Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Harvia raportoi viime perjantaina toisen täysin vihreän rivin putkeen. Asiat etenevät siis erittäin hyvin. Osake tuntui jo viimeksi ottavan hieman etukenoa, mutta etenkin tämän päivityksen kohdalla osake on noussut selvästi lukuja nopeammin kiristäen arvostusta.

Olen edelleen pitänyt kaikki Harviani tarinan edetessä toivomallani tavalla, mutta kevennys on käynyt usein mielessä. Kuitenkin, jos ja kun Euroopan myynti alkaa jossain kohtaa taas paranemaan ja jos USA jatkaa vahvaa reilun 15 % kasvuaan, voi Harvia kiriä arvostustaan taas yllättävänkin nopeasti umpeen.

Ajatuksia raportista

Liikevaihto kasvoi (myös orgaanisesti) vuoden takaiseen, mutta Q1:n 2,3 % ei ole kokonaisuutena missään nimessä riittävän kova luku tälle arvostustasolle. Tämä on yleensä ensimmäinen luku, joka raportilta hyppää silmille, ja ensimmäinen reaktio olikin pieni pettymys. Seuraava ajatus oli heti tarkistaa, oliko USA:n kasvu hyytynyt. No ei ollut, vaan oli kiihtynyt, ja heikkous tuli Pohjois-Euroopasta.

En missään nimessä odottanut näin rumia lukuja Pohjois-Euroopasta, mutta en ole niistä myöskään ollenkaan huolissanikaan. Markkina on edelleen syväjäässä ja miten paljon sen aukeaminen vie aikaa on herran hallussa. Aukeamaan se kuitenkin taas tulee aikanaan, ja kunhan markkinaosuuksia ei menetetä, niin kasvukin näihin lukuihin verrattuna tulee taas olemaan hyvää.

Kannattavuus jatkoi erittäin korkealla tasolla. Harvian tavoittelema yli 20 % liikevoitto näyttää tällä hetkellä aivan minimisuoritukselta, ja toimitusjohtaja Järnefelt onkin kommentoinut, että jos alle 20 % tasoilla käydään, tehdään välittömästi korjaavia toimenpiteitä, joilla palaudutaan yli 20 % tason. Harvialla tuntuu tosiaan olevan erinomaiset keinot puolustaa kannattavuuttaan. Itse en ainakaan uskonut, että valmistava yhtiö pystyisi pitämän kannattavuudestaan kiinni näin kovassa liikevaihdon pudotuksessa.

Myös kassavirta oli erittäin vahva. Nyt hyvä ei enää edes suurilta määrin tullut varastotasojen parantumisesta, vaan yhtiö on ainakin yhden kvartaalin osalta saanut parannettua maksuehtojaan. Ostovelat olivat siis kasvaneet enemmän kuin myyntisaamiset. Yhtiö nosti hieman investointitasojaan ostamalla maata USA:n Lewisburgin tehtaan ympäristöstä. Pandemia-aikaan USA:n tehtaaseen tehtiin merkittäviä investointeja, mutta jo nyt kapasiteetti on uhkaavasti ottamassa kiinni. Parin miljoonan investointi ei ole kokoluokaltaan niin merkittävä, etteikö tällä pääomantuotolla kannattaisikin investoida siihen markkinaan mikä vetää. Jos kysyntä USA:ssakin osoittautuisi sykliseksi, saattaa nämä investoinnit osoittautua turhiksi huippuaikojen touhuiksi, mutta itse ainakin pidän tätä ainoana järkevänä mahdollisuutena, jos kapasiteetti ei muuten riitä.

Toimitusjohtajan katsauksessa syytetään hieman poliittisia lakkoja joidenkin toimitusten viivästyessä seuraavalle kvartaalille. Kokoluokasta ei kuitenkaan puhuta, joten en oleta tämän olevan kovin merkittävää. Kasvu olisi ehkä näyttänyt aavistuksen paremmalta, mutta ehkä puhelussa selviää enemmän.

Investointiosiossa kerrotaan, että yhtiön tuotekehityskustannukset ovat kirjattu kuluiksi ja ne ovat 0,5m euroa. Itseäni ei haittaisi, vaikka tuotekehitykseen investoitaisiin hieman enemmänkin, vaikka mikään innovaatio-Mekka saunamarkkina ei varmasti olekaan. Tällä kuitenkin voisi vahvistaa asemaa uuden designin ja toiminnallisuuksien kautta. Ainakin sähkösaunoihin liittyvä löylyjen laatu ja saunomiseen liittyvät päästöt ovat ongelmia, joihin voisi hakea vastausta.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Järnefelt nostaa taas kerran esiin yhtiön kiinnostuksen tehdä yrityskauppoja, jos mahdollisuuksia tulee. Tase on sitä varten erinomaisessa kunnossa, mutta väkisin ei mitään olla ostettu. Tämä on mielestäni hyvä lähestymistapa. Valmius isompiinkin yrityskauppoihin on ollut jo useita vuosia, mutta on ostettu lähinnä toimitusketjun pieniä osasia. Täällä saatetaan kuitenkin nähdä jotain kehitystä, koska Euroopan markkinan heikkous antanee mahdollisuuksia.

Japanin kasvua nostetaan esiin Aasian ja Tyynenmeren alueen sisällä. Japani on edelleen pieni, mutta reilun 20 % kasvuvauhdin jatkuessa se tulee kunnolla peliin muutaman vuoden sisällä.

Kiramin myynti on edelleen todella heikkoa ja se osaltaan painaa ”saunat ja poreammeet” -kategorian muuten hyvin kasvavaa myyntiä. USA:ssa myydään pääosin kokonaisia saunoja, joten se näkyy yhtiön strategianmukaisena kasvuna keskiostoksessa ja tietysti kyseisen kategorian luvuissa. Olisi kiva kuulla miten Kiramin tuotteet vetävät USA:ssa, vai vetävätkö. Itse kuvittelin tässä olevan ihan jonkin verran mahdollisuuksia ristiin myynnille, mutta ei ole vielä ainakaan realisoitunut.

Suomen ja Pohjoismaiden surkeutta selitetään ymmärrettävästi rakennusmarkkinan heikkoudella. Saunan uusiminen tai uuden saunan ostaminen vaatii yleensä jonkun katalyytin, ja usein katalyytti on muuttaminen tai uuden asunnon tai mökin ostaminen. Kaikki tämä on tällä hetkellä jäässä. Toisaalta sauna- ja kiuaskanta vanhenee ja uskoisin tämän johtavan patoutuneeseen kysyntään.

Toinen Pohjois-Euroopan heikkoutta selittävä tekijä on Ruotsin myyntikanavamuutokset. Kesko vaihtaa konseptiaan ja Harvian on löydettävä keinot päästä markkinaan mukaan uusien konseptien tai uusien jälleenmyyjien kautta. Tässä on aidosti omat riskinsä, mutta jotenkin globaalin markkinajohtajan jättäminen ulos valikoimasta tuntuisi erikoiselta liikkeeltä miltään itseään kunnioittavalta ketjulta.

Talousjohtaja Vesterinen kertoo, että kasvun lisäksi tulevaisuuden näkymää parantaa myyntiputken kasvu. Vuosi sitten myyntiputkea ei ollut olemassakaan, mutta nyt on tilauksia taas odottamassa toimitustaan. Toivottavasti tässä on jotain oikeaakin kysynnän kasvua eikä pelkkää poliittisten lakkojen tuomaa kertahyvää.

Vesterinen toteaa ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksen lisääntyneen Harvian osakkeeseen. Vuoden takaisilta 39,5 % tasoilta on noustu jo 44 % tasolle. Todellisuudessa Harvia on vielä ihan liian pieni yhtiö, että se voisi kiinnostaa merkittävissä määrin isompia ulkomaisia sijoittajia. Tämä on toisaalta myös nykyisille osakkeenomistajille mahdollisuus, jos kasvu jatkuu ja tuote sekä yhtiö tulevat tunnetummaksi valtameren toisella puolella.

Q&A

Infrapunasaunojen kysynnästä USA:ssa: Liian aikaista sanoa, mutta Harvian keskittyminen perinteisempiin saunoihin on hidastanut kasvumahdollisuuksia, koska infrapunalla on merkittävä rooli USA:n markkinassa. Järnefelt nostaa yhdeksi mahdollisuudeksi ”monitoimisaunat”, joissa on sekä kiuas että infrapunapaneelit.

Ruotsin jakelukanavista: Voi viedä vuoden ennen kuin jakelukanavat normalisoituvat ja selviää mikä asema Harvialla niissä on.

Työvoiman kasvattamisesta: Nuppilukua on kasvatettu kasvumarkkinoilla, mutta ilahduttavasti Järnefelt nostaa etenkin T&K-kyvykkyyksien palkkaamisen yhdeksi merkittäväksi mahdollisuudeksi. Tämän perään vähän kuulutinkin yllä raporttia lukiessani.

Lakkojen vaikutuksista: Vesterisen arvio on 1-2m euroa siirtymää Q1 -> Q2.

Muista mahdollisista kasvumarkkinoista USA:n ja Japanin lisäksi: USA:n saunabuumi läikkyy etenkin Australiaan, mutta myös Kiina mainitaan. Nämä ovat vasta aikaisen vaiheen ja matalien lukujen markkinoita, mutta kysyjältä erinomainen kysymys. Mielenkiintoista nähdä toistuuko nämä markkinat joskus tulevissa sijoittajapuheluissa.

Kuten yllä totesin, en ole tehnyt Harvia-positiolleni mitään tarinan edetessä erinomaisesti. Rivi on salkkuni suurin reilun 14 % painolla.

Keskustele Harvian osakkeesta

Seurantalista

Keskustele Fondiasta

Seurantalista

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Asiat ovat kehittyneet hyvin edellisestä päivityksestä, joskin osittain heikon vertailukohdan auttamana. Aika harvoin kuitenkaan täysin vihreää riviä on saatu seurantalistalla vielä aikaiseksi. Tässä voisi myös samalla huomauttaa, että Fondia ei julkaise kaikkia tietoja joka kvartaali, ja ne mitkä julkaisee, julkaistaan miljoonissa ja yhdellä desimaalilla, eli pyöristysvirheitä saattaa syntyä.

