä mielessä kiitollisessa asemassa, että he voivat suhtautua uhkiin mahdollisuuksina. Siellä missä on ongelmia, on myös mahdollisuuksia ratkaista niitä ongelmia ja usein se tarkoittaa yrityksille myös uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Sodan myötä vihreä siirtymä on saanut lisäpontta ja halu irrottautua venäläisestä energiasta on valtava. Investointeja tarvitaan ja ne yritykset, jotka pystyvät tähän tarpeeseen vastaamaan, voivat olla tulevaisuuden voittajia. Puolustusbudjetit Euroopassa on nousussa ja kyberuhkat ovat entistä akuutimpia. Nämäkin tarjoavat myös sijoitusmahdollisuuksia.

Kaiken markkinamölyn keskellä yritän myös aina muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä hommaa. Koska en itse saa nautintoa treidaamisesta, voin huoletta luottaa siihen, että talouden pitkän ajan lainalaisuudet pätevät myös jatkossa. Osakkeista saa korkosijoituksia parempaa tuottoa, kunhan vaan muistaa hajautuksen ja maltin. Tämä ajatus johtotähtenä voi suhtautua lyhyen aikavälin uhkiin rauhallisin mielin.


Keskustele ja toivo tulevia vieraita tässä ketjussa

Katso uusimmat #Teerenpelit -jaksot ja tilaa Sijoitustiedon YouTube-kanava
Liity Sijoitustiedon jäseneksi