Olet täällä

Artikkelit

Järki ja tunteet

Järki ja tunteet määrittävät meidät sellaisina kuin olemme. Suhtaudumme kaikkeen vastaan tulevaan järjen ja tunteiden sekoituksella. Asiasta riippuen joko tunteet tai järki vievät voiton ja samaan asiaan voi kaksi henkilöä suhtautua täysin eri tavalla riippuen henkilökohtaisista ominaisuuksista ja kokemuksista.

Kannattaako asioihin suhtautua järjellä vai tunteilla? Reflektoin omia havaintojani, kokemuksiani ja vuosien varrella saamiani oppeja siitä miten tiettyihin avainrutiineihin kannattaisi suhtautua. Näitä asioita pohtiessa hämmästyy yhä uudestaan siitä kuinka vähän ihmiset keskimäärin lopulta käyttävät järkeä ja kuinka vahvasti he ovat tunteiden vietävinä – enkä itse ole tässä poikkeus.

Kun luet eteenpäin, pysähdy aika ajoin hetkeksi pohtimaan kuinka itse suhtaudut näihin päivittäisiin perusasioihin; järjellä vai tunteilla? Ehkä yllätät itsesi ja saat tästä uusia oivalluksia mukaasi!

Syöminen – identiteetin määrittäjä

Syöminen on kiistatonta tunteiden pelikenttää. Kuinka muuten diabetes voisi olla maailman nopeiten leviävä krooninen sairaus? Jos kaikki suhtautuisivat puhtaasti järjellä syömiseen, tuskin ylipainoa olisi edes olemassa. Mutta tunteet vallitsevat syömistä ja tämän tietävät kaikki mukaanlukien markkinoijat ja ruokateollisuus. Suolan, rasvan ja hiilihydraattien pyhä kolminaisuus on ollut ihmisen heikko kohta luolamiesajoista lähtien puhumattakaan sokerista.

Järki on vaikeaa pitää mukana syömisessä, mutta jos siihen pystyy, se palkitsee. Ravintoarvot, kalorit, vitamiinit, säännöllinen ruokailurytmi, oikea annoskoko... kaiken voi määrittää järjen avulla kuuntelemalla kehon tuntemuksia ja tulkitsemalla niitä antamatta tunteille ylivaltaa. Omaa kehoaan todella kannattaa kuunnella ja tulkita sen viestejä. Jos esimerkiksi ruokavalio on vajavainen tai annoskoot liian suuria, asian voi korjata muuttamalla ruokailutottumuksiaan ongelmia korjaavaan suuntaan yksi ongelma kerrallaan. Vessakäynnitkin muuttavat huomattavasti mielenkiintoisemmiksi, kun joka kerralla voi analysoida omien taideteosten koostumusta ja reflektoida sitä viitearvoihin.

Jostain syystä ruoka liittyy vahvasti identiteettiin ja arvoihin. "Minä olen lihansyöjä", "minäpäs olen kasvissyöjä", "mutta minä olenkin lakto-ovovegetaristi". Tällöin ollaan tunteiden kovassa ytimessä. Tämä alleviivaa vahvasti sitä, että syöminen ja ruokailutottumukset ovat tunteiden vahvaa pelikenttää. Tarvitsisiko näin olla? On vaikeaa löytää puhtaita järkiperusteita sille, miksi yksilöiden täytyisi kiinnittyä johonkin tiettyyn ruokavalioon, joka ei ole ravinnon saannin kannalta optimaalinen eli mielestäni näin ei tarvitsisi olla. Toisaalta makuaisti on yksilöllinen ja tunneperäinen, joten jos ei mitenkään muuten, niin ainakin sitä kautta tunteet tulevat aina näyttelemään suurta roolia syömiseen liittyvissä asioissa.

Juominen – järki jää rannalle

Jos syöminen on tunteellista puuhaa, niin juominen sitä vasta onkin. Luolamieskehomme on tehty vastaanottamaan tasan yhtä nestettä: vettä. Mitään muuta juomaa ihminen ei tarvitse selviytyäkseen. Järjen kannalta asia olisi siis nopeasti käsitelty. Kaikki muu juomiseen liittyvä on mieltymyksiä, tunteita, mielipiteitä, tottumuksia, sosiaalisia normeja, riippuvuuksia ja markkinoijien päähämme iskostamia käyttäytymismalleja.

