Sampo-konserni raportoi hieman kaksijakoisen osavuosituloksen tammi – maaliskuulta 2018. Vakuutustoiminnoissa vahva kehitys jatkui, mutta vaikea sijoitusympäristö ja epäsuotuisa valuuttakehitys heijastuivat tulokseen konsernitasolla.

Pohjoismaissa koettiin muutaman vuoden tauon jälkeen niin sanottu normaali talvi. Erityisesti Norjassa olosuhteet olivat haastavammat kuin vuosi sitten. Haastavista olosuhteista huolimatta Ifin suoritus oli erinomainen. Tulos ennen veroja parani 193 miljoonaan euroon viime vuoden 180 miljoonasta. Ifin yhdistetty kulusuhde oli 86,5 prosenttia, mikä on yksi yhtiön historian parhaista suorituksista ensimmäisellä neljänneksellä. Myös Topdanmarkin kehitys oli vahvaa yhdistetyn kulusuhteen ollessa 83,7 prosenttia. Voikin sanoa, että haastavat olosuhteet korostavat Sammon hajautushyötyä, jonka se saa toimimalla kaikissa Pohjoismaissa.

Katsauskauden keskeisimpiä kohokohtia oli kasvu kaikissa vakuutusliiketoiminnoissa. Ifin asiakasmäärä kasvoi kaikilla markkinoilla viime vuodesta. Paikallisissa valuutoissa laskettuna maksutulo kasvoi kaikilla liiketoiminta-alueilla ja kaikilla markkinoilla paitsi Suomessa. Euromääräisesti maksutulo laski hieman viime vuodesta johtuen lähinnä Ruotsin kruunun heikentymisestä suhteessa euroon. Topdanmarkin maksutulo kasvoi sekä vahinkovakuutusliiketoiminnassa, mutta erityisesti henkivakuutusliiketoiminnassa, jossa kasvua kertyi lähes viidennes.

Mandatum Lifen maksutulo kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 6 prosenttia viime vuodesta ja tulos ennen veroja oli erittäin vahva, 73 miljoonaa euroa. Katsauskauden jälkeen Mandatum Life ja Danske sopivat yhteistyönsä jatkamisesta ja vakuutuskannan myynnin perumisesta. Järjestelyn toteutuessa Mandatum Life saa 197 miljoonan euron kauppahinnan, minkä lisäksi yhteistyön jatkumisella on noin 20 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus vuositasolla verrattuna tilanteeseen, jossa kanta olisi siirretty. Tämä tukee Mandatum Lifen kasvunäkymiä ja osingonmaksukykyä.

Nordea etenee oikeaan suuntaan. Suuret projektit etenevät suunnitellusti ja pankki on vähentänyt riskejään onnistuneesti. Pankin vakavaraisuus on vahvempi kuin koskaan ja luottotappiot jatkoivat laskusuunnassa. Nordean johto arvioi edelleen, että koko vuoden tulos paranee viime vuodesta. Suurimpana omistajana suhtaudumme tähän arvioon luottavaisesti.

Omistusyhteisö-segmentin tulos ennen veroja painui 46 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Pääsyy tuloslaskulle oli heikko kruunu. Yhteensä valuuttakurssitappiot olivat ensimmäisellä neljänneksellä 59 miljoonaa euroa. Maaliskuun lopussa kruunu oli heikentynyt suhteessa euroon noin kahdeksan prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Heikentyminen on jatkunut kuluvalla neljänneksellä.

Sijoitusmarkkinoilla iso kuva ei ole muuttunut merkittävästi, mutta hermostuneisuus on näkynyt selvästi kasvaneena volatiliteettina. Kauppasodan uhka ja poliittiset riskit ovat olleet koholla, minkä lisäksi markkinoiden huomio on kohdistunut erityisesti korkoihin. Yhdysvalloissa 10-vuotisen valtionlainan korko ylitti huhtikuussa kolmen prosentin rajan ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Myös Euroopassa on nähty liikehdintää ylöspäin, joskin korot ovat edelleen erittäin matalalla. Sammon näkökulmasta korkojen nousu olisi tervetullut ilmiö.

Lue lisää Sammon ensimmäisen neljänneksen tuloksesta osoitteessa www.sampo.com/tulos

 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija

Sampo Oyj

 

Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/

Sijoitustiedon Sampo -keskusteluketju

Markkinoilla on viime vuosina saatu näkökulmasta riippuen joko nauttia tai kärsiä ennätyksellisen matalista koroista, kiitos keskuspankkien elvytystoimien.

Sammolle alhainen korkotaso on päänvaiva, sillä enemmistö konsernin yli 22 miljardin euron sijoitussalkusta on korkosijoituksia. Vuoden 2017 lopussa korkojen osuus oli noin 67 prosenttia. Korkopaino on suuri erityisesti Ifissä, jossa korkojen osuus oli vuoden lopussa 84 prosenttia. Mandatumin Lifessa korkojen osuus oli 42 ja Topdanmarkin vahinkovakuutustoiminnoissa 67 prosenttia.

Ifin suureen korkopainoon vaikuttaa erityisesti kaksi tekijää: osingot ja luottoluokitus. Haluamme, että Ifin tase on oman pääoman tuoton näkökulmasta kevyt ja tehokas, mutta samalla riittävän vakavarainen vahvan luottoluokituksen ja korkean osingonmaksun mahdollistamiseksi. Näin ollen sijoitussalkun riskitaso on pidettävä maltillisena. Lisäksi se, että Ifin tulos pohjautuu onnistuneeseen underwritingiin eli riskien arviointiin ja hinnoitteluun, eikä sijoitustoiminnan tuottoihin, tuo vakautta koko konsernin tuloskehitykseen.

Sijoittajanäkökulmasta yksi keskeinen korkoihin liittyvä tunnusluku on sanahirviö korkosalkun keskimääräinen tuotto eräpäivään instrumenttien hankintahinnoilla laskettuna ilman valuuttariskin suojauskustannuksia – tai finanssijargonilla ihan vain running yield. Tunnusluku kertoo, minkä verran korkosalkku tuottaa keskimäärin, jos sijoitusten annetaan erääntyä normaalisti.

Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosalkun running yield oli 1,5 prosenttia. Mandatum Life on perinteisesti ottanut hieman enemmän riskiä, minkä johdosta sen running yield oli 2,4 prosenttia. Kauas on tultu esimerkiksi vuodesta 2011, jolloin Ifin running yield oli 4,1 ja Mandatum Lifen 5,4 prosenttia.

 

Mitä matalampaa tuottoa uudet korkosijoitukset tarjoavat, sitä alemmas running yield vajoaa. Kun kyse on useiden miljardien eurojen sijoituksista, jokainen korkopiste on paljon rahaa. Haastava markkinaympäristö huomioiden Sammon sijoitusmenestystä viime vuosina voikin pitää erinomaisena suorituksena.