Liikevaihto kasvaa, kasvu kiihtyy, marginaalit paranevat ja osakemäärä pienenee. Mitäpä tässä muuta voisi toivoa, paitsi isompia lukuja. Edelleen ollaan aika kaukana potentiaalista, mutta juuri tällaista grindaamista ja tasaista parantamista heikoista luvuista toivoisin näkeväni lisää. Suomen taloustilanne huomioiden tämä on hyvä saavutus, pelkäsin rehellisesti vähän pahempaa.

Toistaiseksi myös yhtiön omien ostot ovat luoneet arvoa – 18.3. ilmoitettiin, että silloinen ohjelma on saatu päätökseen ja reilu 54t osaketta oli saatu ostettua keskihintaan 6,57. Osake on nyt korkeammalla ja tuon jälkeen on osingotkin makseltu.

Ajatuksia raportista

Savolainen painottaa heti katsauksensa alussa asiakaskokemuksen lisäksi tuloksellista johtamista. Hyvä, kunhan niitä tuloksia saadaan. Omaan silmääni näyttää, että hän on tuonut tämän vahvasti Fondiaan - ehkä osin siksi, että edellinen toimari oli niin paljon jotain muuta.

Yhtiölle tärkeän Suomen liikevaihto kasvoi yllättävän hyvin 11,6 % vauhtia. Baltia ei ole vielä tärkeä, mutta ilahduttavasti kasvoi melkein 50 % vuoden takaisesta. Ruotsista saatiin sitten aika heikko viesti. Vedotaan taloustilanteesta johtuvaan asiakkaiden sopeutustoimintaan ja jatkuvan lakiosastopalvelun vähentämiseen. Eli jatkuva ei ollutkaan jatkuvaa ja Ruotsin myynti laski 13 %.

Savolainen sanoo yhtiön ottaneen ensin käyttöön AI Lawyerin ja sen jälkeen Microsoftin Copilotin. Harri oli vielä kirjoittanut Copilot-sanan jälkeen sulkuihin (AI) korostaakseen miten ketterästi yhtiö käyttää tekoälyä. Tuskinpa tästä hirveästi hyvää on saatu, vaan näiden nostojen tavoite on sama mikä 95 % muillakin tekoälyä korostavilla yhtiöillä. Pidän tekoälyä yhtenä mörkönä koko yhtiön liiketoimintamallin kannalta, joten ihan hyvä, että ovat kuitenkin ennemmin pyrkimässä hyödyntämään sitä. Isoilla kilpailijoillaan on aivan varmasti enemmän muutosvastarintaa ja jäykkyyttä käyttöönotossa. MyFondia-alustalle on tullut uusia toiminnallisuuksia (Legal Health Check ja Fondia Insights), ja lisää (Legal Review ja Legal Plan) on kehitteillä jo kesän jälkeiselle ajalle käyttöönotettavaksi.

Työmarkkinan jännitteet nostetaan myös esiin. Lakimiesliitto ei vielä kuitenkaan ole käsittääkseni lähtenyt barrikaadeille ahtaajien seuraksi. Savolainen nostaa yhtiön haasteeksi Ruotsissa ja Baltiassa myös heikon tunnettuuden. Näin varmasti on, mutta Ruotsissa ollaan kasvettu kohtalaisen hyvin kuitenkin tähän asti. Toviottavasti tähän tarjotaan myös jotain ratkaisuja myöhemmin, tai vaikka sijoittajapuhelussa. Nyt kuulostaa suurin piirtein siltä, että Ruotsi pitäisi luovuttaa (mikä ei siis tietenkään pidä paikkaansa).

Ohjeistus (ennallaan ja näyttää hyvin mahdolliselta): Fondia odottaa vuoden 2024 liikevaihdon olevan 27-29 miljoonaa euroa sekä liikevoittoprosentin olevan 7-10 %.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Todetaan alkuun, että viimeksi valitin sijoittajapuhelun olevan yksipuolinen, koska Q&A:ta ei järjestetä. Yhtiön markkinointijohtaja Tämer Mohsen kävi toisaalla kommentoimassa, että kyllähän tällainen löytyy, jos allekirjoittanut vain viitsisi sen katsoa. Pahoittelut turhasta valittelusta siis, ja hienoa että sijoittajapuhelut löytyvät. Puolustuksekseni totean, että kun edellisellä kerralla tulosaamuna sijoittajapuhelua etsin yhtiön sivuilta, oli sinne ladattu vasta Savolaisen katsaus erillisenä videona ilman Q&A:ta, ja sijoittajapuhelu löytyi sivuilta vasta artikkelini julkaisemisen jälkeen. Jos Tämer luet tämän artikkelin, niin tervetuloa herättämään ja pitämään yllä keskustelua yhtiöstä myös Sijoitustiedon puolelle, yritän sitä itsekin tehdä.

Ruotsin heikkous ei valitettavasti selviä valuuttavaihtelulla, mitä osin hieman toivoin raporttia lukiessani – kruunu on heikentynyt Fondian kannalta vain alle prosentin verran. Loppulasku on ihan omaa tekemistä.

Toimarin katsaus olikin aika lailla raportin lukeminen ääneen vähän lyhyemmin, eli hirveästi lisäväriä tästä ei tullut. Ei nyt kovin yllättävää, mutta toivottavasti kysymyksistä saadaan hieman enemmän väriä ainakin Ruotsin tilanteeseen.

Q&A

Kysymys Ruotsin markkinasta ja toimenpiteistä. Hieman yllättäen Savolainen vastaa, että Ruotsin lasku ei tullut yllätyksenä. Sopeuttaneiden yhtiöiden joukossa ”muutamia erittäin suuria asiakkaita”, ja nämä eivät ole poistuneet, vaan vähentäneet käyttöä. Kysyjä grillaa ihan hyvillä jatkokysymyksillä, onko Fondia menettänyt siis markkinaosuutta myötä, niin tästä ei toimitusjohtajan mukaan ole kyse, vaan asiakkaat ovat olleet ”erittäin tyytyväisiä” ja haluaisivat tehdä jatkossakin projekteja yhtiön kanssa. Tämä tuli sen verran vakuuttavasti, että itse uskon sen olevan tottakin ja lieventää Ruotsin osumaa.

Tunnettuudessa Ruotsissa ollaan kuulemma sijalla 43 ja Suomessa sijalla 9. Onhan tuossa ihan työnsarkaa tehtävänä, tai sitten palvelun pitää olla merkittävästi halvempi tai parempi kuin kilpailijoilla. Hyvä jatkokysymys olisi, mikä yhtiön tuoma lisäarvo esim. Ruotsin kilpailijoihin #10-42 verrattuna yhtiön omasta mielestä on. Kysyjä mietti onko järjestysluvulla väliäkään, mutta minä uskon sillä olevan paljonkin väliä ja tuohon pitäisi saada parannusta.

Savolaiselta hyvä kommentti hieman yllä olevaan liittyen. Paikallisesti pitää saada resurssit keskitettyä myyntityöhön ja lakiasioiden tarjoamiseen. Ei ole järkevää, että useassa paikassa mietitään samoja (kehitys)asioita tahoillaan ja parhaassa tapauksessa päädytään vielä täysin erilaisiin ratkaisuihin. Tulee hieman fiilis, että Fondian yksiköt ja jopa eri kaupungeissa toimivat tiimit ovat aika erillään toisistaan. Ei siis optimaalista, mutta toimarin antama suunta on tässä mielestäni juuri oikea.

Ruotsissa ollaan edelleen kannattavuudessa plussalla, mutta kannattavuutta ei raportoida puolivuosikatsausten välissä.

Kysymyksissä päästiin Suomeen ja mikä Suomessa vetää näinkin hyvin. Kasvu tullut laajalla rintamalla, mutta etenkin ajankohtaisissa teemoissa ja uusiin regulaatioihin tai aloihin liittyen. Näitä pääsee toivottavasti hyödyntämään myös Ruotsissa.

Baltia kasvanut reippaasti orgaanisestikin, vaikka siellä pieni yritysosto tehtiinkin.

Ruotsin markkinan heikkoutta vielä ihmeteltiin, koska Suomessa menee taloudessa heikommin. Vastattiin, että johtuu yksittäisten yhtiöiden toimista, mutta hyvänä puolena mainitsivat Ruotsin olevan myös toipumassa nopeammin. Eli olisiko siellä jo nähty käännettä parempaan. Muuten näin ei varmaan voisi todeta.

Jatkan omistajana ja Fondia on vajaat 10 % osakesalkustani. Kohtalaisen tyytyväisenä omistajana jatkan myös tämän katsauksen jälkeen.

Neljä mielenkiintoista teleoperaattoria

Kotipörssimme teleoperaattorivalikoimassa on kaksi erilaista marjaa. Heikosti suoriutuva Telia ja erinomaisen kannattava mutta kalliihko Elisa. Merten eri puolilta sijoittaja voi löytää mielenkiintoisia ja edullisia teleoperaattoreita, joilla on kasvumahdollisuuksia.

Kehittyvien markkinoiden teleoperaattoreissa on useita houkuttelevia piirteitä, jotka erottavat ne läntisistä verrokeistaan. Ensinnäkin, niiden toimintamaissa markkinat kasvavat väestönkasvun ja älypuhelimien penetraation kasvaessa. Toiseksi, yhtiöillä on taseessaan yhä arvokkaita omaisuuseriä, jotka läntiset verrokit ovat divestoineet velkalasteja sulatellessaan. Samalla kehittyvien markkinoiden teleoperaattoreilla on taseissaan kohtuullisemmin velkaa.

Mahdollisuuksien vastapainona on luonnollisesti useita eri riskejä. Paikallisten valuuttojen heikentyminen dollaria ja euroa vastaan on luonnollisesti yksi suurimmista riskeistä, mikä voi heikentää mahdollisia tuottoja. Useiden kehittyvien markkinoiden valuutat ovat heikentyneet tänä vuonna voimakkaasti Yhdysvaltain dollaria vastaan. Poliittiset ja lainsäädännölliset riskit voivat miedoimmillaan rajata teleoperaattoreiden tuloskuntoa. Päättäjillä voi olla halu miellyttää äänestäjiä sääntelemällä hinnoittelua tai verottamalla operaattoreita.

Kuva: Airtel African, Telefonica Brasilin, PLDT:n ja Telkom Indonesian kurssikehitys viimeisen viiden vuoden ajalta.

Pelkoa hintakilpailusta

Telkom Indonesia (TLK) on saarivaltion suurin operaattori kolmen muun suuremman operaattorin rinnalla. Indonesian valtio omistaa yhtiöstä noin 52 prosenttia. 37 prosenttia osakkeista on ulkomaisilla sijoittajilla, joista suuri osa on amerikkalaispankkien rahastoja.

