Vaikuttaako sijoituskäyttäytymiseesi, tai henkiseen hyvinvointiisi mikäli osakkeet laskevat 10%, seuraavana vuonna 20% ja sitä seuraavana 30%? Pystytkö systemaattisesti lisäämään joka KK rahaa ja olemaan välittämättä Velasta salkussasi, joka tekee tappiota?  Tuntuuko mielekkäältä lisätä palkasta jäävä ylimääräinen rahasi tappiota tekeviin osakkeisiin? Panostaa koko varallisuutesi tappiota tekeviin osakkeisiin? Jos olet tämän suhteen OK, niin mahdollisesti olet lopulta voitolla ja velkavipu on tuottanut hyvää. Jos taas näet itsesi stressaamassa sijoitusvarojesi perään ja tämä vaikuttaa myös muuhun elämääsi, niin ei kannata ainakaan vivuttaa. Ei pakolla kannata laittaa edes niin paljoa omaa pääomaa mitä nyt suunnittelit...

Velkavipu on hyvästä, jos kehitys on positiivista kuten olettaa saattaa. Lisätuotto ei kuitenkaan ole sen arvoista, jos henkinen kantti (ja talous) ei riitä.

lee2sos kirjoitti:

Toinen mikä tuli mieleen oli ihan vain kiinteistöjen shorttaaminen. Jos euriborit nakuttaisi vaikka kolmea prosenttia iskisi se heti asuntojen hintoihin ikävästi, koska vivuttavilla kiinteistösijoittajilla ei olisi varaa sijoittaa samaan malliin. Jotenkin tämä tuntuu vähän elegantimmalta ratkaisulta, koska kullan hinta on omaan makuun vähän turhan volatili. Varsinaisia sijoitustuotteita ei ole tähän hätään tullut vielä katsottua - mahtaako niitä edes löytyä kovin helposti?

Entäs kun inflaatio lähtee laukalle ja korot nousevat tämän vuoksi? Tällöin voi hyvinkin asuntojen nimellisarvo nousta.

Rogue kirjoitti:

Asuntovelallisena tullut pähkäiltyä tota korko/infla -casea myös. Eikö se missä määrin infla "syö" velkaa pois riipu osin inflaan liittyvistä detaljeista. Inflaatiohan kuvaa jotain keskimääräistä rahan ostovoiman heikkenemistä/hintatason nousua. Mutta tähän ostovoiman keskimääräiseen heikkenemiseen voidaan kulkea monia polkuja. Jos esim. jaellaan helikopterirahaa jengille vaikka niin paljon että nimellinen kansantulo pysyy vakiona tuotannon samalla supistuessa, kysyntää on aiempaa enemmän suhteessa tarjontaan ja hintataso  nousee = inflaatio. Mutta jos tätä helikopterirahaa jaetaan valikoivasti siten, että sitä annetaan lähinnä niille, joiden tulot putosivat koronan myötä, en oikein näe miten tälla tavalla syntynyt inflaatio välttämättä juurikaan söisi velkaani suhteessa omiin entisellään pysyneisiin tuloihini (jos siis itse jäisin vaille helikopterirahaa, koska tuloni eivät koronan myötä tipahtaneet). 

Eli voisiko käydä niin, että infla syntyisi esim tällaisen kohdistetun QE:n myötä, jolloin monella velallisella nimellistulot ja velan nimellisarvo voisivat pysyä entisellään, mutta samalla niistä nimellistuloista entistä suurempi osa menisi välttämättömiin kuluihin (ruoka, laskut ym) ja lisäks lainan korko ehkä nousisi, jolloin taloudellinen tilanne alkaisi muodostumaan melko nihkeäksi?

Täällä Hep. Kilpailutin lainan ja reagoin tilanteeseen pohdittuani samankaltaisia asioita. Näin karkeasti 3 skenaariota:
1. Ei tapahdu radikaalia muutosta, vaan korot jatkavat 0% paikkeilla -> peruslaina paras vaihtoehto (Korko n.0.4%)
2. Lainakorot nousevat ja samaten inflaatio (palkkatulot mukaanlukien) pitäen reaaliarvon +/-0 -> korkoputki tai kiinteälaina +EV
3. Lainakorot nousevat helikopterirahan seurauksena, mutta ei heijastu palkkoihin -> korkoputki tai kiinteälaina +EV samalla poistaen huolen taloudellisesta ahdingosta.

Saaduista tarjouksista valitsin 10 vuoden korkoputken (0.6%-1.42%, marginaali mukana). Ts. maksan 0.2% korkeampaa pohjakorkoa, minkä taloudellinen vaikutus allekirjoittaneelle täysin marginaalinen. Samalla aukeaa potentiaalinen paikka hyötyä, ja tuli suljettua henk.koht taloudellinen ahdinko pois yhtälöstä.

Oletus, että lainan nimellisarvo menee käsikädessä palkkainflaation kanssa (verot huomioituna), tai jää jälkeen, on mielestäni kapeakatseista. Ei kukaan tiedä mitä tulee tapahtumaan eikä edes miten eri toimet vaikuttavat toisiinsa.

petteri kirjoitti:

Iranissa tilanne oli pitkään stabiili ja mentiin tasamaata, mutta nyt vähän näyttää, että tartunnat ovat lähdössä uudelleen nousuun. Ilmeisesti kansan huolestuminen on vähentynyt. Tämä on vähän erilainen toinen aalto.

https://www.worldometers.info/coronavirus/country/iran/

Paikallisen lääkärin mukaan kaikki luvut alakanttiin ja todellisuus paljon pahempi. Kielletty uutisoimasta totuutta ja verkkoliikennettä seurataan.