Viime aikoina markkinoilla on nähty merkkejä korkojen orastavasta noususta. Yhdysvalloissa Fed on ehtinyt nostaa ohjauskorkoaan jo useamman kerran, mutta myös Euroopassa EKP:n ensimmäinen koronnosto sitten vuoden 2011 heinäkuun on talouden piristymisen myötä askeleen lähempänä. Bondimarkkinoilla turvasatamana pidetyn Saksan 10-vuotisen valtionlainan korko noteerattiin tätä kirjoittaessa 0,60 prosentissa. Helmikuussa korko kävi hetkellisesti yli 0,80 prosentissa. Finanssikriisiä edeltäneisiin liki viiden prosentin tasoihin on vielä matkaa, mutta toisaalta pari vuotta sitten nähdyt miinuskorotkin vaikuttaisivat olevan jo taaksejäänyt ilmiö.

Olemme valmistautuneet korkojen nousuun pitämällä korkosalkkumme duraation eli lainojen kassavirtapainotetun keskimääräisen takaisinmaksuajan lyhyenä. Vuoden 2017 lopussa Ifin korkosijoitusten duraatio oli 1,4 ja Mandatumin 2,0 vuotta. Kun korot markkinoilla nousevat, korkosijoitusten hinnat laskevat. Lyhyissä koroissa vaikutus on kuitenkin pienempi kuin pitkissä koroissa, minkä vuoksi salkun duraatio kannattaa pitää tällaisessa tilanteessa lyhyenä. Vastaavasti korkojen laskiessa pitkä duraatio näkyy voimakkaampana hintojen nousuna.

Olemme asemoituneet siten, että hyödymme korkojen noususta enemmän kuin monet verrokkiyhtiömme. Arvioimme, että korkotason nousu yhdellä prosenttiyksiköllä koko korkokäyrällä toisi meille noin 600 miljoonan euron taloudellisen hyödyn. Hyöty kanavoituisi vastuuvelkojen korkeampien diskonttokorkojen, korkeampien uusien sijoitusten tuottojen ja Nordean paranevan korkokatteen kautta.

Vaikka matalat korot ovat vaikeuttaneet sijoitustoimintaamme, on niistä seurannut jotain hyvääkin. Sampo on nimittäin myös itse saanut velkarahoitusta erittäin houkuttelevaan hintaan. Helmikuussa laskimme liikkeeseen 500 miljoonan euron arvoisen 10-vuotisen joukkovelkakirjalainan. Lainan kiinteä kuponkikorko on 1,625 prosenttia, mutta swappasimme eli koronvaihtopimuksen avulla vaihdoimme koron vaihtuvakorkoiseksi siten, että maksamme tällä hetkellä lainasta vain 0,28 prosentin korkoa.

Vahva tase ja mahdollisuus saada velkarahoitusta kilpailukykyisin ehdoin tukevat omistaja-arvoa luovaa sijoitustoimintaamme. Kuluneen vuoden aikana olemme tehneet suoria sijoituksia kolmeen finanssi- ja fintech-ympäristössä toimivaan yhtiöön: Netsiin, Saxo Bankiin ja Nordaxiin. Olemme varanneet edellä mainittujen kaltaisiin sijoituksiin noin miljardi euroa, mistä olemme käyttäneet nyt noin 750 miljoonaa euroa. On siis hyvin mahdollista, että teemme lisää tällaisia sijoituksia.

 

Mirko Hurmerinta

Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija

Sampo Oyj

 

Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/

Sijoitustiedon Sampo -keskusteluketju

Pörssistä löytyy monia osakkeita, jotka tarjoavat sijoittajalle jännitystä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Sampo ei ole yksi niistä.

Erityisesti Sammon vahinkovakuutusliiketoiminta on tasaisen tylsää. Se on hyvä, sillä vakuutusbisneksessä tylsä on tuottavaa. Keskeisintä on oikea riskien arviointi ja hinnoittelu eli vakuutuskielellä underwriting. Siinä me olemme hyviä – konsernijohtaja Kari Stadighin sanoin: ”olemme vakuutusnörttejä”.

Onnistunut underwriting näkyy vahinkovakuutusliiketoiminnan tärkeimmässä tunnusluvussa, yhdistetyssä kulusuhteessa. Yhdistetty kulusuhde kertoo, kuinka suuren osan vakuutusmaksutuotoista korvaus- ja liikekulut syövät. Jos suhdeluku on yli sata, korvaus- ja liikekuluja on enemmän kuin vakuutusmaksutuottoja, jolloin yhtiön tuloksentekokyky on sijoitustoiminnasta saatavien tuottojen varassa.

Sammon tytäryhtiön Ifin tavoitteena on saavuttaa vuosittain alle 95 prosentin yhdistetty kulusuhde, ja siinä yhtiö onkin viime vuosina onnistunut kirkkaasti. Vuodesta 2012 lähtien Ifin yhdistetty kulusuhde on ollut alle 90 prosenttia, ja viime vuonna yhtiö saavutti jälleen kaikkien aikojen parhaimman lukeman, 85,3 prosenttia.

Kehitys on ollut erinomaista myös toisella tytäryhtiöllämme, Topdanmarkilla. Tanskalaisvakuuttajan tavoite on 91 prosentin yhdistetty kulusuhde ilman run-off-eriä eli voittoja tai tappioita, jotka ovat syntyneet, kun aiempina vuosina sattuneet vahingot on joko korvattu lopullisesti tai arvioitu uudelleen. Vuosi 2017 oli Topdanmarkille poikkeuksellisen vahva. Yhdistetty kulusuhde oli 82,0 prosenttia ja ilman run-off-eriä 85,8 prosenttia.

Yhdistettyyn kulusuhteeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta lyhyellä aikavälillä suurin heilahtelu aiheutuu vahinkojen suuresta määrästä tai yksittäisistä suurvahingoista, esimerkiksi suurista tehdaspaloista. Lyhyellä aikavälillä yksi keskeisimmistä vahinkojen määrään vaikuttavista asioista on niinkin arkinen asia kuin sää. Poikkeuksellisen vaikeat olosuhteet talvella näkyvät välittömästi peltikolareiden määrässä. Arvaamattomat syysmyrskyt puolestaan voivat repiä kattoja ja kaataa puita hehtaarikaupalla. Viime vuosina Pohjoismaissa yleistyneet leudot talvet ovatkin tervetullut ilmiö vakuutusyhtiön näkökulmasta.

Vakuutus, oli kyse sitten omaisuus tai henkilövakuutuksesta, on erikoinen tuote. Sellainen on hyvä olla, mutta vielä parempi, jos sitä ei tarvitse koskaan käyttää – se kun tarkoittaisi, että jotain ikävää on tapahtunut. Vakuutuksen tärkein ominaisuus ei olekaan vahingon sattuessa maksettavat korvaukset vaan vakuutuksenottajan saama mielenrauha.

