Rogue kirjoitti:
Asuntovelallisena tullut pähkäiltyä tota korko/infla -casea myös. Eikö se missä määrin infla "syö" velkaa pois riipu osin inflaan liittyvistä detaljeista. Inflaatiohan kuvaa jotain keskimääräistä rahan ostovoiman heikkenemistä/hintatason nousua. Mutta tähän ostovoiman keskimääräiseen heikkenemiseen voidaan kulkea monia polkuja. Jos esim. jaellaan helikopterirahaa jengille vaikka niin paljon että nimellinen kansantulo pysyy vakiona tuotannon samalla supistuessa, kysyntää on aiempaa enemmän suhteessa tarjontaan ja hintataso nousee = inflaatio. Mutta jos tätä helikopterirahaa jaetaan valikoivasti siten, että sitä annetaan lähinnä niille, joiden tulot putosivat koronan myötä, en oikein näe miten tälla tavalla syntynyt inflaatio välttämättä juurikaan söisi velkaani suhteessa omiin entisellään pysyneisiin tuloihini (jos siis itse jäisin vaille helikopterirahaa, koska tuloni eivät koronan myötä tipahtaneet).
Eli voisiko käydä niin, että infla syntyisi esim tällaisen kohdistetun QE:n myötä, jolloin monella velallisella nimellistulot ja velan nimellisarvo voisivat pysyä entisellään, mutta samalla niistä nimellistuloista entistä suurempi osa menisi välttämättömiin kuluihin (ruoka, laskut ym) ja lisäks lainan korko ehkä nousisi, jolloin taloudellinen tilanne alkaisi muodostumaan melko nihkeäksi?
Täällä Hep. Kilpailutin lainan ja reagoin tilanteeseen pohdittuani samankaltaisia asioita. Näin karkeasti 3 skenaariota:
1. Ei tapahdu radikaalia muutosta, vaan korot jatkavat 0% paikkeilla -> peruslaina paras vaihtoehto (Korko n.0.4%)
2. Lainakorot nousevat ja samaten inflaatio (palkkatulot mukaanlukien) pitäen reaaliarvon +/-0 -> korkoputki tai kiinteälaina +EV
3. Lainakorot nousevat helikopterirahan seurauksena, mutta ei heijastu palkkoihin -> korkoputki tai kiinteälaina +EV samalla poistaen huolen taloudellisesta ahdingosta.
Saaduista tarjouksista valitsin 10 vuoden korkoputken (0.6%-1.42%, marginaali mukana). Ts. maksan 0.2% korkeampaa pohjakorkoa, minkä taloudellinen vaikutus allekirjoittaneelle täysin marginaalinen. Samalla aukeaa potentiaalinen paikka hyötyä, ja tuli suljettua henk.koht taloudellinen ahdinko pois yhtälöstä.
Oletus, että lainan nimellisarvo menee käsikädessä palkkainflaation kanssa (verot huomioituna), tai jää jälkeen, on mielestäni kapeakatseista. Ei kukaan tiedä mitä tulee tapahtumaan eikä edes miten eri toimet vaikuttavat toisiinsa.