Numeroiden valossa Telkom Indonesia on vaikuttava. Sillä on noin 160 miljoonaa liittymäasiakasta ja noin 10 miljoonaa laajakaista-asiakasta, jolla on se on markkinajohtaja 67 prosentin markkinaosuudella. Yhtiö omistaa 32 datakeskusta, 43 000 puhelinmastoa ja 176 000 kilometriä kuituverkkoa.

Telkom Indonesialla on kohtuullisesti velkaa. Sen nettovelka suhteessa käyttökatteeseen on vain 0,9-kertainen. Telian velkalasti on yli kaksinkertainen. Velkaantuneisuuteen nähden ja teleoperaattoriksi yhtiön oman pääoman tuotto, joka yltää yli 20 prosentin, on hyvällä tasolla. Telian ja Elisan vastaava luku on Inderesin tämän vuoden ennusteilla 9 ja 29 prosenttia.

Kuva: Telkom Indonesian avainluvut viimeisen viiden vuoden ajalta.

Telkom Indonesian osakekurssi niiasi vastikään neljänneksen. Yhtiön ensimmäinen vuosineljännes sujui ilman suuria yllätyksiä, mutta sijoittajat huolestuivat yhtiön suunnitelmista lanseerata edullinen liittymätyyppi, jonka pelätään kiihdyttävän hintakilpailua. Kurssilaskun myötä Telkom Indonesian osinkotuotto on 4,5 prosenttia ja osingonjakosuhde noin 70 prosenttia.

Myydäänkö mobiilipankki?

Airtel Africa (AAF) on Lontoon pörssiin listattu teleoperaattori, joka toimii neljässätoista Afrikan maassa. Se on markkinaykkönen tai kakkonen kolmessatoista maassa. Airtel Africalla on 140 miljoonaa asiakasta, joista vain 55 miljoonaa käyttää dataa. Yhtiöllä oni myös 70 500 kilometriä kuituverkkoa ja kukoistava mobiilipankki. Airtel African suurin omistaja on intialainen Bharti Airtel noin 57 prosentin omistusosuudella.

Airtelin 5,2 miljardin dollarin liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee Nigeriasta ja loput keskisestä Afrikasta. Airtel African suurimpia ongelmia lienee Nigerian nairan arvon alentuminen. Viimeisen yhdeksän kuukauden aikana liikevaihto Nigeriassa on laskenut 22 prosenttia ja viimeisen kolmen kuukauden aikana lasku kiihtyi 33 prosenttiin dollareissa mitattuna. Koko yhtiön vastaavat luvut olivat -1 ja -8 prosenttia.

Airtel Africa on varautunut valuuttojen heikentymiseen. Sillä ei ole käytännössä enää lainkaan velkaa konsernitasolla, vaan velka on sijoitettu kunkin toimintamaan yhtiöihin ja se on pääasiassa paikallisessa valuutassa. Matalan velkaantuneisuuden ansiosta yhtiöllä on käynnissä suurehko omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma.

Airtellista tekee mielenkiintoisen sen voimakkaasti kasvava ja kannattava mobiilipankkiliiketoiminta. Airtel Moneylla on 31,5 miljoonaa asiakasta. Viime vuonna sen liikevaihto kasvoi yli 20 prosenttia ja oli noin 13 prosenttia Airtelin liikevaihdosta. Mobiilipankin liikevoittoprosentti oli noin 46. Vuonna 2021 amerikkalainen Mastercard teki 100 miljoonan dollarin sijoituksen 2,6 miljardin dollarin valuaatiolla. Tänä päivänä Airtel African markkina-arvo on noin 5 miljardia dollaria.

Kuva: Airtel African avainluvut viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Teleoperaattoriksi, myös Airtel Africa on historiallisesti ollut verrattain kannattava. On hyvä huomata, ettäs sen toimintamaiden korkea yritysverotus verottaa viimeiselle riville jäävää nettotulosta merkittävästi. Airtel African osinkotuotto on noin 4,2 prosenttia ja osingonjakosuhde on viime vuoden tuloksella noin 30 prosenttia. 

Saarivaltion murtunut duopoli

PLDT (PHI) on Filippiinien toiseksi suurin teleoperaattori Smart-brändillään. Maan duopolinen markkina murtui muutamia vuosia sitten, kun Smartin ja Globen rinnalle asteli kolmas teleoperaattori DITO. Toistaiseksi haastaja on keskittynyt kasvattamaan ulottuvuuttaan, mutta se tavoittelee 20 prosentin markkinaosuutta.

Suurin osa kehittyvien markkinoiden kuluttajista on vielä pre-paid asiakkaita. Viime vuonna PLDT kärsi tilaajamäärien laskusta lakimuutoksen vuoksi, kun uusi laki edellytti pre-paid -liittymien haltijat rekisteröimään numeronsa. Sen tilaajamäärät laskivat 66,3 miljoonasta 55,8 miljoonaan. Lisäksi yhtiö oli kohun keskellä viime vuonna, kun paljastui, että se oli ostanut verkkolaitteita yli 860 miljoonaa dollaria (12,7 %) enemmän kuin yhtiö oli budjetoinut.

Vuonna 2023 PLDT:n liikevaihto kasvoi vain prosentin. Kasvua painoivat lisäksi perinteisten kommunikaatiotapojen lasku dataliikenteen kasvaessa. Viime vuosina PLDT on myynyt tuhansia puhelinmastoja sijoittajille ja pienentänyt investointejaan parantaakseen kassavirtaansa.

Matkapuhelinliittymien lisäksi PLDT:llä on kasvava kymmenen ja pian yhdentoista datakeskuksen liiketoiminta, laajentuva kuituverkko sekä osaomisteinen digipankki, Maya. Statistan mukaan Maya oli vuonna 2023 selkeästi Filippiinien suurin digipankki. Vuonna 2020 maan keskuspankki myönsi toimiluvan kuudelle digipankille, joista kahden arvioidaan olevan tällä hetkellä kannattavia. PLDT:n mukaan Maya yltää kannattavaksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Digitaalisella pankkitoiminnalla on maassa huima potentiaali. Vain kolmannessa saarivaltion kunnassa on tavanomaista pankkitoimintaa ja vain kolmanneksella asukkaista on tavanomainen pankkitili.

PLDT:llä oli vuoden 2023 lopussa nettovelkaa 2,3 kertaisesti suhteessa sen käyttökatteeseen ja yli puolet sen veloista erääntyvät vuoden 2030 jälkeen. Puolet veloista on kiinteäkorkoisia. PLDT maksaa osingon kahdesti vuodessa. Viime vuoden osingolla ja Filippiinien pesoilla laskettuna osinkotuotto on noin seitsemän prosenttia ja osingonjakosuhde noin 60 prosenttia.

Brasilian valtias

Telefonica Brasil on nimensä mukaisesti espanjalaisen Telefonican brasilialainen tytäryhtiö, johon voi sijoittaa New Yorkin pörssissä (VIV). Telefonica omistaa Brasilian suurimmasta operaattorista lähes 75 prosenttia. Brasilian operaattorimarkkina on kolmen kauppaa. Vuonna 2022 yksi maan vaikeuksissa ollut teleoperaattori pilkottiin ja päätyi kilpailijoiden käsiin. Telefonica Brasil oli yksi ostajista.

Kuva: Telefonica Brasililla on maassa vahva asema.

Telefonica Brasil toimii Vivo-brändillä. Sillä on noin 113 miljoonaa liittymäasiakasta, joiden lukumäärä on kasvanut tasaisesti. Yhtiöllä on maan kattavin kuituverkko ja sillä on 6,2 miljoonaa nettiasiakasta, ja liiketoiminta kasvaa vauhdilla. Neljännes yhtiön liikevaihdosta tulee yritysasiakkailta.

Yhtiön fintech-liiketoiminnot, Vivo Money ja Vivo Pay, kasvavat myös nopeasti. Viime vuonna palveluiden liikevaihto kasvoi 36 prosenttia. Tarjoomaan kuuluvat muun muassa lainat, vakuutukset ja luottokortit. Vivo tarjoaa ja jakelee asiakkailleen myös viihdepalveluja, elektroniikkaa sekä muita digitaalisia tuotteita.

Telefonica Brasilin liikevaihto on kasvanut 4,2 prosentin vuosivauhtia vuodesta 2019. Viime vuonna yhtiön tulos kasvoi 23 prosenttia ja vapaa kassavirta 12 prosenttia.

Telefonica Brasililla on vahva tase, sen nettovelka suhteessa käyttökatteeseen on vain 0,7-kertainen. Omistajapohjasta ja Brasilian osinkoja suosivasta verotuksesta johtuen Telefonica Brasil jakaa koko tuloksensa osinkona. Viimeisen vuoden osingolla laskettuna osinkotuotoksi muodostuu 4,6 prosenttia. Lisäksi yhtiö vähitellen ostaa myös omia osakkeitaan takaisin.

Kuva: Kirjoituksessa mainittujen osakkeiden arvostusluvut tämän vuoden ennusteilla. Lähde: Tikr.

Keskustele Valmetista

Seurantalista

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Pehmeä neljännes. Pehmeyttä osasin odottaakin, mutta aavistuksen oli silti omia arveluitani heikompi. Raportissa oli muutama positiivinenkin pilkahdus onneksi, ja markkina-arvo on laskenut edellisestä päivityksestä jo sen verran, että sanoisin heikkouden olevan ainakin nyt tulospäivän jälkeen hinnoissa.

Ajatuksia raportista

Valmetin saadut tilaukset laskivat 32 % vuoden takaiseen ja tilauskanta suli edelliseen kvartaaliin nähden 5 %. Taantumassa mennään edelleen ja asiakkaat eivät investoi. Kannattavuus kvartaalilla heikkeni 10 % tasolle aiemman kvartaalin reilusta 12 %:sta, mutta 12kk horisontilla tarkasteltuna ollaan edelleen hyvällä 11 % tasolla. Olisiko inflaatiokurimus viimein saatu aisoihin, koska bruttokate hieman yllättäen parani suht merkittävästi. Tilauskirjan koko suhteessa liikevaihtoon (book to bill) heikkeni entisestään, joten liikevaihdon voinee odottaa jatkavan heikkona vielä jonkin aikaa.