Vakuutusliiketoiminnan luonteeseen kuuluu myös se, ettei vallitseva taloudellinen tilanne vaikuta merkittävästi vakuutustuotteiden kysyntään, ainakaan lyhyellä aikavälillä. TV:n särkyminen muuton yhteydessä tai nilkan nyrjähdys lenkkipolulla ei katso, onko taloudessa noususuhdanne vai lama. Hyvinä aikoina tosin vahinkojen määrä kasvaa hieman, sillä esimerkiksi teillä on enemmän liikennettä ja liiketoiminnan piristyessä työtapaturmat ja muut vahingot lisääntyvät. Vastaavasti huonoina aikoina vahingot vähenevät aktiviteetin laskiessa, mutta vakuutusmaksutulot eivät laske yhtä nopeasti.

Voi siis todeta, että vakuutusbisnes on erittäin tasaista ja ennustettavaa. Osaavissa käsissä se on myös hyvin kannattavaa. Ifin tavoitteena on yltää vähintään 17,5 prosentin oman pääoman tuottoon, toisin sanoen sadan euron oman pääoman täytyisi tuottaa yhtiölle voittoa vähintään 17,5 euroa. Viime vuonna If ylsi 21,5 prosentin oman pääoman tuottoon, mikä on erinomainen saavutus.

Vakuutusliiketoiminnan tasaisuus ja ennustettavuus heijastuvat Ifin ja Topdanmarkin, ja niiden myötä koko Sampo-konsernin tuloskehityksessä. Suuret tulosheilahtelut ovat harvinaisia. Se sopii mainiosti Sammon kaltaiselle osinkoyhtiölle.

Vakuutusliiketoiminnan vahvan tuloskehityksen ohella erityisen ilahduttavaa on se, että Ifin asiakasmäärä on viime aikoina kasvanut kaikilla markkinoilla. Vuoden 2017 lopussa kotitalousasiakkaiden määrä nousi kaikkien aikojen ennätykseen, yli kolmeen miljoonaan asiakkaaseen. Yhdessä Topdanmarkin kanssa kotitalousasiakkaita on yli 3,6 miljoonaa.

Mirko Hurmerinta
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija
Sampo Oyj

Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/

Keskustelua Samposta täällä.

Viimeaikoina Suomessa on puhuttu paljon terveydenhuollosta ja sen tulevaisuudesta. Värikkäitä mielipiteitä keskustelussa on paljon ja faktoja usein harmillisen vähän. Toimiala on pörssissä tuore ja alan yksityisistä yrityksistä puhutaan usein ”monikansallisina sote-jätteinä”. Suomessa toimivat alan yritykset eroavat kuitenkin merkittävästi toisistaan omistusrakenteeltaan, strategialtaan ja toimintamalliltaan. Kokonaisuuden hahmottamiseksi aloitetaan ensin markkinoista.

Fakta on, että terveydenhuollon kustannukset asukasta kohti ovat kaksinkertaistuneet vuosituhannen alusta eikä taitetta tälle kehitykselle ole näkyvissä. Kustannusten kasvua kiihdyttää entisestään väestön ennätysnopea ikääntyminen ja korkea elintasosairauksien esiintymistiheys. Veronmaksajana tämä kehitys syystäkin huolestuttaa ja Suomi tarvitsee ratkaisuja tämän kierteen katkaisemiseksi. Terveydenhuollon kysyntää kasvava tarve tulee lisäämään myös jatkossa.

Vuonna 2016 Suomen terveydenhuollon kokonaiskustannukset olivat noin 14 miljardia euroa, josta 77 prosenttia oli julkisesti tuotettua ja julkisesti rahoitettua, 19 prosenttia yksityisesti tuotettua ja rahoitettua ja vain 4 prosenttia yksityisesti tuotettua ja julkisesti rahoitettua. Ilman Sote-uudistustakin yksityisen tuotannon odotetaan kasvavan noin 5 prosentin vuosivauhtia lähivuosina. Terveystalo on kasvanut historiassaan keskimäärin 1-3 prosenttia markkinoita nopeammin ja tämä on myös pitkän aikavälin tavoitteemme liikevaihdon kasvulle. Viime vuoden 690 miljoonan euron liikevaihdostamme 91 prosenttia tuli yksityiseltä sektorilta; yritysasiakkuudet toivat 54 prosenttia liikevaihdosta, yksityisasiakkaat 37 prosenttia ja julkisen sektorin asiakkaat 9 prosenttia.

Kansanterveyttä ja terveydenhuollon kokonaiskustannuksia ajatellen Suomessa on kansainvälisessä kontekstissa ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä jonka oppeja soisi hyödynnettävän laajemminkin. Ulkomailla kulkiessa suomen malli herättää aina mielenkiintoa ja monet haluisivat kopioida vastaavia elementtejä myös omaan järjestelmäänsä. Tutkimusten mukaan systemaattiseen työkyvyn johtamiseen panostaneilla yrityksillä yksi investoitu euro poiki kuusinkertaisen tuoton sijoitetulle pääomalle vähentyneiden sairauspoissaolokustannusten ja alhaisempien eläkekustannusten muodossa.

Vähän tunnettu fakta: Suomessa työnantajan maksama työkyvyttömyyseläkemaksulla on 11 maksuluokkaa, joista pienimpään maksuluokkaan kuuluva työnantaja maksaa vain 0,1 prosenttia kokonaispalkkasummasta työkyvyttömyysvakuutusmaksuina kun työntekijät ovat saaneet työkyvyttömyyseläkkeitä ja osatyökyvyttömyyseläkkeitä kahdelta kalenterivuodelta vain vähän. Suurimmillaan maksun kokoluokka voi olla jopa 5,5 prosenttia. Esimerkiksi 60 miljoonan euron kokonaispalkkasummalla tämä tarkoittaa 60 000-3 300 000 euron kustannuspottia jonka kokoon voi suoraan vaikuttaa. Tämä luo vahvan kannustimen panostaa ennaltaehkäisevään hoitoon ja systemaattiseen työkyvyn johtamiseen lakisääteistä minimiä enemmän.

Yritykset terveyspalvelujen ostajana vaativat mitattavaa laatua ja kustannustehokkuutta. Samoja elementtejä tarvitaan kipeästi terveydenhuoltoon myös laajemmin. Me Terveystalossa haluamme olla osa ratkaisua ja näyttää mihin systemaattisella toiminnalla pystymme; sairauksien hallintaan väestötasolla. Seuraavassa kirjoituksessani avaankin Terveystalon strategiaa ja liiketoimintamallia ja kerron mihin Terveystalon kilpailuetu ja vahva markkina-asema pohjautuvat.

Terveystalosta yhtiönä ja sijoituskohteena voit lukea lisää täältä: https://www.terveystalo.com/fi/Sijoittajat/

Kati Kaksonen
Johtaja, sijoittajasuhteet ja talousviestintä

Keskustelua Terveystalosta täällä.

Kalevalassa Sampo on kuvattu taianomaisena, omistajalleen rikkauksia jauhava myllynä. Finanssikonserni Sampo ei ole ehkä yhtä taianomainen, mutta toimintaperiaate on sama. Tehtävänämme on luoda omistaja-arvoa yli 100 000 osakkeenomistajallemme.