Elämä olisi kieltämättä aika tylsää, jos ainut juoma olisi vesi. Tästä syystä juomiseen liittyen tunteet saavat hallita. Järki voi auttaa meitä pitämään kohtuuden kaikessa, etenkin mielelle ja keholle haitallisten substanssien hallinnassa – yleisimpinä tässä kategoriassa lienevät sokeri ja alkoholi. Onneksi myös kahvi ja tee ovat veden ohella haitattomia juomia sillä oletuksella, ettei niihin ole lisätty mitään kaloripitoista, kuten sokeria tai kermavaatoa a la Starbucks. Niin kauan kuin ei pilaa yöuniaan kofeiinilla, näistä saa mukavaa vaihtelua vedelle.

Nukkuminen – onko jo pakko mennä nukkumaan?

Nukkumisen suhteen tunteet pelaavat suurta roolia. Sen tietää jo siitä, että liian vähäinen uni on yksi nykyajan suurista vitsauksista. Järki sanoo, että nukkua pitäisi tarpeeksi, mutta mitä jos ei nukuta ja Netflix-sarjan viimeinen osa jäisi cliffhangerina seuraavalle päivälle? Tällöin tunteet ottavat helposti vallan järjeltä ja uni väistyy taka-alalle.

Olen aina ollut huono nukkuja ja en vain saa aikaiseksi mennä tarpeeksi ajoissa nukkumaan, vaikka järki sanoo muuta. Jotain rutiinia olen kuitenkin yrittänyt rakentaa; ennen puolta yötä pitäisi olla nukkumassa satoi tai paistoi. Liian vähäiseksi jää uni, mutta edes jonkinlainen rutiini ja sen järkiperäinen noudattaminen on tuonut elämään tarpeellista rytmiä. Nostan hattua heille, jotka osaavat mennä säännöllisesti tiettyyn järkevään aikaan nukkumaan ja heräävät hyvissä ajoin ennen päivän velvoitteita saaden samalla arvokasta aamuaikaa itselleen.

Treenaaminen – tahdonvoiman koeponnistus

Jos olet kuin minä, treenaaminen ei puhtaasti tunteita kuuntelemalla toteutuisi ikinä. Järki sanoo, että keho tarvitsee treenausta. Järki sanoo jopa, että myös mieli hyötyisi treenaamisesta, mutta tunteet haluavat välttää epämukavuutta. Järki sanoo, että myöhempi sinä kiittää tämän päivän treenaamisesta terveempinä elinvuosina.

Miksi treenaamiseen ryhtyminen sitten on niin vaikeaa? Rutiini puuttuu ja aloittaminen on aina vaikeinta. Vaadittaisiin tahdonvoimaa, jotta rutiini saataisiin muodostettua. Sama asia on esimerkiksi sijoittamisen ja budjetoinnin kanssa; aloittaminen on vaikeinta, mutta kun vauhtiin pääsee, ylläpito ja kiihdyttäminen ovatkin jo sitten huomattavasti helpompia vaiheita. Säännöllisen treenaamisen aloittaminen olisi pieni, mutta merkittävä askel.

Aloitan heti kesähelteiden jälkeen!

Rahankäyttö – järki tuo ja tunteet vie

Rahankäyttö ja tunteet ilman järjen läsnäoloa ovat riskialtis yhdistelmä. Jos rahaa käyttää puhtaasti tunteella, se todennäköisesti valuu niiden käsiin, jotka suhtautuvat siihen enemmän järjellä. Jos rahankäyttöön suhtautuu puhtaasti järjellä, voi elämä käydä nopeasti tylsäksi - ihminen kun lopulta selviää hyvin vähällä.