Raportin positiivisimpia asioita oli mielestäni vakaan liiketoiminnan (automaatio + palvelut) hyvä suoriutuminen. Vakaa liiketoiminta on jo 58 % koko yhtiön liikevaihdosta ja 85 % EBITAsta. Valmetin muodonmuutos palvelee sitä hyvin nyt vaikeampina aikoina. Mielestäni Valmetia ei vaan hinnoitella lähimainkaan näin laadukkaaksi yhtiöksi.

Ohjeistus toistettiin:

Valmet arvioi, että liikevaihto vuonna 2024 pysyy samalla tasolla verrattuna vuoteen 2023 (5 532 milj. euroa), ja että tulos (vertailukelpoinen EBITA) vuonna 2024 pysyy samalla tasolla tai kasvaa verrattuna vuoteen 2023 (619 milj. euroa).

Hieman jää siis kirittävää loppuvuodelle, jos ohjeistukseen meinataan päästä. Vielä ei ole kiire, mutta negaririski hiipii aina hiljaa pitkin vuotta. Vähän turhan moni yhtiö tuntuu implisiittisesti tai suoraan ohjeistavan paranevaa H2. Saas nähdä tuleeko taas negariaalto syksyllä.

Lyhyen aikavälin näkymissä tuli hieman muutoksia. Palveluja ilahduttavasti nostettiin tasolle hyvä (hyvä/tyydyttävä). Sellua laskettiin tasolle heikko (tyydyttävä), mutta metsäyhtiöitä tiukemmin seuraavat ovat ehkä jo huomanneet orastavaa positiivisuutta uuden sellusyklin osalta. Konepaja tulee sitten aina jälkijunassa, kun investointeja käynnistellään vasta kun on hetken mennyt paremmin. Kartonki ja paperi laskettiin tasolle heikko/tyydyttävä (tyydyttävä). Kaksi negatiivista ja yksi positiivinen, mutta eri segmenttien kannattavuuden ja sellusyklin huomioiden tämä kääntyy kyllä itselläni kokonaisuudessa positiivisen puolelle. Syyttäkää vaan vihreistä laseista.

Toimarin katsauksessa Laine muuten vielä huomauttaa vakaan liiketoiminnan saatujen tilausten olevan 67 % koko yhtiön saamista tilauksista, eli trendi vakaampaa yhtiötä kohden jatkuu vauhdilla. Vakaan liiketoiminnan kannattavuus on myös jatkanut varsin hyvällä tasolla, ja prosessiteknologian kannattavuus liian heikkona.

Valmetilta tuli hiljattain tiedote, missä hehkutettiin uutta ohjausjärjestelmää DNAe:tä. Yleensä nämä uuden teknologian julkaisut ovat aika mitättömiä ja lähinnä mainosta. Satuin kuitenkin eksymään Pulp & Beyond -messuille aiemmin tässä kuussa ja kävin jututtamassa Valmetin porukkaa. Näkivät merkittävän potentiaalin DNAe:ssä. Jopa niin, että vanhat DNA:t olisi jollain aikavälillä lähes pakko korvata uudella DNAe:llä asiakkaan tehokkuuden säilyttämiseksi. Näyttivät myös hieman dashboardia miltä DNAe näytti. Esitin ymmärtäväni jotain, mutta en tietenkään ymmärtänyt. Hyvältä se kuitenkin näytti. Tuli myös kohtalaisen uudistunut kuva siitä, millainen teollisen mittakaavan venttiili voi olla, ja miten paljon siitä saadaan dataa. Nyt Laine hehkuttaa DNAe:tä myös omassa katsauksessaan, joten uskotaan ja toivotaan tästä hyvää kasvujalkaa automaatiosegmentille pitkälle tulevaisuuteen.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Heikkous tilauskertymässä johtuu lähinnä Etelä-Amerikan, Aasian ja Kiinan heikkoudesta. Näillä alueilla ei investoida, siinä missä Eurooppa ja Pohjois-Amerikka jatkavat vahvoina.

Tilauskanta ”normalisoitunut” ja samalla myös toimitusajat. Muutaman kuuman vuoden aikana on jouduttu myymään pitkillä toimitusajoilla, joka ehkä myös hieman kostautui inflaation laukatessa ja kustannuskontrollin vaikeutuessa. 75 % tilauskannasta odotetaan realisoituvan tänä vuonna ja vuottakin on saman verran jäljellä. Tilauksia tarvitaan siis lisää, jos ohjeistukseen meinataan päästä.

Kustannuksiin pystytään vaikuttamaan erilaisilla toimenpiteillä ja niitä pidetään nyt myös hieman tarkemmin silmällä kannattavuuden vaalimiseksi. Valmetilla oli yt:t ja Suomessa pystytään hyödyntämään myös lomautuksia vastaamaan kapasiteettiin. Bruttokatteen parannus tulee neuvotteluasemasta. Valmetin toimittajilla on sama tilanne kuin Valmetilla, eli aktiviteetti on hieman hidastunut, ja Valmet on saanut neuvoteltua hintoja alas.

Sellupuolella sanotaan oikeastaan se, mitä epäilin yllä. Eli kun puhuvat asiakkaidensa kanssa, niin kapasiteettia aiotaan kasvattaa, mutta se tulee näkymään investointeina vasta viiveellä Valmetin osalta.

Laine käyttää ensimmäisen puheenvuoronsa loppuosuuden DNAe:n hehkuttamiseen. Aika vaikea itse ymmärtää miten tärkeästä päivityksestä on kyse. R&D-budjetti on kuitenkin vedetty kokonaan tuloslaskelman läpi eikä mitään ole aktivoitu (alla oleva kannattavuus on siis raportoitua parempi).

CFO käy lukuja läpi, joten tässä ei tule sinällään mitään hirveän mielenkiintoista. Vaikka vakaan liiketoiminnan kasvattaminen on hyväksi yhtiölle, on kassavirtaprofiili samalla muuttunut. Isoista projekteista maksettiin ennakkoon rahaa siinä missä automaatio ja palvelut sitoo enemmän pääomaa yhtiöltä. Kassavirtaa tulee kyllä yli ajan enemmän, jos vakaata liiketoimintaa saadaan entisestään kasvatettua, mutta käyttöpääomaa tarvitaan enemmän suhteessa liikevaihtoon.

Q&A

SEBin analyytikko haastaa automaatiopuolen näkymiä, kun tilauksissa iso pudotus. Siemensiltä ostettu ”Gas Chromatograph” ja Valmetin uusi DNAe tukee näkymiä, ja sellupuolen uskotaan piristyvän, joten perusteltua pitää näkymät ennallaan.

Dansken analyytikko kysyy, ovatko yrityskaupat performoineet heikosti, koska niiden kontribuutio liikevaihtoon on pienentynyt, vaikka ovat olleet kyydissä pidemmän aikaa. Johto kuittaa kausiheilunnalla ja performanssiin ollaan tyytyväisiä.

Kysymys paraneeko kannattavuus nyt kun DNAe:n kehitys on saatu maaliin. Vastaus on, että ei merkittävästi, koska se vaatii jatkokehitystä. Tämä oli oikeastaan ensimmäinen järkevä kysymys ja ollaan kai about puolessa välissä Q&A:ta…

DNB:n analyytikko kysyy, onko hinnoittelussa painetta, kun kysyntä tulee alas. Vähemmän yllättävästi vastaus on, että kysyntä vaikuttaa hinnoitteluun, mutta ettei siinä ole mitään normaalista kilpailutilanteesta poikkeavaa. Covid-aikaan tarjontaa ei ollut tarpeeksi, joten hintoja saatiin kiristettyä aika hyvin. Olisin osannut arvata oikean vastauksen kansantaloustieteen peruskurssien perusteella, mutta käytettiinpähän tähänkin nyt johdon ja minun aikaani.

Tomas Skogman kysyy ensimmäisen oikeasti hyvän kysymyksen ihan Q&A loppupuolella. Jopa Laine mainitsee, että hei tämähän oli hyvä kysymys. Eli mikä on asiakkaiden mielialan iso kuva. Laine on tavannut jonkin verran asiakkaita hiljattain, mutta ei yhtään, joka ei uskoisi toimialan tulevaisuuteen. Kuulostaa ehkä triviaalilta, mutta tällaiset ison kuvan kartoittamiset ovat mielestäni paljon tärkeämpiä yhtiön arvon kannalta, kuin seuraavan kvartaalin excel.

Tyypilliseen tapaansa analyytikot käyttivät aikansa piinaten johtoa lyhyen aikavälin ohjeistuksesta ja seuraavan tulosjulkaisun yksittäisistä riveistä. Ei siinä, jos joku kysyy, mutta kun jokaisen pankin analyytikon pitää tulla kysymään käytännössä samat kysymykset toistensa jälkeen, että saisivat excelinsä oikeaan asentoon. Päästäkää minut linjoille, niin lupaan kysyä järkevämpi kysymyksiä. Toisaalta minulla ei ole kovin hyvää hajua siitä, mitä seuraava neljännes tuo tullessaan. Mutta onko sillä niin väliäkään?

Mainos: Vontobel

Maailman geopoliittisen vakauden seurauksena kullan hinta on noussut uuteen ennätystasoon. Moni odotti kullan hinnan nousevan inflaation laukatessa vilkkaana vuosi sitten, mutta toisin kävi.

Maailman keskuspankit ovat ostaneet kultaa holveihinsa pää märkänä ja sen ansiosta kullan hinta on vihdoin murtautunut läpi teknisestä vastustustasostaan ja teki huhtikuun alussa uuden ennätyksen 2 365 dollarilla.

Lähde: Investing.com. Hinta USA:n dollareissa. Historiallinen tuotto ei ole luotettava indikaattori tulevasta tuotosta.

Keskuspankit Kiinan johtamana ovat olleet kullan ostolaidalla jo hyvän aikaa. USA:n taloudelliset kilpailijat haluavat vähentää riippuvuuttaan USA:n dollariin ja kulta on tässä tilanteessa historiallisesti ollut suosituin rahan parkkeeraamispaikka. Keskuspankit näkevät kullan turvasatamana ja arvon säilyttäjänä taloudellisen ja geopoliittisen epävarmuuden aikana.

Kulta nähdään yleisesti sitkeänä sijoituksena. Korkojen laskiessa kullan hinta yleisesti nousee kun kullasta tulee korkoa maksavia valtion bondeja houkuttelevampi sijoituskohde.

Kiinan keskuspankki osti kultaa 17. perättäisenä kuukautena maaliskuussa lisätessään varantojaan 160 000 unssilla, nostaen keskuspankin kokonaisvarannon 72,74 miljoonaan unssiin kultaa.