Ajan saatossa Sampo profiloitunut vakaaksi osinkoyhtiöksi tarjoten sekä houkuttelevaa osinkotuottoa että tasaista osingonkasvua. Yhdessä Fiskarsin, Huhtamäen ja Elecsterin kanssa Sampo on pisimpään osinkoaan yhtäjaksoisesti korottanut yhtiö Helsingin pörssissä. Mikäli Sammon 19.4. järjestettävä yhtiökokous hyväksyy hallituksen esityksen 2,60 euron osakekohtaisesta osingosta, nousee osinko jo yhdeksännen kerran peräkkäin. Korotus edellisvuoden 2,30 euroon on 13 prosenttia.

Sammon houkutteleva osinko on seurausta kannattavasta liiketoiminnasta ja sen tuottamasta tasaisesta kassavirrasta. Toisin sanoen tytär- ja osakkuusyhtiöidemme menestys vakuutus- ja finanssisektorilla tuloutuu emoyhtiö Sampo Oyj:lle ennustettavien sisäisten osinkojen muodossa. Tästä osinkovirrasta emoyhtiö jakaa osinkoja omille osakkeenomistajilleen. Osingonmaksukykyä tukevat myös emoyhtiön oma sijoitustoiminta sekä konsernin vahva tase.

Vuonna 2017 Sampo sai tytäryhtiöiltään Ifiltä ja Mandatum Lifelta sekä osakkuusyhtiö Nordealta osinkoja yhteensä 1 452 miljoonaa euroa. Omille osakkeenomistajilleen Sampo jakoi viime keväänä osinkoa 1 288 miljoonaa euroa. Suurimman osinkopotin Sammolle tuovat If ja Nordea. Viime vuonna If jakoi osinkoa 620 ja Nordea 557 miljoonaa euroa. Mandatum Lifen osuus oli 275 miljoonaa.

Tänä vuonna Sampo saa osinkoa ensimmäistä kertaa myös Topdanmarkilta, joka on aiemmin toteuttanut voitonjakonsa omien osakkeiden takaisinostojen muodossa. Toteutuessaan Topdanmarkin hallituksen esitys 19 Tanskan kruunun osingosta tuo Sammolle 107 miljoonaa euroa. Nordean yhtiökokous puolestaan päätti osingon korottamisesta 0,68 euroon osakkeelta tuoden Sammolle 585 miljoonaa euroa. Mandatum Life maksoi ensimmäisellä neljänneksellä osinkoa 150 miljoonaa euroa, kun taas If jakaa osinkonsa tavallisesti vuoden lopulla.

Osingoista voi olla montaa mieltä. Toisille ne ovat sijoitusstrategian kulmakivi. Toiset taas eivät ymmärrä, mitä hyötyä niistä on, kun sijoittaja voi yhtä hyvin myydä osakkeitaan saadakseen rahaa. Se on totta, joskin osakkeita voi myydä vain tiettyyn pisteeseen asti; niin kauan kuin niitä on salkussa. Myyntien ajoittaminen voi lisäksi olla haastavaa. Osingot sen sijaan kilahtavat osakkeenomistajan tilille vuosittain, kunhan yhtiön osingonmaksukyky on turvattu.

Asiaa voi myös lähestyä yrittäjänäkökulmasta. Listaamattoman yrityksen pitkäjänteisen omistajan saama korvaus riskinotosta muodostuu juurikin osingoista. Yrityksen myynti on harvoin liiketoiminnan päätavoite. Yhtä lailla tuottavan, osinkoa jakavan pörssiyhtiön osakkeet pitää mieluusti salkussaan.

Sammolla on omistajinaan lukuisia suuria rahastoja, eläkevakuuttajia ja säätiöitä, joiden toiminnalle tasaisesti maksettavat osingot ovat tärkeitä. Yhtä lailla moni yksityissijoittaja on mieltynyt Sampoon juurikin sen tarjoaman vakaan osingon ansiosta. Lisäksi Suomessa yksityissijoittajan saamia osinkoja verotetaan hieman kevyemmin kuin myyntivoittoja.

Tavoitteenamme on jakaa omistajillemme kasvavia osinkoja myös tulevaisuudessa – tai kuten konsernijohtaja Kari Stadigh asian ilmaisee: ”Osinkokäyrämme tulee olla silmiä hivelevä kokemus.”

Mirko Hurmerinta
Sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija
Sampo Oyj

Miksi sijoittaa Sampoon? IR-blogi esittelee Sampoa sijoituskohteena ja tarjoaa tietoa konsernin liiketoiminnoista ja markkinoista. https://www.sampo.com/fi/tietoa-meista/ir-blogi/

Cargotec tunnetaan nostureistaan, ja yhtiön strategiana on kehittyä älykkään lastinkäsittelyn markkinajohtajaksi. Käytännössä jokainen ajan hermolla oleva yhtiö puhuu digitalisaation mahdollisuudesta, teollisesta internetistä ja connectiviteetistä, ja sijoittajan ei ole aina helppo arvioida, millaista ansaintapotentiaalia esimerkiksi teollinen internet yhtiölle tarjoaa. Harvemmalla yhtiöllä on kuitenkaan varsinaista ohjelmistoliiketoimintaa, ja digitalisaation etenemisen tai taloudellisen vaikutuksen arviointi voi olla sijoittajille vaikeaa. Cargotecin ohjelmistoliiketoiminnan liikevaihto oli vuonna 2017 159 miljoonaa euroa, ja tavoitteena on kaksinkertaistaa luku seuraavan 3-5 vuoden aikana. Cargotec onkin liikevaihdolla mitattuna yksi Suomen suurimmista listatuista ohjelmistoyhtiöistä. Cargotecin ohjelmistoliiketoiminta on suurempi kuin esimerkiksi koko Basware (liikevaihto noin 149 milj. euroa 2017) , ja F-Securen liikevaihto oli vain 11 miljoonaa enemmän, noin 170 miljoonaa euroa vuonna 2017.

McKinseyn tekemän tutkimuksen mukaan lastinkäsittelyn arvoketjussa on noin 17 miljardin Yhdysvaltain dollarin hukka vuositasolla. Suurimpia syitä tähän on tiedon heikko liikkuvuus laivojen ja satamien välillä. Konttilaivoissa voi olla jopa 20 000 konttia, mutta tieto satamassa purettavista konteista voi edelleen liikkua faxilla tai sähköpostilla. Cargotecista tuli purku- ja lastausjärjestelmien markkinajohtaja Interschalt-yritysoston seurauksena 2016. Cargotec on myös selvä markkinajohtaja satamien toiminnanohjausjärjelmissä. On poikkeuksellista, että merkittävä osa asiakkaista edelleen kehittää toiminnanohjausjärjestelmiään itse, eikä välttämättä tulevaisuudessa ole optimaalista toimia omien, suurien IT-osastojen pohjalta.

