Kolumnit

30 miljoonaa työtöntä ja 30 prosentin nousu, 40 miljoonaa työtöntä ja 40 prosentin nousu?

Matias Savolainen |
Jaa Twiittaa

30/30 on uusi normi. 30 miljoonaa uutta työtöntä ja pörssi nousee 30 prosenttia. Hei haloo, missä on se terve järki? Ei ainakaan pörssissä. On totta, että Norjan valtiollinen mammutti on painanut ostonappulaa USA:n osakkeissa laskun pohjalla. Viisaita ovat. Kuitenkin kannattaa muista mistä viimeisten vuosien pörssinousun veturit ovat rakentuneet. Yksi keskeisimpiä nosteen luojia ovat olleet yhtiöiden omien osakkeiden osto-ohjelmat, jotka on pitkälti rahoitettu lainarahalla. 

Koronan ja uusien tukitoimien sekä yritysten heikon taloustilanteen vuoksi omien osakkeiden ostot ovat hetkeksi katkolla. Tukia saaneiden helposti parikin vuotta. On totta, että keskuspankit ja sijoittajat ostavat pää märkänä osakkeita, jotka ovat nousseet mukavasti säikähdyksen pohjista. Osakkeiden hintoihin on hinnoiteltu sama näkymä kuin elokuussa 2019. Oliko silloin todellakin ajateltu Covid-19 ja koko talouden äkkijarrutus hinnoiteltu osakkeisiin? Epäilen. 

Kun mietit, mistä osakkeen hinta syntyy, se on tulevien kassavirtojen nykypäivään diskontattu kassavirta sekä mitä rojua sitten ikinä firma omistaakin. Kuinka hyvin sijoittajat, sinä ja minä tiedämme miten maailma muuttuu vai muuttuuko lainkaan? No ainakaan tällä hetkellä Suomesta ei pääse edes matkustamaan mihinkään. Ei kuulosta ihan samalta kuin viimevuoden elokuu ainakaan minulle. 

Moni haluaa beesailla Warren Buffetin ajatuksia. Tämä 90-vuotias heppuli juuri tunnetun listatun yhtiönsä ulostulossa kertoi, että kaikki lentoyhtiöden osakkeet on nakattu salkusta pihalle ja tällä hetkellä ei näy mitään kiinnostavasti hinnoiteltua eikä rahaa ($137B) kannata ihmeemmin jakaa ulos eikä omia osakkeitakaan ostettu notkon pohjalla kuin vajaalla kahdella miljardilla. Kertoo siitä, että Omahan oraakkeli on sitä mieltä, että oman firman pörssiarvo on liian korkea tällä hetkellä, eikä mitään ostettavaa löydy. 

Miksi ihmeessä me piensijoittajat sitten näemme paremmin kuin hän. No siksi tietenkin, että hän on likinäköinen vanha pappa. Sillä erolla, että papalla on aika pirusti rahaa ja sinulla ja minulla (riippumatta kuinka rikas olet) on sitä aika pirusti vähemmän. 

 

En ole oraakkeli enkä minkään selvännäkijä, mutta pidä nyt pirukas siitä rahasta kiinni ja kun olet kuitenkin saanut isot nousut tässä viime aikoina, niin pidä suojaus ylhäällä. Ei kehässäkään kannata nyrkkejä laskea ja ruveta tuulettelemaan silloin kun on yhden iskun saanut osumaan sen jälkeen kun on ensin ottanut tusinan suoraan tauluun. 

Lähes varmana voidaan pitää se, että loikkiva taival jatkuu. Viime päivinä GAP-avaukset ovat olleet villejä kuin villiori. GAP-ylös, GAP-alas, GAP kunhan on GAP. Tällainen käytös kuvastaa hermostuneisuutta. Toisin kuin kolme saman nousun aikana tapahtuvaa ylöspäin suuntautuvaa GAP:iä, joita kutsutaan RunAway-gapeiksi ja osoittavat kiivaasta kulusta yhteen suuntaan. 