Myös Intian ja Turkin keskuspankit ovat vahvistaneet kultavarantojaan. Intian vakaa BKT-kasvu tukee maan keskuspankin kultasijoituksia.

Viime viikon päätteeksi julkaistut maaliskuun inflaatiolukemat saivat kullan hinnan niiaamaan huipuistaan. USA:n CPI-inflaatio (Consumer Price Index, kuluttajahintaindeksi) oli maaliskuussa 0,4 prosenttia, markkinoiden odottaessa 0,3 prosenttia. Vuositason inflaatio maaliskuussa peittosi myös odotukset niukasti, päätyen 3,5 prosenttiin. Myös kuukausitason core-CPI ydininflaatio nousi karvan verran odotuksia enemmän, ollen 0,4 prosenttia.

DailyFX- sivuston strategin Diego Colmanin mukaan kolme ajuria voivat selittää kultamarkkinoiden dynamiikkaa tällä hetkellä.

1. Trendin seuraamisen ansa: Kullan vahva nousu voi perustua enemmän momentumiin kuin fundamentteihin ja tämä voi johtaa hintakuplaan ja sitä seuraavaan korjaukseen.
2. Taloudellinen tuho: Kullan hinnan vahva nousu voi heijastaa kasvavia pelkoja “kovasta laskeutumisesta” korkoruuvin nopean kiristyksen seurauksena. Kulta turvasatamana tarjoaa suojaa kaaosta vastaan, mikäli kriisi toteutuu.
3. Inflaation paluu korkoja laskettaessa: Kultasijoittajat voivat ottaa pitkän aikavälin näkemystä odottaessaan Fedin laskevan ohjauskorkoa vaalivuotena. Rahapolitiikan löysentäminen voi johtaa uuteen inflaatioaaltoon, mikäli olisi kullan hintaa historiallisesti katsottuna tukeva skenaario.

Vontobelin liikkeellelaskema TLNG KULT V366-turbo tarjoaa viputuotteen tuoton tavoitteluun kultafutuurin nousevaan hintaan. Kirjoitushetkellä turbon vipu on 9,02-kertainen, mikä vastaa viputuotteen 9,02 prosentin tuottoa kultafutuurin hinnan noustessa prosentilla. Jos kultafutuurin hinta kuitenkin laskee prosentilla, aiheutuu sijoituksesta viputuotteeseen 9,02 prosentin tappio.

Vontobelin viputuotteilla voi tavoitella tuottoa myös kultafutuurin laskevaan hintaan. TSRT KULT V453-turbo tarjoaa kirjoitushetkellä 12,56-kertaisen vivun kultafutuurin tuottoon. Mikäli kultafutuurin hinta laskee prosentilla, tuottaa viputuote 12,56 prosenttia voittoa. Turbon arvo puolestaan laskee 12,56 prosentilla, mikäli kultafutuurin hinta nousee prosentilla.

Vontobelin sijoitustuotteilla voi käydä kauppaa Helsingin pörssin aukioloaikoina. Viputuotteita treidatessa tappioriski kasvaa. Koko sijoitetun pääoman menettäminen on mahdollista. Kohde-etuutena oleva kultafutuuri noteerataan USA:n dollareissa, joten viputuotteen tuotto riippuu myös EUR/USD-valuuttaparin hintamuutoksista. Sijoittajat kantavat Vontobelin luottoriskin sijoittaessaan Vontobelin tuotteisiin.

Tärkeä huomautus

Tämä tiedote ei ole sijoitusneuvontaa eikä sijoitus- tai sijoitusstrategiasuositus vaan mainos. Täydelliset tiedot arvopapereista, erityisesti sijoituksen rakenteesta ja siihen liittyvistä riskeistä, on kuvattu ohjelmaesitteessä ja sen mahdollisissa liitteissä sekä lopullisissa ehdoissa.

Mahdollisten sijoittajien tulisi lukea nämä asiakirjat ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Kyseiset asiakirjat ja avaintietoasiakirja on julkaistu liikkeeseenlaskijan (Vontobel Financial Products GmbH, Bockenheimer Landstrasse 24, 60323 Frankfurt am Main, Saksa) verkkosivuilla osoitteessa prospectus.vontobel.com ja ne ovat saatavilla maksutta liikkeeseenlaskijalta. Esitteen hyväksymistä ei pidä ymmärtää arvopapereiden hyväksymiseksi. Arvopaperit ovat tuotteita, jotka eivät ole yksinkertaisia ja joita saattaa olla vaikea ymmärtää. Tiedoissa viitataan simuloidun aiemman tuotto- tai arvonkehityksen numerotietoihin tai ne sisältävät numerotietoja tällaisesta tuotto- tai arvonkehityksestä. Aiemman tuotto- tai arvonkehityksen perusteella ei voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.

Mainos: Vontobel

Tekoälyhuuman vallitessa talousmediassa on keskusteltu siitä, onko Google teknosektorin kärjessä vai peräkanassa generatiivisen tekoälyn (AI) suhteen. Selvää on, että AI tarjoaa sekä haasteita että mahdollisuuksia Googlen osakkeelle.

Googlen osake Alphabet on tehnyt tuoreet huiput pandemiaa seuranneen inflaatiopelotteen jälkeen.

Lähde: Investing.com. Hinta USA:n dollareissa. Historiallinen tuotto ei ole luotettava indikaattori tulevasta tuotosta.

Yksi suurimmista kysymyksistä Googlen osakkeen suhteen on AI:n integroinnin vaikutus Googlen hakupalvelun mainostamisen liikevaihtoon.

Viime viikolla yhtiö ilmoitti lanseerattavasta Google Vids-palvelusta, joka on tekoälyn tehostama videotuotantoalusta. Sen tavoitteena on helpottaa markkinointi- ja mainonta-ammattilaisten kykyä kirjoittaa, tuottaa ja muokata videoita. “Vids tulee olemaan osa Docs-, Sheets- ja Slides-kokonaisuutta ja se sisältää yksinkertaisen ja helppokäyttöisen alustan, sekä mahdollisuuden jakaa projekti turvallisesti suoraan selaimesta”, Google kertoo ilmoituksessaan.

Samalla Google ilmoitti jatkossa talon sisällä valmistettavista puolijohteista. Tämän johdosta  yhtiö lanseeraa Google Axion, uuden ARM-prosessoreihin perustuvan tietokoneen datakeskukseensa. Yhtiö kertoo Axionin tuottavan 50 prosenttia parempaa suorituskykyä ja 60 prosenttia parempaa energiatehokkuutta nykyiseen x86-pilviprosessoriin verrattuna.

Uutisten siivittämän Googlen osake nousi viime viikolla lähes 162 dollariin, mikä on osakkeen kaikkien aikojen huippu. Samalla Googlen markkina-arvo on kahden biljoonan dollarin tuntumassa, tähän saavutukseen ovat yltäneet ainoastaan Apple, Microsoft, Nvidia ja Saudi-Arabian Aramco.

Osake on tämän vuoden aikana noin 13 prosentin nousussa ja 77 prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2022 päätöskurssi. Nousun taustalla ovat ennätyskorkeat tuotot perustuen sinnikkäisiin mainostuloihin. Sijoittajat ovat optimistisia yhtiön kyvystä tehdä lisätuottoa AI:n ansiosta Alphabet-osakkeen P/E-luvun (price-to-earnings, hinta per tulos) ollessa korkeimmillaan kahteen vuoteen, mikä kertoo markkinoiden halusta lyödä vetoa Googlen realisoimattomien tulospotentiaalin puolesta.

Vontobelin TLNG GOOG V128-turbo tarjoaa viputuotteen tuoton tavoitteluun Alphabetin nousevaan osakekurssiin. Kirjoitushetkellä tuotteen vipu on 3,89-kertainen, mikä vastaa viputuotteen 3,89 prosentin tuottoa Alphabetin osakkeen noustessa prosentilla. Jos osakkeen hinta vastoin odotuksia laskee prosentilla, aiheutuu viputuotteelle 3,89 prosentin tappio.

Vontobelin viputuotteilla voi tavoitella tuottoa myös Alphabetin osakkeen laskevaan kurssiin. TSRT GOOG V158-turbo tarjoaa kirjoitushetkellä 5,72-kertaisen vivun osakkeen tuottoon. Mikäli Alphabetin osake laskee prosentilla, tuottaa viputuote 5,72 prosenttia voittoa. Turbon arvo puolestaan laskee 5,72 prosentilla, mikäli Alphabetin osakkeen hinta nousee prosentilla.

Vontobelin sijoitustuotteilla voi käydä kauppaa Helsingin pörssin aukioloaikoina. Viputuotteita treidatessa tappioriski kasvaa. Koko sijoitetun pääoman menettäminen on mahdollista. Kohde-etuutena oleva Alphabetin osake noteerataan USA:n dollareissa, joten viputuotteen tuotto riippuu myös EUR/USD-valuuttaparin hintamuutoksista. Sijoittajat kantavat Vontobelin luottoriskin sijoittaessaan Vontobelin tuotteisiin.

Tärkeä huomautus

Tämä tiedote ei ole sijoitusneuvontaa eikä sijoitus- tai sijoitusstrategiasuositus vaan mainos. Täydelliset tiedot arvopapereista, erityisesti sijoituksen rakenteesta ja siihen liittyvistä riskeistä, on kuvattu ohjelmaesitteessä ja sen mahdollisissa liitteissä sekä lopullisissa ehdoissa.

Mahdollisten sijoittajien tulisi lukea nämä asiakirjat ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Kyseiset asiakirjat ja avaintietoasiakirja on julkaistu liikkeeseenlaskijan (Vontobel Financial Products GmbH, Bockenheimer Landstrasse 24, 60323 Frankfurt am Main, Saksa) verkkosivuilla osoitteessa prospectus.vontobel.com ja ne ovat saatavilla maksutta liikkeeseenlaskijalta. Esitteen hyväksymistä ei pidä ymmärtää arvopapereiden hyväksymiseksi. Arvopaperit ovat tuotteita, jotka eivät ole yksinkertaisia ja joita saattaa olla vaikea ymmärtää. Tiedoissa viitataan simuloidun aiemman tuotto- tai arvonkehityksen numerotietoihin tai ne sisältävät numerotietoja tällaisesta tuotto- tai arvonkehityksestä. Aiemman tuotto- tai arvonkehityksen perusteella ei voida muodostaa luotettavia oletuksia tulevasta tuotto- tai arvonkehityksestä.