Valuaationäkökulmasta ohjelmistoliiketoiminta tarjoaa merkittävää potentiaalia. Ohjelmistoliiketoiminnasta noin ⅔ on nykyisellään hyvin tasaista. Tulevaisuudessa Cargotecin tavoitteena on siirtyä ns SaaS-malliin, jolloin Cargotecin ansainta perustuisi siihen, että aina kontin liikkuessa Cargotec saisi pienen korvauksen. SaaS-liiketoimintamallin etuna on varsin tasainen ansainta, joskin siihen siirtyminen usein laskee liikevaihtoa lyhyellä aikavälillä. Sijoittajat ovat tyypillisesti arvostaneet SaaS-mallilla toimivia yhtiöitä varsin korkeilla arvostuskertoimilla: Piilaaksossa SaaS-yhtiöitä on arvostettu jopa 10x EV/Sales, kun Cargotecin nykyinen EV/Sales on 1.1x. Täten Cargotecin vertailu suhteessa historiallisiin arvostuskertoimiin ei välttämättä ole relevantti lähestymistapa.

Tulevaisuuden mahdollisuuksiin kuuluu konttiliikenteen ekosysteemin kehittäminen. Merkittävä askel tähän suuntaan on ollut XVELAn kehittäminen ja ensimmäisten kaupallisten sopimusten tekeminen. Voisiko nostureistaan tunnetusta yhtiöstä kehittyä konttiliikenteen Apple tai AirBnB, koko toimialan ekosysteemi?

Hanna-Maria Heikkinen
Vice President,
Investor Relations

Keskustelua Cargotecista täällä

Hiab on Kalmarin ja MacGregorin lisäksi yksi Cargotecin kolmesta liiketoimintayksiköstä. Näistä Hiab on liikevaihdolla mitattuna Kalmarin jälkeen toiseksi suurin liiketoimintayksikkömme, mutta kannattavuudeltaan se on tällä hetkellä paras. Hiabin liikevaihto viimeisen vuoden aikana (Q4/16–Q3/17) oli noin 1,1 miljardia euroa ja liikevoitto noin 150 miljoonaa euroa, eli 14,1% liikevaihdosta. Sekä liikevaihto että -voitto ovat kehittyneet viimeisen neljän vuoden aikana erittäin vahvasti – liikevaihto on kyseisellä jaksolla kasvanut 26 prosenttia ja liikevoitto kuusinkertaistunut. Uudet laitteet edustavat 77 prosenttia ja huoltoliiketoiminta 23 prosenttia Hiabin liikevaihdosta.

Järjestimme sijoittajapäivän Hiabista 1.12.2017 Helsingissä. Hiabin liiketoimintaa esittelivät Hiabin johtaja Roland Sundén, talousjohtaja Simon Greaves, huoltoliiketoiminnasta vastaava johtaja Anna Almlöf sekä uusista liiketoimintaratkaisuista ja digitalisaatiosta vastaava johtaja Jan-Erik Lindfors. Sijoittajapäivän tavoitteena oli antaa osallistujille mahdollisuus tutustua tarkemmin Hiabin liiketoimintaan sekä tulevaisuuden mahdollisuuksiin, sekä tarjota tilaisuus esittää kysymyksiä Hiabin johdolle.

Hiabin tuotteet näkyvät arjessa

Hiabin tuotteet eivät välttämättä ole kaikille entuudestaan tuttuja. Niitä kuitenkin näkee Suomessakin liikenteessä, rakennustyömailla ja kauppojen pihoissa melkein joka päivä. Hiab valmistaa kuorma-autoihin ja rekkoihin asennettavia lastinkäsittelylaitteita, kuten kuormausnostureita, takalaitanostimia, puutavaranostureita ja ajoneuvotrukkeja.

Rakentamisaktiviteetti tukee Hiabin liiketoimintaa

Roland Sundén kertoi Hiabin liiketoiminnan vahvasta kehityksestä ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista. Hiabin markkina-asema on erittäin vahva, ja se on kaikilla tuotealueilla joko markkinajohtaja tai toiseksi suurin toimija. Yhdysvallat on Hiabin suurin yksittäinen markkina, ja dollarin heikentymisestä huolimatta markkinan kasvunäkymät ovat hyvät: Hiabin liiketoiminnan kannalta tärkeän indikaattorin, rakentamisaktiviteetin, ennustetaan jatkavan kasvuaan myös lähivuosien aikana. Kasvua vauhdittaa myös se, että Hiab on USA:ssa markkinajohtaja kuormausnostureissa ja ajoneuvotrukeissa sekä toiseksi suurin takalaitanostimien valmistaja.

Myös Euroopassa markkinoiden näkymät ovat suotuisat. Hiab on lisäksi voittanut markkinaosuuksia useissa eri maissa ja tuotekategorioissa. Sundén kertoi myös Hiabin mahdollisuuksista kehittyvissä maissa, kuten Brasiliassa ja Kiinassa. Esimerkiksi Kiinassa kuormauslaitteiston penetraatioaste on edelleen hyvin matala verrattuna Euroopan kehittyneempiin markkinoihin. Asiakkaat ovat ylipäätään erittäin tyytyväisiä Hiabin ratkaisuihin, sillä 80–90 prosenttia asiakkaista investoi uuteen Hiabin laitteeseen korvatakseen vanhan.

Talousjohtaja Simon Greaves kävi läpi Hiabin kannattavuuden kehitystä sekä tulevaisuuden kannattavuusajureita. Viimeisten vuosien aikana Hiabin hyvää kehitystä ovat tukeneet panostukset tuotekehitykseen ja jakeluverkostoon sekä markkinaosuuksien parantuminen. Hiabin tuotevalikoimaa on uudistettu paljon ja esimerkiksi pelkästään vuonna 2016 Hiab toi markkinoille 54 uutta tuotetta. Suotuisa markkinakehitys päämarkkinoilla, huoltoliiketoiminnan kasvu, uudistettu tuotetarjooma sekä toimet tuottavuuden parantamiseksi vaikuttavat keskipitkällä aikavälillä kannattavuuteen positiivisesti. Vastatuulta aiheuttavat Yhdysvaltain dollarin heikentyminen euroon verrattuna, raaka-ainehintojen nousu, tietyt investoinnit myyntiin ja huoltoliiketoimintaan sekä lisääntynyt kilpailu ja ostosyklit avainasiakassegmentissä.

Huoltoliiketoiminta ja digitalisaatio merkittäviä kasvumahdollisuuksia

Huoltoliiketoiminta on tärkeä strateginen fokusalue kaikissa Cargotecin liiketoimintayksiköissä. Myös Hiabilla on merkittäviä mahdollisuuksia kasvattaa tasaista ja kannattavaa huoltoliiketoimintaa. Hiabin huoltoliiketoiminnasta vastaava johtaja Anna Almlöf korosti Hiabin 150 000 kappaleen laitekannan tarjoavan erinomaiset edellytykset huoltoliiketoiminnan kasvulle. Hiab on myös panostanut esimerkiksi uuteen varaosien verkkokauppaan, joka on jo käytössä 32 maassa. Tavoitteena on myös lisätä ylläpitosopimusten myyntiä ja hyödyntää Hiabin verkkoon kytkettyjä laitteita optimaalisesti.