En ole varma, ovatko markkinat vielä valmiita rullaamaan ympäri ja testaamaan aiempaa pohjaa tai sen läheisyyttää, vai tarvitaanko vielä nousun sulattelua ja jokin ikäväksi koettu tapahtuma. Olisi perin merkillistä, jos tämä markkina ei ota iskua ja isosti alaspäin tulevina viikkoina. Tietenkin rajoitusten purkaminen auttaa optimismin kasvua ja sijoittajat jos jotkin ovat optimismin oppilapsia. On kuitenkin rohkeaa ajatella, että maailma palaisi nopeasti hyvään tilaan. Moni yhtiö on kärsinyt niin suuria tappioita lyhyellä aikavälillä, että niiden korjaaminen jopa täydellisen avautumisen ja talouden palautumisen myötä vie aikaa. Etenkin pienemmissä yrityksissä. 

On ymmärrettävä, että kuluttajat ovat lopulta ne jotka rahoittavat aivan jokaisen yrityksen. Riippumatta onko palvelun tilaaja yhtiö, yksilö tai valtio. Työttömyys ja keikahtaneet yritykset leikkaavat mahdollisuutta kuluttaa ja vielä pahemmin uskallusta kuluttaa. Olisi todella kummallista, mikäli tämä ennenkuulumaton notko, joka on pahempi kuin 2008-2009 voitaisiin pyyhkäistä parissa kuukaudessa unholaan. Vahinkoa on jo tapahtunut ja paljon. Tai no tietenkin on mahdollista se, että keskuspankit ostavat kaiken ylös ja jakavat rahaa aivan suunnattomasti jokaisen yksilön tilille. Li Anderson lupailikin jo ison satasen mahdollisuudesta. Paljonko se sata euroa oikeasti lämmittää, jos rakenteet ovat rikki ja työt katkolla. Mitä jos tulee toinen aalto tai kolmas? No niihin ei suhtauduta enää niin paniikin omaisesti sillä siinä vaiheessa muutama sata tuhatta uutta kuollutta eivät enää ole uusi asia. Se on jännä juttu tässä pelissä. 

Muutama hyvä oppi kuitenkin on tämän vuoden pörssikäyttäytymisestä löydettävissä. Kukaan ei osaa tarkasti ennakoida mitä tapahtuu, kriisit tapahtuvat yllättäen ja siksi ne juuri ovat kriisejä. Nousumarkkia on kuin portaita ylöspäin taivaltava härkä ja laskumarkkinassa karhu loikkaa ikkunasta. Laskut eivät kuitenkaan ole suoraviivaisia vaan niiden jälkeen tulee aina jonkinlainen ralli. 

Karhumarkkinoiden rallit ovat yleensä aggressiivisia, aivan kuin riehuva karhu. Spike-työkalu osoittautui jälleen hyväksi treidattavan pohjan hahmottajaksi. Bear-rallit voivat kestää useita viikkoja ja näiden aikana syntyy sekä epäuskoa, että ahneutta. Tällaiset rallit kääntyvät nopeasti uudeksi rajuksi laskuksi juurikin siitä syystä, että edellinen nousu on rakentunut kestämättömisen tunteiden varaan

Sijoittajana kun muistaa sen, että omalla mielipiteellä ei ole väliä. Ainoa millä pitäisi olla väliä, on uskoa vain sitä mihin sijoitusten suunta menee ja toimii sen mukaisesti. Mikäli ne nousevat itselle käsittämättömästä syystä, mitä sitten. Silloin pitää olla vain mukana ja pitää oma stop-taso liukumassa perässä. Tärkeintä on suojella pääomaa liian suurilta riskeiltä, jotta pystyy olemaan pelissä pitkään mukana. Jokaisen sijoitustyyli on omanlaisensa, eikä ole olemassa yhtä oikeaa. Siksi niistä on turha kinastella tai toitottaa jonkin olevan se oikea. 

 

Vauhdikasta alkavaa viikkoa ja toukokuuta!

Matias

Teksti julkaistu alunperin osoitteessa: www.matiassavolainen.com

Mainos:

Jarkko Aho & Nina Nordlund: Taloudellinen vapaus osakkeilla -valmennus

Kolumnit

Nordeassa jyrää

Aki Pyysing
21.4.2024
east Lue lisää

Toimitilan tuottoon voit vaikuttaa enemmän kuin asunnon tuottoon

Miika Vuorensola
21.4.2024
east Lue lisää
Artikkelit, Kaupallinen yhteistyö

Kulta nousi uuteen ennätyshintaan

Johannes Ankelo
18.4.2024
east Lue lisää