Keskustele Admicomin osakkeesta 

Almanakan Seurantalista

Miten asiat ovat kehittyneet edellisestä päivityksestä?

Admicomin heikko suoriutuminen jatkui odotetusti ensimmäisellä kvartaalilla. Yhtiö raportoi puolivuosittain, ja Q1 sekä Q3 ohessa antavat vain osan minunkin seuraamistani tiedoista. Viimeisen 12kk liikevaihto kasvoi 6,8 % tahtia, eli kasvu hidastui entisestään. Q1 v Q1 kasvu oli 4,8 %. Samalla kannattavuus jatkoi happanemistaan. Pieni valonpilkahdus on edelleen hyvin kehittyvä jatkuva liikevaihto (ARR). Asiakaspoistuma on jatkanut odotetusti korkeana. Taulukossa on ensimmäisen kvartaalin poistuma 1,8 % annualisoituna, jotta voidaan jotenkin vertailla edelliseen päivitykseen.

Eli heikko kvartaali, mutta eilisestä kurssireaktiosta päätellen markkinoilla oli ehkä pahempaakin sisässä. Konsensukseen verrattuna tulos tosin näytti jääneen odotuksista, mutta yhtiötä seuraa vain muutama analyytikko, joten kovin laadukasta konsensusta ei ole saatavilla ja markkinoiden odotukset voivat hyvinkin poiketa parista analyytikosta. Jostain syystä osake kuitenkin pyrähti eilen noin 5 % ylös ja on noussut kokonaisuudessaan noin 10 % edellisen päivityksen jälkeen. Ehkä toimitusjohtaja katsauksessaan valoi sijoittajiin uskoa?

Ajatuksia raportista

Edellisen raportin yhteydessä ostetun Trackinnon vaikutus jatkuvan liikevaihdon kasvuun oli noin 1,7 %, kun koko kasvu vuoden takaiseen verrattuna oli noin 10 %.

Ensimmäinen itseni positiivisesti yllättänyt asia löytyi Kairisen katsauksen toisesta kappaleesta: ”Uusmyyntimme sujui olosuhteisiin nähden kohtuullisesti ja uusia asiakkaita saatiin reilusti yli sata, joista kasvava joukko hankki käyttöönsä useamman tuotteemme.” Tässä lauseessa on kerrottu kaksi asiaa, joista molemmat ovat positiivisia. Myös sopimusirtisanomiset olivat Q1 matalampia kuin yhtenäkään vuosineljänneksenä 2023. Jos ymmärsin oikein, niin poistuma liittyi siis lähinnä konkursseihin.

Rakennusalalla ei nähdä helpotusta, mikä ei yllätä, kun katsoo vaikka rakentamista ennakoivaa starttien määrää Suomessa. Juttelin itse viikonloppuna suurehkon rakennusliikkeen johtajan kanssa, ja hän totesi muun rakentamisen, etenkin julkisen ja infran, hieman paikkaavan surkeaa talonrakennusta.

Heikompana osana katsausta todetaan Q2 olevan erityisen vaikea asiakkaiden volyymiin perustuvan tasauslaskutuksen takia. Kannattavuutta pidetään yllä tiukalla kulukurilla ja rekrytointien pysäyttämisellä tai hidastamisella. Tämäkin voi pitkässä juoksussa näkyä positiivisena, koska parempien aikojen koittaessa kulukuri ei välttämättä heti vaihdu ylettömään törsäämiseen. Omakin kokemus monet kuluukurit ja isot YT:t läpikäyneenä on alun harmitus, kun ei tehdä ihan yhtä paljon hauskoja asioita, mutta sen ymmärtää taloudellisuuden kautta. Lopulta kun paremmat ajat koittavat oli jo hieman tottunut uuteen kulutasoon ja kulut jäivätkin pitkäksi aikaa tai pysyvästi alemmalle tasolle.

Tämän kuun alussa asiakkaille on tuotu käyttöön laajempi näkymä, jossa eri Ultima-tuoteperheen tuotteiden ominaisuudet yhdistetään. Toivottavasti ensinnäkin parantaa käyttökokemusta, mutta toisaalta myös lisämyyntiä. Pari ominaisuutta etusivulle harmaana ärsyttämään ja pysymään mielessä, ja kun niitä aina silloin tällöin tarvitsisi, asiakkaan mieli menee helpommin ostonapille. En siis tiedä onko näin, mutta olisi kiva kuulla kokemuksia mahdollisesti tämän lukevilta Admicomin käyttäjiltä – onko parantunut?

Näissä tekemissäni hieman raskaammissa yhtiöpäivityksissä on se huono puoli, ettei niitä saa muun työn ohessa systemaattisesti tehtyä mitenkään ennen kuin näkee kurssireaktion. Nyt raportin ja toimitusjohtajan katsauksen luettuani pystyn jotenkin ymmärtämään, miksi osake kuitenkin eilen nousi huonoon tulokseen. Uskon tämän johtuvan pitkälti siitä, että näin osakkeen nousevan ja keksin sille mielessäni perustelut.

Ohjeistus (ennallaan):

Yhtiö arvioi vuonna 2024 jatkuvan vuosilaskutuksen (ARR) kasvavan 5-10 %. Jatkuva vuosilaskutus vuonna 2023 oli 32,5 miljoonaa euroa. Kokonaisliikevaihdon arvioidaan kasvavan vuodesta 2023. Kokonaisliikevaihto vuonna 2023 oli 34,3 miljoonaa euroa. Oikaistun käyttökatteen (EBITDA) arvioidaan olevan 32-37 % liikevaihdosta.

Ajatuksia sijoittajapuhelusta

Tästä firman IR:lle hieman pyyhkeitä, koska sijoittajapuhelun linkki sijoittajasivun etusivulla ei toimi kirjoitushetkellä, enkä pääse puhelua kuuntelemaan. Käyn nyt läpi pelkästään sijoittajaesitystä tällä kertaa.

Alla oleva kalvo summaa hyvin miksi koin Admicomissa ihan mielenkiintoisen mahdollisuuden etenkin osakkeen romahtaessa 30 euron tietämille. Vaikka rakennusmarkkina on poikkeuksellisen heikko, on sen sisällä myös paremmin pärjääviä taskuja. Vaikka mediaa lukemalla tulee helposti olo, ettei tämä koskaan helpota, niin kyllä se lopulta helpottaa. Tiukka taloustilanne on korostanut Admicomin tehokkuutta oletettavasti parantavan softan tärkeyttä, ja uskon uuden syklin uusien yhtiöiden nostavan alan digitalisaatioastetta.

Seuraava kalvo näyttää hyvältä. Tämä kalvo näytettiin jo Q4 jälkeen, mutta silloin tietysti kaikki oli vielä tekemättä. Nythän on saatu jo varsin paljon aikaan. Toivottavasti Petrin suunnitelmat tuottavat lopulta myös tulosta, mutta sijoittajana olen kyllä tyytyväinen näin nopeaan ja hyvään toteutukseen. Kun tämä kalvo ei muutu joka kvartaali, vaan sanat muuttuvat teoiksi, lisää se minun uskoa johtoon.

Alla olevaa kalvoa kehuin jo kvartaali sitten, mutta tässä se päivitettynä. Uusmyynti tosiaan näyttää hyvältä.

Seuraavalla kalvolla hyvin käyty läpi ohjeistukseen vaikuttavia tekijöitä. 0,8m euron odotettu vastatuuli tulossa tasauslaskutuksesta. Nyt se viimeistään on markkinoiden tiedossa, eikä toteutuessaan enää toivottavasti vaikuta kurssiin. Yrityskaupassa ostettuja tuotekehitysresursseja käytetään edelleen yhä enemmän sisäisiin hankkeisiin. Pidän tästäkin. Eurooppaa tai edes Ruotsia ei valloiteta puolivillaisella tuotteella, eikä Admicomin myytävä tuote ole tuotekehitystiimi, vaan oma softa.

Q&A (ei saatavilla kirjoitushetkellä)

Pidän yhtiöstä ja toimitusjohtajastakin kvartaali kvartaalilta enemmän. Admicom on vajaan 7 % positio salkussani. Olen lähempänä lisätä kuin vähentää, mutta todennäköisesti en tee kumpaakaan näillä tasoilla.

Keskustele Nesteestä

Seurantalista

Opportunity comes to the prepared mind. -Charlie Munger

Jokaisella sijoittajalla on sijoitusfilosofia, johon hän uskoo. Itse uskon siihen, että sijoittamisesta suuri osa on pohjatyön tekemistä ja odottamista. Osana tätä pohjatyötä olen luonut seurantalistaa itselleni jollain tapaa ymmärrettävistä ja kiinnostavista yhtiöistä. Uskon pienten yhtiöiden olevan keskimäärin epätehokkaammin hinnoiteltuja, kuin suurten yhtiöiden, joten keskityn pääasiassa niihin.

Olen luvannut seurata pieniä yhtiöitä, joita kovin moni ei seuraa. Neste on Helsingin pörssin kolmanneksi suurin yhtiö ja sitä seuraa todella moni analyytikko. Lisään yhtiön kuitenkin seurantalistalleni ainakin siksi aikaa, kun viivyn osakkeen omistajana ja se on merkittävässä osassa salkkuani. Olen markkinan kanssa eri mieltä ja kenties seurantalistan avulla voi seurata kumpi tarina on lähempänä oikeaa.

Jos Neste ei täysin menetä kilpailuetuaan uusiutuvissa tuotteissa, tai poliitikot ei vie koko markkinaa pois, on vaikea nähdä miten Nesteen osake ei voittaisi indeksiä seuraavan viiden vuoden aikana.

Yhtiöesittely

Nesteen tarina on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana useampaan kertaan. Ensin se oli tylsä öljynjalostaja. Sitten se oli maailman uusiutuvilla polttoaineilla valloittava vihreän siirtymän edelläkävijä. Nyt se on taas kilpailueduton hyödykevalmistaja. Yhtiön arvostus on poukkoillut vallitsevan tarinan mukana.