Hiab on alansa edelläkävijä digitalisaatiossa. Tavoitteena on yhdistää Hiabin kaikki uudet laitteet ensi vuoden aikana, ja uusiin liiketoimintaratkaisuihin keskittyvä toiminto edistää jatkuvasti digitalisaatiota koko Hiabin laajuisesti. Esimerkkejä käänteentekevistä uusista tuotteista ovat HiVisiontm  sekä HiConnecttm, joihin perehdyttiin tarkemmin tapahtuman demo-sessioiden aikana. HiVisiontm käyttää hyväkseen VR-teknologiaa, joka mahdollistaa tehokkaamman, turvallisemman ja miellyttävämmän työskentelyn. HiVisionintm avulla lastaus voidaan hoitaa mukavasti kuorma-auton ohjaamosta käsin virtuaalilasien avulla. HiConnectintm tavoitteena taas on mahdollistaa sekä tietoverkkoon kytkettyjen laitteiden käytön seuranta että tuottaa asiakasarvoa proaktiivisten huoltopalveluiden ja muiden uusien ratkaisujen avulla.

Sijoittajien kysymykset käsittelivät esimerkiksi Hiabin mahdollisuuksia Kiinassa, valuuttakurssien vaikutusta tulokseen, tuotekehitystä sekä vuoden 2018 tulosajureita. Koko tapahtuman tallenteen pääset katsomaan täältä (englanniksi), ja lyhyet haastattelut esiintyjistä löytyvät täältä.

Aikaisemmin kuluvan vuoden aikana olemme järjestäneet muitakin vastaavia tapahtumia, kuten MacGregorin sijoittajapäivän, Kalmarin ohjelmistoliiketoimintaa käsittelevän Software Dayn, vierailun Kiinan tuotantolaitoksellemme sekä käynnin London Gateway-satamaan. Näiden lisäksi järjestimme pääomamarkkinapäivän syyskuussa Lontoossa. Tiivistelmät tapahtumista löytyvät Cargotecin IR-blogista ja tapahtumista on myös saatavilla videomateriaalia IR video-galleriassa.

Hanna-Maria Heikkinen
Vice President
Investor Relations

Keskustelua Cargotecista täällä.

Kartongin, pehmopaperin ja paperin valmistuksen teknologioiden ja ratkaisujen toimittajana Valmet on globaali markkinajohtaja. Tässä liiketoiminnassa Valmetilla on selvä teknologinen etumatka, ja toisin kuin kilpailijansa, Valmet voi toimittaa koneisiin myös automaation. Vuonna 2016 Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan liikevaihto oli 647 miljoona euroa, eli 22 prosenttia koko Valmetin liikevaihdosta. Pehmopaperiliiketoiminnan osuus Paperit-liiketoimintalinjasta oli 40 prosenttia.

Paperimarkkina on ollut hyvin aktiivinen jo useamman vuosineljänneksen ajan. Tammi–syyskuussa 2017 Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat 76 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta kaudesta. Pehmopaperin ja kartongin valmistajat ovat investoineet uusiin koneisiin, ja aktiivisimpia alueita ovat olleet Kiina, Pohjois-Amerikka sekä EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka). Aktiviteetti on todella ollut poikkeuksellisen korkealla tasolla, ja Valmetin johdon näkemyksen mukaan ei pidä olettaa saatujen tilausten määrän kovin pitkään pysyvän näin korkealla tasolla. Kolmannen vuosineljänneksen tulosjulkistuksen yhteydessä Valmet antoi lyhyen aikavälin markkinanäkymän (maaliskuun 2018 loppuun), jossa näkymä kartongille ja paperille sekä pehmopaperille on ”hyvä” (asteikolla heikko-tyydyttävä-hyvä).

Pehmopaperin globaali kysyntä kasvaa noin kolme prosenttia vuodessa. Kasvu on voimakkainta kehittyvissä maissa, joissa väestön kasvu, parantuva elintaso ja ostovoima, sekä kaupungistuminen ajavat wc-paperin, nenäliinojen ja käsipyyhkeiden kysyntää. Pehmopaperin kysyntä kasvaa kuitenkin myös länsimaissa, ja kuluttajilla on yhä korkeammat vaatimukset pehmopaperin laadulle. Pehmopaperin tuottajat puolestaan haluavat tehostaa raaka-aineiden ja energian kulutusta tuotannossaan. Nämä megatrendit tuovat kasvua Valmetin pehmopaperiliiketoiminnalle. Lisäksi, pehmopaperia korvaavia tuotteita ei juuri ole. Kun pehmopaperia tottuu käyttämään, on sitä ilman vaikea elää. 

Valmetin tarjooma pehmopaperin valmistajille kattaa kokonaiset pehmopaperitehtaat, pehmopaperin tuotantolinjat sekä uusinnat ja yksittäiset tuotteet. Tähän päivään mennessä Valmet on myynyt yhteensä 248 pehmopaperikonetta ympäri maailman. Valmet toimittaa kolmentyyppisiä pehmopaperikoneita. Advantage DCT -teknologia on kustannustehokas ja luotettava vaihtoehto korkealaatuisen perinteisen pehmopaperin valmistukseen. Advantage NTT -teknologia on joustavampaa, ja sillä voi valmistaa niin perinteistä kuin kuvioituakin pehmopaperia. Advantage NTT:llä asiakas saa myös isomman kapasiteetin ja säästää merkittävästi energiaa. Kolmas teknologia on nimeltään Advantage Thru-Air. Sillä voidaan tuottaa erityisen korkealaatuista, erittäin imukykyistä ja pehmeää pehmopaperia. Yleisintä tämä teknologia on Pohjois-Amerikassa, jossa kuluttajilla on erittäin korkeat vaatimukset pehmopaperin laadulle.

Projektinhallinta on ratkaisevan tärkeää suurissa ja vaativissa kansainvälisissä paperitehdashankkeissa. Valmetin projektitiimit ovat kokeneita ja heillä on käytössään laaja osaamisverkosto. Valmetissa on käytössä portteihin (gate) perustuva projektinhallintamalli, jossa toimituksen jokainen vaihe tarjouksen tekemisestä projektin päättämiseen täytyy hyväksyttää ennen kuin projektissa saa edetä. Porttimallilla varmistetaan laatu projektin jokaisessa vaiheessa, ja se myös mahdollistaa useamman samanaikaisen projektin. Valmetin pehmopaperiliiketoiminnassa projektit ovat viime vuosina onnistuneet erittäin hyvin.

Teollinen internet tarjoaa kasvumahdollisuuksia Valmetille. Jo nyt asiakkaat käyttävät laajasti teollisen internetin ratkaisujamme. Valmetilla on mm. 540 online-yhteyttä asiakkaidensa kanssa ja 90 suorituskykysopimusta etäyhteyksillä. Suorituskykykeskuksissamme asiantuntijamme seuraavat ja analysoivat etänä asiakkaiden koneista ja prosesseista tulevaa dataa, antavat asiantuntija-apua ja tekevät ennaltaehkäisevää huoltoa. Teollisen internetin ratkaisut parantavat asiakkaiden prosessien luotettavuutta ja suorituskykyä, mutta myös Valmetin oman toiminnan tehokkuutta: asiantuntijoiden ei aina tarvitse matkustaa asiakkaan luo, kun he voivat ratkoa ongelmia etänä.