Tunteiden ja järjen balanssi on voittamaton yhdistelmä, kun puhutaan rahankäytöstä. Harjaantunut rahankäyttäjä kuuntelee tunteitaan ja ostaa mitä haluaa, mutta samalla suhtautuu kokonaisuuteen järjellä eikä anna tunteiden ottaa ylivaltaa. Budjetointi, turhien kulujen karsiminen, puskurirahasto ja sijoittaminen ovat kaikki järkiperusteisesti tärkeitä aiheita rahankäyttöön liittyen, mutta ne voivat olla ristiriidassa tunteiden kanssa mikäli tunteet dominoivat rahankäyttöä sanomalla mielelle, että on mukavampi kuluttaa kaikki pois.

Tunteet elävät usein tässä päivässä, mutta järki ottaa paremmin huomioon tulevaisuuden. Tämän päivän säästäminen ja sijoittaminen parantaa tulevan minän hyvinvointia. Järkevä rahankäyttäjä löytää tasapainon tämän päivän ja tulevan minän hyvinvoinnin välillä. Yhtälöön kun lyö mukaan korkoa korolle -ilmiön, niin täysin järkiperäisesti asiaan suhtautuva oivaltaa nopeasti, että tulevaisuuden minälle kannattaa siirtää niin paljon hyvinvointia kuin vain pystyy ilman, että tämän päivän minä siitä liikaa kärsii. Korkoa korolle -ilmiö nimittäin tekee kulutuksen siirtämisestä tulevaisuuteen erittäin houkuttelevan vaihtoehdon.

Sijoittaminen – tunteiden työpaja

Jos tunteet jossain ovat haitaksi, niin se paikka on sijoittaminen. Parhaat sijoittajat ovat kovettaneet sydämensä sijoituksilleen ja käsittelevät sijoittamista tylyn rationaalisesti vain järjen avulla. Excelit toimivat päätöksenteon tukena ja tunteiden kuuntelu on korkeintaan kokemukseen perustuvan intuition hyödyntämistä. Yksittäisiin osakkeisiin ei rakastuta ja salkun paraskin suorittaja laitetaan lihoiksi, jos suorittaminen loppuu – koska excelissä luvut ovat kääntyneet miinusmerkkisiksi.

Sijoittaminen on kuitenkin laji, jossa tunteet haluavat nousta helposti pintaan etenkin silloin, kun kaikki ei mene putkeen. Kyse on rahasta ja kaikki rahaan liittyvä on helposti tunnelatautunutta. Väärässä olemisen myöntäminen itselleen vaatii nyöryyttä ja ylpeydentunto on voimakas tunne, jota vastaan taistelu voi olla haastavaa. Tästä todisteena on se, että jotkut eivät koskaan myönnä itselleen tai muille olevansa väärässä, vaan löytävät syyllisen aina jostain muualta.

Jokainen sijoittamaan ryhtynyt huomaa nopeasti, että markkinat nöyryyttävät ajoittain taitavintakin sijoittajaa. Kukaan ei selviä naarmuitta. Tunteisiinsa käpertyvät sijoittajat eivät selviä vain naarmuilla, vaan kasvottomat markkinat haistavat pelon ja käyvät ahnaasti heikon rahan kimppuun. Virheistään oppijat ja peiliin katsojat lopulta oppivat markkinoiden kaikki temput ja oppivat navigoimaan läpi nöyryytysten aaltojen. Sijoittamisessa kun riittää ettei tee suuria virheitä ja tuotot ovat taattuja.

Järki vai tunteet

Suurimmaksi osaksi voitaneen todeta, että järki on hyvä isäntä ja tunteet hyvä renki. Tästä huolimatta jostain syystä, kun lähes mihin tahansa suuntaan katsookaan, näkee paljon käyttäytymismalleja, joissa tunteet ovat isäntä ja järki on joko renki tai loistaa poissaolollaan. Mutta ilmeisesti tällainen on se maailma, jossa elämme.

Toivottavasti sait tästä kirjoituksesta reflektoitavaa. Näytteleekö sinun elämässäsi pääosaa järki vai tunteet?

T.A.

Keskustele aiheesta

Sijoita kryptovaluuttoihin turvallisesti ja luotettavasti
Liity Sijoitustiedon jäseneksi