Neste jakaa liiketoimintansa kolmeen osaan:

1) Uusiutuvat tuotteet, joka voidaan vielä jakaa uusiutuvaan dieseliin ja uusiutuvaan lentopetroliin (SAF)

2) Öljytuotteet, eli perinteinen öljynjalostaminen

3) Marketing & Services, eli huoltoasemat

Yhtiöllä on jalostamoita neljässä sijainnissa ympäri maailmaa:

1) Porvoo: kokonaiskapasiteetti 12m tonnia, josta valtaosa öljytuotteita. Yhtiö on ilmoittanut Porvoon jalostamon konvertoinnista uusiutuvien jalostamiseen 2030-luvun puoliväliin mennessä. Tällöin kokonaiskapasiteetti olisi noin 3m tonnia. Maailmalla vallitsee pula dieselin jalostuskapasiteetista eikä alalle investoida. Vaikka uusiutuvat olivat jossain vaiheessa kovin trendikäs ala, pitäisin itse perinteisen öljyjalostamon operointia niin pitkään kuin mahdollista sijoittajia paremmin palvelevana strategiana.

2) Singapore: Uusiutuviin polttoaineisiin keskittyvät jalostamot. Singaporen ensimmäinen jalostamo aloitti toimintansa vuonna 2010 ja sen kapasiteetti nykyään on noin 1,3m tonnia. Neste on investoinut Singaporeen toiseen jalostamoon, joka tuplaa kapasiteetin. Toisen jalostamon käyttöönotossa on ollut yllättävän paljon ongelmia, ja sen käyttöaste on vasta hiljattain nostettu 75 %:iin. Tulevina kvartaaleina tämä tulee kuitenkin nostamaan Nesteen uusiutuvien volyymia etenkin SAF puolella.

3) Rotterdam: Vuonna 2011 avattu Rotterdamin ensimmäinen jalostamo keskittyy Singaporen tavoin uusiutuviin tuotteisiin. Sen kapasiteetti on 1,4m tonnia. Neste on ilmoittanut investoivansa myös Rotterdamiin toiseen jalostamoon, joka nostaisi kokonaiskapasiteetin 2,7m tonniin vuoden 2026 aikana.

4) Martinez: Omien jalostamoiden lisäksi Nesteellä on yhteisyritys Marathon Petroleumin kanssa, jonka vanha öljynjalostamo konvertoitiin uusiutuviin tuotteisiin. Kokonaiskapasiteetti on 2,1m tonnia, ja Nesteellä on yhteisyrityksestä 50 % osuus. Myös Martinezissa on ollut käynnistysvaikeuksia ja onnettomuuksia, mikä näkyy vielä ainakin Q1/24 tuloksessa.

Nesteellä on tuotantoa kaikilla tärkeimmillä mantereilla, mikä antaa sille mahdollisuuden optimoida myyntivolyymeja sinne, missä on tarjolla paras hinta. Tämä on yksi Nesteen kilpailueduista pienempiin toimijoihin nähden, mutta ei mielestäni mikään loputtomasti kestävä vallihauta. Hintaan vaikuttavia tekijöitä on mm. erilaiset tuet, ja näiden tukien hinnoittelu vaikuttaa Nesteen marginaaleihin.

Nesteen analyytikkopuheluita kuunnellessa muodostuu mielikuva uusiutuviin polttoaineisiin keskittyvästä yhtiöstä, jolla ehkä on pieni öljynjalostamotoiminta, jota ollaan lopettamassa. Nesteen pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta asia on juuri näin. Vuonna 2023 öljytuotteet olivat vielä kuitenkin yli 40 % yhtiön tekemästä käyttökatteesta. Toinen selkeästi mieleen jäävä asia analyytikkopuheluista on se, että suurin osa kysymyksistä pyrkii keinoja kaihtamatta selvittämään seuraavan kvartaalin uusiutuvien tuotteiden jalostusmarginaalin. Analyytikot ovat samaan aikaan pitkäkatseisia öljytuotteiden osalta ja lyhytkatseisia uusiutuvien osalta.

Neste on pitkän aikaa pyrkinyt integroitumaan raaka-aineketjuunsa ostamalla uusiutuvien raaka-aineiden hankkijoita ympäri maailmaa. Tämä on kaukaa viisasta, sillä jos uusiutuvat muodostuvat niin suureksi osaksi matkustamisen hiilijalanjäljen vähentämistä, kuin regulaattorit kaavailevat (USA / Eurooppa), tulee raaka-aineista ennen pitkää pula. Erilaiset raaka-aineet ovat regulaation ja kestävyyden kannalta myös erilaisessa asemassa. Nesteen raaka-aineista 92 % luokiteltiin jätteiksi ja tähteiksi vuonna 2023, mikä asettaa yhtiön hyvään asemaan suhteessa esimerkiksi ruuaksi kelpaavista aineista dieseliä valmistaviin yhtiöihin.

Uskon, että Nesteelle merkittävä kilpailuetu tuleekin olemaan raaka-aineet. Suuri osa pystytään hankkimaan itse tytäryhtiöiden kautta. Lukijoista osa varmasti muistaa joka joulu toistuvan ”kinkkutempun”, jossa Neste pyytää meitä viemään kinkun paistamisesta syntyvät ylimääräiset rasvat heidän keräysastiaansa, ja tuottaa siitä uusiutuvaa dieseliä. Tytäryhtiöiden autot käyvät keräämässä samankaltaista raaka-ainetta ravintoloilta ovelta ovelle. Tämä on logistisesti aivan eri luokan operaatio, kuin minkä suuret öljyjätit osaavat (iske piikki maahan, nosta samasta reiästä mahdollisimman paljon mustaa kultaa, ja jakele se tehokkaasti jalostamoihin). Öljyjäteillä tulee olemaan edessään aivan uudenlaiset ongelmat, mikäli aikovat lähteä uusiutuviin markkinoiden pelkäämällä tavalla. Tämän lisäksi Nesteellä on toimialan keskivertoa toimijaa parempi esikäsittelykyvykkyys, mikä mahdollistaa haastavampien raaka-aineiden syöttämisen ilman, että lopputuotteen laatu kärsii.

Nesteellä on myös oma insinööritoimisto (vanha Neste-Jacobs, nykyään engineering solutions), joka on rakentanut jo useampia jalostamoita. Jos tällä kokemuksella operoiva tiimi kohtaa ongelmia uuden uusiutuvien jalostamon kanssa (esim. Singapore II), ei muillakaan alalle pyrkivillä ja kapasiteetti-investoinneista ilmoittaneilla tule olemaan helppoa.

Seuraavaksi muutamia lukuja Nesteen osalta, joita päivittelen tulosten jälkeen. Alla olevassa taulukossa ei ole huomioitu Nesteen tekemiä korjauksia lukujen vertailukelpoisuuteen. Neste oikaisee varaston arvostusmuutokset, johdannaisten realisoitumattomat muutokset ja myyntivoitot/-tappiot. Nämä kuulostavat ihan järkeviltä kuvaamaan itse liiketoiminnan tuloksentekokykyä. Käytän silti itsepäisesti oikeita lukuja, koska muuten ajaudutaan helposti Nesteen tilanteeseen, jossa 42-sivuisessa tilinpäätöstiedotteessa lukee 123 kertaa ”vertailukelpoinen” jossain taivutusmuodossa.

Strategia ja tavoitteet

”Taking charge of change”, eli:

- Kasvetaan kannattavasti – globaalin raaka-ainehankinnan kasvattaminen ja kasvun ohjaaminen houkutteleville markkinoille

- Tehokkuus – joustavuus raaka-aineisiin, tuotteisiin ja markkinoihin liittyen ja kilpailukyvyn parantaminen kustannusten ja nettokäyttöpääoman tarkalla johtamisella

Mielestäni strategia on hyvä. Neste on myös todistetusti toiminut juuri strategiansa mukaisesti jo pitkään.

Taloudelliset tavoitteet:

- Vertailukelpoinen keskimääräisen sijoitetun pääoman tuotto verojen jälkeen (ROACE) vähintään 15 % – Neljä aiempaa vuotta on 19,8 %, 18,3 %, 30,1 % ja 23,9 %, eli tämän tavoitteen voisi toivoa olevan hieman kunnianhimoisempikin

- Velan osuus kokonaispääomasta alle 40 % – neljä aiempaa vuotta on -4,7 %, 0,6 %, 13,9 % ja 22,7 %, eli vielä on aika paljon tilaa kasvaa velallakin, mutta en itse ole kovin huolissani siitä, jos tilaa olisi jatkossakin jonkin verran

Taloudelliset tavoitteet ovat sinällään hyviä, mutta tasoja voisi tarkastella uudestaan. Tässä myös pieni vaaran merkki, koska yhtiö ei ole suostunut nostamaan ROACE-tavoitettaan. Uskooko se itsekään marginaaleihinsa?

Seuraamani ajurit

Nesteen kokonaiskannattavuuteen vaikuttaa moni tekijä, ja yhtiö avaa näitä varsin mukavasti omilla sivuillaan. En usko, että kukaan saa etua näitä sivuilta löytyviä käyriä tuijottamalla, mutta näistä saa kyllä ihan hyvin vihiä seuraavan kvartaalin tuloksesta. Käyn alla muutaman näistä läpi, mutta ensin asiat, joita oikeasti seuraan:

Uusiutuvien marginaali ja volyymi – Ensimmäinen vuosipuolikas tulee olemaan hankala. Syitä voi hakea Martinezin jalostamon ongelmista, Ruotsin lainsäädännön muutoksesta johtuvista puuttuvista volyymeista, tai SAF-tuotannon aloittamisen hitaudesta. Peräpeiliin tuijottamalla on kuitenkin hieman hankalaa nähdä tässä mielestäni tärkeimmässä käyrässä mitään varsinaista kriisiä.

Öljytuotteet ja Marketing & Services käyttökate – Öljytuotteet tulee Nesteen oman ilmoituksen mukaan loppumaan Porvoon jalostamon konversion myötä (katsotaanpa kuitenkin vielä, kuinka käy). Marketing & Services toimii lähinnä datalähteenä Nesteen tuotteille ja on tuottanut pientä voittoa yli ajan. En loukkaantuisi, vaikka M&S myytäisiin pois. Tämä kokonaisuus ei markkinaa tällä hetkellä tunnu kiinnostavan, mutta onhan se varsin kiva kassalähde, kun uusia uusiutuvan jalostamoita tai muita hankkeita mietitään. Kuten kuvasta näkee, viimevuosien dieseljalostuskapasiteettivaje on toiminut ihan kivana vauhdittajana Porvoon jalostamon tuotoissa.