Katso video vierailusta Valmetin pehmopaperikoneyksikköön

Jaa ajatuksesi Valmetista tai kysy Valmetin sijoittajasuhdetiimiltä keskustelufoorumilla

Valmetin kolmannen vuosineljänneksen tuloksen kohokohdat olivat Paperit-liiketoiminnan kasvun jatkuminen sekä Valmetin kannattavuuden parantuminen. Myös liikevaihto ja tilauskanta kasvoivat verrattuna viimevuoden vastaavaan kauteen. Saadut tilaukset, liikevaihto ja vertailukelpoinen EBITA osuivat melko hyvin analyytikoiden konsensusennusteeseen.

Valmetin kannattavuus parani kolmannella vuosineljänneksellä johtuen korkeammasta liikevaihdosta sekä matalammista myynnin ja hallinnon yleiskustannuksista. Vertailukelpoinen EBITA-marginaali oli 7,9 prosenttia, mikä on korkein vuosineljänneksen marginaali Valmetille itsenäisenä yhtiönä ja lähellä Valmetin 8–10 prosentin pitkän aikavälin marginaalitavoitteen alarajaa. Tammi–syyskuun
6,8 prosentin marginaali osoittaa kuitenkin, että kannattavuudessa on edelleen parantamisen varaa.

Tilauskanta on tällä hetkellä 2 523 miljoonaa euroa, eli 15 prosenttia korkeampi kuin vuosi sitten. Saatujen tilausten kasvu oli 11 prosenttia tammi–syyskuussa. Saadut tilaukset kasvoivat Paperit- ja Palvelut-liiketoimintalinjoilla, pysyivät edellisvuoden tasolla Automaatio-liiketoimintalinjalla ja laskivat Sellu ja energia ‑liiketoimintalinjalla.

Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset olivat 275 miljoonaa euroa kolmannella neljänneksellä. Tammi-syyskuussa liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat peräti 76 prosenttia edellisvuoden vastaavasta kaudesta. Kasvua on ollut Kiinassa, Pohjois-Amerikassa sekä EMEA-alueella, ja niin kartonki ja paperi- kuin myös pehmopaperiliiketoiminnassa. Viimeisen 12 kuukauden saadut tilaukset ylittivät miljardi euroa. Kun Paperit-liiketoimintalinjan kehitystä tarkastelee pidemmällä aikavälillä, on helppo huomata, että viimeiset neljä vuosineljännestä ovat olleet poikkeuksellisen aktiivisia. 

Palvelut-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat 7 prosenttia sekä kolmannella neljänneksellä että tammi–syyskuussa, kun taas liikevaihto on pysynyt edellisvuoden tasolla tai hieman jopa laskenut. Tämä on herättänyt ihmetystä sijoittajien keskuudessa. Syynä kehitykselle on, että saadut tilaukset ovat kasvaneet eniten Energia ja ympäristö- sekä Tehdasparannukset-liiketoimintayksiköissä, joissa tilausten tuloutus on usein hitaampaa kuin muissa palveluliiketoiminnoissa.

Valmet pitää ennallaan tulosohjeistuksensa, jonka mukaan sekä liikevaihto että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2017 kasvavat verrattuna vuoteen 2016. Yhtiön arvion mukaan lyhyen aikavälin markkinanäkymä seuraavalle puolelle vuodelle on laskenut tyydyttävälle tasolle energialiiketoiminnassa (aikaisemmin hyvällä tasolla). Muiden Valmetin toimintamarkkinoiden lyhyen aikavälin näkymät pysyivät muuttumattomina. Palvelu-, kartonki ja paperi- sekä pehmopaperimarkkinoiden näkymät ovat käsityksemme mukaan hyvät, automaatiomarkkinan näkymä tyydyttävä, ja sellumarkkinan näkymä heikko (asteikolla hyvä-tyydyttävä-heikko).

Kolmannella neljänneksellä Valmet vahvisti myös asemaansa vastuullisena sijoituksena, kun se valittiin neljättä vuotta peräkkäin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksiin (DJSI) maailman 320 vastuullisimman yhtiön joukossa. Valmet myös valittiin uudelleen Ethibel Sustainability Index (ESI) Excellence Europe -indeksiin, jossa on mukana 200 vastuullisuustyössään parhaiten suoriutunutta eurooppalaista pörssiyhtiötä.

Calle Loikkanen, Valmetin sijoittajasuhdejohtaja

Keskustele Valmetista täällä.

Sijoitustieto aloittaa yhteistyön Valmetin sijoittajasuhdetoiminnon kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on lisätä viestintää yhtiön ja sijoittajien välillä sisältöyhteistyön sekä keskustelufoorumin avulla. Ensimmäisenä julkaisuna Valmetin sijoittajasuhdejohtajan Calle Loikkasen haastattelu.

Mitä sijoittaja saa ostaessaan osuuden Valmetin liiketoiminnasta? Millainen sijoituscase Valmet on?

Valmet on globaali teknologiajohtaja sellu-, paperi- ja energiateollisuudessa. Tarjoamme asiakkaillemme prosessiteknologiaa, palveluita ja automaatiota, joita he tarvitsevat tuottaakseen sellua, energiaa, pehmopaperia, kartonkia ja paperia.

Meillä on johtava markkina-asema kaikilla kohdemarkkinoillamme. Itseasiassa Valmet on ensimmäiseksi, toiseksi tai kolmanneksi suurin toimija kaikilla toimintamarkkinoillaan. Esimerkiksi kartongissa ja paperissa globaali markkinaosuutemme on noin 40 prosenttia. Valmetin erottaa kilpailijoista ainutlaatuinen tarjooma, joka yhdistää prosessiteknologian, palvelut ja automaation.

Valmetilla on liiketoimintaa ympäri maailman. Noin 1,5 miljardia euroa, eli noin puolet Valmetin liikevaihdosta, tulee niin kutsutusta vakaasta liiketoiminnasta, eli palveluista ja automaatiosta.

Lisääntyvä maailmankauppa ja verkkokauppa sekä muovipakkausten käytöstä luopuminen lisäävät kartongin kulutusta, kun taas kasvava ostovoima ja nouseva elintaso lisäävät pehmopaperin kysyntää. Sellu puolestaan on raaka-aine sekä kartongin että pehmopaperin valmistuksessa, joten myös sellun kysyntä kasvaa. Tämän tyyppiset megatrendit tukevat Valmetin liiketoiminnan kasvua, ja se tekee yhtiön liiketoimintamallista houkuttelevan myös pitkällä aikavälillä.

Valmetin liikevaihto 1 475 MEUR (1 456 MEUR) pysyi alkuvuonna edellisvuoden tasolla ja vertailukelpoinen EBITA-tulos, 91 MEUR (88 MEUR), oli hieman nousussa. Tilauskanta kuitenkin kasvoi jopa yli 20% edellisvuoteen nähden. Miten kommentoitte Valmetin Q2/2017 -puolivuosikatsausta?

Valmetin markkinoilla kehitys oli positiivista, ja pystyimme kasvattamaan saatuja tilauksia yli 20 prosentilla tammi–kesäkuussa. Pehmopaperi-, kartonki- ja paperimarkkinat ovat olleet aktiivisia, ja Paperit-liiketoimintalinjan saadut tilaukset kasvoivat lähes 90 prosenttia ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Myös energiamarkkina on ollut aktiivinen, ja Sellu ja energia -liiketoimintalinjan saadut tilaukset pysyivät viime vuoden tasolla. Automaatio-liiketoimintalinjalla saadut tilaukset kasvoivat tammi–kesäkuussa 10 prosenttia ja Palvelut-liiketoimintalinjalla 7 prosenttia.

Liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Palveluiden myynti painottui tammi-kesäkuussa hitaammin tuloutuviin palveluihin kuin viime vuoden vastaavalla kaudella, minkä vuoksi Palvelut-liiketoimintalinjan liikevaihto ei kasvanut, vaikka saadut tilaukset ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvoivat. Tulosohjeistuksessa arvioimme edelleen Valmetin koko vuoden liikevaihdon kasvavan vuoteen 2016 verrattuna, eli odotamme liikevaihdon kasvua toisella vuosipuoliskolla.

Kannattavuus (vertailukelpoinen EBITA, 6,2 %) oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla vain hiukan vertailukautta parempi, ja toisella neljänneksellä viime vuoden tasolla (7,1 %). Pitkän aikavälin kannattavuustavoitteemme on 8–10 prosenttia, eli kannattavuuden parantamiseen tähtäävissä hankkeissa meillä on vielä paljon työtä tehtävänä.

Valmetin osakekurssi laski reippaasti Q2-osavuosikatsauksen jälkeen, mutta pitkällä aikavälillä kurssikehitys on ollut vahvaa. Kuinka riskinen sijoitus Valmet on tällä hetkellä?

Valmetin osakkeen beta on yli yksi, eli Valmetin osakekurssin heilahtelu on ollut voimakkaampaa kuin osakemarkkinoilla keskimäärin. Projektiliiketoiminnan luonteen vuoksi liikevaihdon ja tuloksen suuretkin heilahtelut vuosineljännes- ja vuositasolla ovat Valmetille tyypillisiä. Pidemmällä aikajänteellä liiketoimintamme taustalla vaikuttavat kuitenkin vahvat globaalit megatrendit. Maailmankaupan ja verkkokaupan kasvu, sekä siirtyminen muovipakkauksista uusiutuviin pakkausmateriaaleihin lisäävät kartongin kysyntää, ja elintason nousu kehittyvillä markkinoilla kasvattaa pehmopaperin kulutusta. Samat trendit lisäävät myös sellun kysyntää, koska sellua tarvitaan paperin ja kartongin valmistukseen. Ilmastonmuutos, ympäristötietoisuus ja resurssien niukkuus lisäävät tarvetta tehostaa resurssien käyttöä ja vähentää päästöjä. Asiakkaamme tulevat siis tarvitsemaan uusia paperi- ja kartonkikoneita sekä sellutehtaita, kuin myös vanhojen koneiden ja tehtaiden päivittämistä ja huoltoa. Kasvava energiankulutus ja siirtyminen uusiutuviin energianlähteisiin puolestaan luovat kysyntää Valmetin energiaratkaisuille.

Riskikäsitys on yksilöllinen, ja jokainen sijoittaja tekee omat johtopäätöksensä sijoituksen riskistä ja osakkeen sopivuudesta omaan sijoitussalkkuun. Me Valmetin sijoittajasuhdetoiminnossa pyrimme antamaan sijoittajille kattavat tiedot päätöksenteon pohjaksi. Tietoa Valmetin liiketoimintaan liittyvistä riskeistä löytyy mm. viimeisestä tulosraportista.

Valmetia seuraa säännöllisesti noin kymmenen osakeanalyytikkoa. Nettisivuiltamme löytyy heidän yhteystietonsa, sekä analyytikoiden konsensusennusteet yhtiön ja osakkeen kehityksestä.

Miltä toimintaympäristönne näyttää sijoittajan näkökulmasta lähivuosia silmällä pitäen? Entä pitkällä aikavälillä?

Osavuosikatsausten yhteydessä julkaisemme lyhyen aikavälin markkinanäkymät katsauskautta seuraavalle kuudelle kuukaudelle. Vuoden 2017 puolivuosikatsauksessa Valmet toisti hyvän lyhyen aikavälin markkinanäkymän palvelu-, energia-, kartonki ja paperi - sekä pehmopaperimarkkinoille, tyydyttävän lyhyen aikavälin markkinanäkymän automaatiolle ja heikon lyhyen aikavälin markkinanäkymän sellulle.

Valmetin toimialalle on ominaista, että vaihtelu vuosineljännesten ja vuosienkin välillä voi olla suurta, mutta pidemmällä tähtäimellä Valmetin liiketoiminnan kasvua tukevat edellä mainitsemani vahvat globaalit megatrendit.

Miten Valmet erottuu kilpailussa? Mikä on kilpailuetunne?

Valmetin kilpailuetu on sen ainutlaatuinen tarjooma, joka kattaa niin prosessiteknologian kuin myös siihen tarvittavan automaation ja palvelut. Tämä erottaa meidät kilpailijoistamme. Yksikään toinen yhtiö ei pysty tarjoamaan näitä kaikkia kolmea osa-aluetta, vaan kilpailijamme joutuvat hankkimaan esim. asiakkaan tarvitseman automaation muualta.

Valmetilla on varsin rajallinen määrä kilpailijoita, ja olemme ensimmäiseksi, toiseksi tai kolmenneksi suurin toimija kaikilla toimintamarkkinoillamme.

Miksi Valmet on hyvä sijoituskohde tällä hetkellä?

Osakkeen hintaan tai arvostustasoihin emme ota kantaa. Voinee kuitenkin todeta, että harvan yhtiön liiketoimintaa tukevat niin selkeät ja vahvat megatrendit kuin Valmetilla. Näitä globaaleja megatrendejä vastaan on vaikea argumentoida.

Tulette tekemään jatkossa sijoittajaviestintää Sijoitustiedossa. Millaista se tulee olemaan ja miksi näin?

Pyrimme Valmetin sijoittajasuhdetoiminnossa jatkuvasti kehittämään uusia, entistä parempia tapoja palvella sijoittajia. Uskomme, että Sijoitustieto on hyvä kanava tavoittaa aktiivisia yksityissijoittajia.

Foorumille perustettavassa Valmet-keskusteluketjussa voimme vastata sijoittajien kysymyksiin Valmetista, ja keskustelijat voivat saada arvokasta tietoa myös toisiltaan vaihtamalla näkemyksiään yhtiöstä. Tulemme julkaisemaan Sijoitustiedossa myös blogitekstejä ajankohtaisista Valmetia koskevista aiheista. Toivomme aktiivista keskustelua!

Keskustelua Valmetista täällä.

Valmet IR:n sivuille tästä.