Siinäpä se. Mielestäni nämä asiat ovat relevanteimpia Nesteen osakkeen arvolle pitkässä juoksussa. Moni asia vaikuttaa näihin, mutta seuraavan kvartaalin uusiutuvien tuotteiden jalostusmarginaalit saavat poikkeuksellisen suuren roolin Nesteen kokonaistarinassa. Ehkä siksi, että näkyvyys kauemmas on huono, eikä yhtiö itsekään kerro asiasta oikein mitään. Muutaman vuoden ajan tulospuheluita kuunneltuani ulkomaiset analyytikot mielestäni kuulostava hämmentyneiltä ja hätääntyneiltä, ettei juuri mitään kerrota. Ehkä tulkitsevat tämän epävarmuuden heikkoutena. Itse uskon Nesteen panttaavan tätä tietoa, koska neuvottelut SAFin toimitussopimuksista lentoyhtiöiden kanssa ovat jatkuvasti käynnissä. Jos uusiutuvien jalostaminen on niin hyvää liiketoimintoa kuin itse uskon, ei sitä kannata neuvottelun vastapuolille paljastaa. Alla vielä muutamia Nesteen tuloksen kannalta tärkeitä ajureita, jotka ovat vapaasti saatavissa heidän sivuiltaan.

Öljytuotteet – kuten kuvasta näkee, on Nesteelle tärkeä dieselin jalostusmarginaali jäänyt koholle. Tämä johtunee ainakin osittain pienentyneestä kapasiteetista, samalla kun globaali kysyntä ei ole pienentynyt samassa suhteessa. Pitkään on puhuttu tämän olevan kertaluontoista hyvää, mutta itse en usko dieselin jalostuskapasiteetin olevan jatkossakaan kuumin investointikohde, joten Neste operoi ihan kivan dynamiikan toimialalla (globaali kysyntä pysyy kutakuinkin paikallaan ja tarjonta laskee):

Uusiutuvat tuotteet – alan kannattavuuteen vaikuttaa käytännössä kolme asiaa: Biodieselin hinnat (Neste saa kuvassa näkyvän bulkkitavaran päälle tyypillisesti preemion), Raaka-aineiden hinnat (Nesteellä omaa raaka-ainehankintaa ja yli 90 % raaka-aineista luokitellaan jätteiksi ja tähteiksi ja koostuu pitkälti käytetystä paistinrasvasta) sekä erilaiset tuet (kuvassa Kalifornian LCFS-tuen hinta, mutta tärkeä on myös esimerkiksi RIN-tuen hinta, jota Nesteen sivuilta ei löydä, mutta jonka hinta on myös laskenut merkittävästi).

Arvostus

En käytä arvostukseen nyt hirveästi tilaa, koska se ei tule olemaan Nesteen osalta ongelma. Suurin kysymys liittyy uusiutuvien marginaalien kestävyyteen. Jos otetaan annettuna Nesteen korjaukset lukujen vertailukelpoisuuteen, käydään osakkeella kauppaa P/E-luvulla 9. Koska Nesteen tuotantokapasiteetin tiedetään nousevan tulevaisuudessa pelkästään käynnissä olevien tai valmistuneiden investointienkin kautta, saa marginaali sulaa ihan jonkin verran, että tämä arvostustaso on järkevä. Jos oletetaan, että jatkuvasti suurempaa roolia näyttelevällä SAFilla on marginaaleja nostava vaikutus, alkaa arvostus tuntua jollain tapaa absurdilta. Uskon itsekin, että marginaalit pitkässä juoksussa tulevat alemmille tasoille kapasiteetin kasvaessa, mutta silti en ymmärrä nykyistä arvostusta kasvuyhtiölle.

Riskit

Nesteen olennaisimmat riskit liittyvät kilpailutilanteen muutoksiin. Twitteriä selanneet ovat ehkä ihmetelleet, kun Nesteen osalta on paljon puhuttu termistä ”kalvo 19”. Yhtiö siis järjesti kalliin pääomamarkkinapäivän Lontoossa, jossa tarkoitus oli mainostaa yhtiötä sijoittajille. Ja sitten johto näytti tämän kalvon:

Osake taisi laskea reilut 10 % tähän, koska markkina säikähti kapasiteetin olevan useita vuosia korkeammalla kuin kysyntä. Kuvassa on kerrottu yhtiöiden ilmoittamasta teoreettisesta kapasiteetista, joka siis ei huomioi käyttökatkoksia, huoltoseisokkeja, tai mahdollisesti peruuntuvia projekteja. Tämän lisäksi kysyntäpalkeissa huomioidaan ainoastaan sääntelyyn perustuviin mandaatteihin pohjautuva kysyntä, eikä lainkaan suurta vapaaehtoista kysyntää. Kuten kurssireaktiosta voi päätellä, on tämän kuvion realisoituvalla lopputulemalla aika iso rooli Nesteen tulevaisuuteen, ja siksi siihen liittyy myös suurin riski.

Jos olen ensimmäisen riskin kanssa ok Nesteen kilpailuetujen ja omaan arviooni perustuvan kysyntä-tarjontabalanssin takia, niin toisen riskin kanssa en ole yhtä ok. Yhtiön tulokseen vaikuttaa normaalia enemmän poliitikoiden päähän pistokset. Nyt on päätetty vaatia eri kuljetusmuodoilta uusiutuvan polttoaineen käyttöönottoa osana koko sektorin hiilijalanjäljen laskemista. Tämä tahtotila tai siihen liittyvät tukimallit voivat muuttua. Vaikka uskon vihreän siirtymän olevan pitkä trendi, johon suuntaan maailma väkisin ajaa, en silti pidä poliittisista riskeistä. Ruotsin uusiutuvan dieselin blendausasteen laskulla esimerkiksi oli varsin suuri vaikutus Nesteen myyntivolyymeihin, tai ainakin katteisiin. Toisaalta Alankomaissa juuri nostettiin blendausvaatimusta.

Johto ja pääoman allokointi

Toimitusjohtaja Matti Lehmus nostettiin pidetyn Peter Vanackerin seuraajaksi uusiutuvien polttoaineiden johtajan pallilta. Matti Lehmuksen aikakaudella Nesteen osake on romahtanut. Koska Matti lisäksi kuulostaa maailmalle lähteneeltä Suomi-insinööriltä, ei sijoittajilta ole herunut kovin suuria pisteitä. Tästä hyvä osoitus oli täysi puusilmäisyys sille, mitä sijoittajat oikeasti haluaisivat kuulla yhtiöstä (pääomamarkkinapäivän kalvo 19). Jostain syystä itse pidän insinööreistä. Minulle on (lähes) ihan sama mitä analyytikot pitävät johdon ulosannista ja tekevät sen perusteella osakkeelle, kunhan numerot todistavat insinöörin osaavan asiansa. Lehmuksen osalta numerot eivät ole vielä todistaneet paljoakaan, mutta eivät mielestäni myöskään todistaneet hänen tekemiään täysin vääriksi. Nopea score card: uusiutuvien marginaalit – ok, mutta trendi heikkenevä, investointien ylösajo – heikko, tulostrendi – heikko, osakekurssi – heikko. Itse antaisin Lehmukselle aikaa todistaa osaamisensa, jota uskon häneltä löytyvän tarpeeksi Nesteen johtamiseen, mutta katsotaan riittääkö muiden sijoittajien kärsivällisyys.

Neste kertoi maksavansa kyllä osinkoa, mutta hakevansa osinkotason kansainvälisestä vertailuryhmästään. Vertailuryhmäksi haettiin vieläpä mahdollisimman vähän osinkoa maksava toimiala, johon Nestettä voisi kuitenkin jotenkin verrata. Tätä lausetta käytettiin nähdäkseni, koska valtio-omistajalle pitää viestiä, että jotain maksetaan, mutta oikeasti ei haluttaisi maksaa nykyisenkään vertaa. Neste siis leikkasi osinkoa tämän lauseen jälkeen. Tämä on hieno asia, koska rahaa pitäisi investoida uusiutuvien laitoksiin sen minkä kerkeää. Pääoman allokoinnista hallitus ja johto saa minulta hyvät pisteet, kun huomioidaan omistajarakenne ja sen takuulla tuoma taakka osingoista.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisohjelmaan on tullut pientä päivitystä (lähde: palkitsemisraportti 2023):

Kokonaisuudessaan tämä vaikuttaa ihan järkevältä. Jos toimitusjohtaja onnistuu näissä tavoitteissaan, uskon osakkeenomistajan kiittävän.

Pitkän aikavälin tavoite on mielestäni erikoisempi. En ole suuri fani mittareissa, jotka eivät ole viimekädessä toimitusjohtajan omissa käsissä. Mittareiden pitäisi ohjata käytöstä, mutta nyt pyydetään vain optimoimaan osakkeen performanssia tiettyihin päivämääriin sidotulla tavalla. Lyhyestä kannustinohjelmasta mallia ja tämä pitkä kannustinohjelma roskakoriin, kiitos.

Johdon osakeomistukset ovat pieniä. Monella johtoryhmän jäsenellä on 0 osaketta ja toimitusjohtajallakin vain 26t osaketta. Palkkajohto ei välttämättä optimoi osakkeenomistajalle relevantteja asioita, joten kannustimien tulisi olla todella hyvin linjassa osakkeenomistajien kukkaron hyvinvoinnin kanssa. Kuten sanottua, lyhyen tähtäimen mittarit ovat ok, mutta pitkän aikavälin mittarit eivät. Näiden yhdistelmänä johto optimoi omaa hyvinvointiaan, jos se on ristiriidassa osakkeenomistajien kanssa. Toivottavasti tätä päätöstä ei tule vastaan usein.

Summataan vielä omat ajatukset

• Kestävä kilpailuetu – kilpailuetuja löytyy, mutta niiden kestävyys vaihtelee. Raaka-ainepuolella kilpailuedut ovat uskoakseni kestäviä, muuten eivät.
• Strategia – hyvä ja selkeä, tavoitteiden tasot pitäisi päivittää
• Johto – valitettavasti tämä kääntyy heikon puolelle, kunnes toisin todistetaan
• Tämänhetkinen tulostaso – normaali tai hieman heikompi
• Velkaisuus – matala
• Tuotto-odotus tehdyillä oletuksilla – hyvä
• Oma luotto tehtyjä oletuksia kohtaan – koetuksella

Omistan Nesteen osaketta noin 9 % osuudella salkustani. Vaikka olen ostellut osaketta vasta kauan kestävään laskuun, on Nesteen osake yksi suurimmista tappioista sijoitusurani aikana. Suhtautukaa kirjoitukseen tämä mielessä.